Pekkarinen esittää lisäydinvoimaa – Miksi?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen esitti hallituksen iltakoulussa lupaa ydinvoiman lisärakentamisesta TVO:lle ja Fennovoimalle. Valtioneuvosto tulee vielä käsittelemään Pekkarisen esityksen, jonka jälkeen asia menee eduskunnan päätettäväksi. Pekkarinen perustelee ydinvoiman lisärakentamisen tarpeellisuutta (1) sähkön saatavuuden turvaamisella, (2) sähkön hinnan kohtuullisuudella, (3) omavaraisuuden turvaamisella ja (4) sähkön tuotannon ympäristövaikutusten hyväksyttävyydellä. Voisivatko Pekkarisen perustelut mennä enää pahemmin pieleen? 1. Ydinvoiman lisärakentaminen keskittäisi Suomen sähköntuotantoa ja teksi siitä vaarallisen haavoittuvan. Sähkönkulutus tulee joka tapauksessa laskemaan teollisuuden … Lue lisää

Netcycler ja Kumpulan vaihtopiiri – miksi ostaisit kun voit hankkia sen vaihtamalla?

Nuukuusviikon kunniaksi kannattaa jättää uudet tavarat kauppaan ja antaa samalla omille ”turhille” tavaroille uusia merkityksiä muiden toimesta. Vihdoin on saatu teknisesti toimiva ja ekologinen tavaran vaihtopiiri. Netcycler avautui kaikille maaliskuun lopussa. Itse olen ollut ideoimassa hommaa yhdessä Netcyclerin ja Suomen luonnonsuojeluliiton porukoiden kanssa pitkään. Netcyclerissa voi vaihtaa ja lahjoittaa käytettyä tavaraa. Hommaan on jäänyt koukkuun mm. Green Fashion Freak ja aiheesta on kirjoitellut myös Uusi musta. Vihreän Langan mukaan kyseessä … Lue lisää

Islannin tulivuoren (Eyjafjallajökull) vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin ja lentäminen

Islannin tulivuoren purkauksen seurauksena koko Euroopan lentoliikenne seisoo. Monessa eri yhteydessä on pohdittu, millainen vaikutus tilanteella on kasvihuonekaasupäästöihin. Information is Beautuful -sivusto on laskenut eri lähteisiin perustuen, että  kasvihuonekaasupäästöjen vähennys on noin 200 000 tonnia päivässä. Euroopan lentoliikenteen päästöt ovat lähes 350 000 tonnia päivässä siinä missä Eyjafjallajökullan päästöt ovat olleet tällä hetkellä noin 15 000 tonnia päivässä. Kun huomioidaan, että noin 60 prosenttia Euroopan lennoista seisoo, vastaa erotus suunnilleen … Lue lisää

Ilmastodieetit – ja asumisen päästövähennysvinkit

YLE:n Ilmastodieetit ohjelma jatkuu. Maanantaina (12.4.) näytetyssä osassa teemana oli asumisen päästöt. Garamin perhe suihkukoulussa. Sinikka Sokka pistää taloyhtiönsä energiaremonttiin. Kimppakyydillä etelään. Kyseessä on siis sarja, jossa neljä perhettä on vuoden ajan ilmastodieetillä. Suihkukoulusta innostuneena päätin itsekin kokeilla, kuinka nopeasti suihkussa voi käydä. Tuolloin sain tiputettua normaalin 1 minuutin 40 sekunnin suihkussakäyntini nopeimmillaan noin 40 sekuntiin. Kirjoittelin aiheesta silloin mm. tänne: Suihkussa alle minuutin. Ohessa iloksenne vielä 14 pikavinkkiä päästöjen … Lue lisää

Kaivoslaki eduskunnassa

Olin maanantaina (6.4.) eduskunnan ympäristövaliokunnassa kuultavana hallituksen esityksestä kaivoslaiksi. Lisäkseni paikalla oli lähinnä kaivosteollisuuden edustajia. Luonto-Liiton Kaivoslaista jättämä lausunto on luettavissa täällä. Viesti teollisuuden suunnalta oli selvä. Lappi haluaa laskea oman tulevaisuutensa kaivosteollisuuden varaan. Malminetsintäkorvaukset heikentävät kilpailukykyä. Kaivoslupien käsittelyajat ovat kohtuuttoman pitkiä ja esimerkiksi Lemmenjoen koneellisen kullankaivuun siirtymäaika on liian lyhyt. Malminetsintä pitäisi olla mahdollista joidenkin mukaan myös Natura-alueilla ja siirtymäaikaa uuteen lakiin siirtymiseksi tulisi saada nyt esitettyä pidemmäksi. Uudessa … Lue lisää

Yltäkylläisten pidot – Hyvinvoinnin tulevaisuus

Osallistuin keskiviikkona (10.3.) Yltäkylläisten pidot – Hyvinvoinnin tulevaisuus -kirjan julkaisuseminaariin Bottan juhalsalissa. Viime kesän ensimmäisenä hellepäivänä pieni porukka [1] kokoontui Vuosaasen Kulttuurikeskus Sofiaan keskustelemaan hyvinvoinnin tulevaisuudesta. Tämän keskustelun pohjalta syntyi kirja Tornin pitojen hengessä. Bottalle oli kokoontunut noin sata yltäkylläisyydestä kiinnostunutta henkilöä kuuntelemaan paneelikeskustelua.  Paneelia veti Jouko Kajanoja ja muut keskustelijat lisäkseni olivat Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo, Demos Helsingin projektijohtaja Tuuli Kaskinen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander. Tässä tiivistetysti … Lue lisää

Kasvuhanke: Kestävästä kasvusta hyvinvointia ja elämänlaatua

Osallistuin tiistaina (9.3.) Säätytalolla järjestettävään seminaariin, jonka tarkoituksena oli keskustella Antti Tanskasen vetämän kasvutyöryhmän väliraportin pohjalta mahdollisuuksista nopeuttaa talouskasvua. Kutsutilaisuuden avasi pääministeri Matti Vanhanen ja paikalla oli iso joukko yhteiskunnan vaikuttajia. Koska seminaari toteutettiin Chatman House -säännöillä, en kommentoi muiden sanomisia. Tässä kuitenkin tiivistetysti se, mitä itse sanoin (tai yritin sanoa) seminaarissa. 1. Rohkeutta rakennemuutokseen. Maailman pisin matka on ryhtyminen tuumasta toimeen. Suomi ei uskalla kokeilla uusia innovaatioita. Vajoamme selvitysten … Lue lisää

Ei sähköä, ei tavaroita tai jätettä – No Impact Man

Lauantaina kävimme läpi tavaroita ja pakkasimme niitä viikon päästä tapahtuvaa muuttoa varten. Samalla mietin, kannattaako esimerkiksi kirjoja ja CD-levyjä säästää vai olisiko parempi laittaa kaikki mitä ei aktiivisesti käytä kiertoon muiden iloksi. Suurin osa tavaroistamme on kirjoja ja papereita sekä huonekaluja, vaatteita ja keittiötarvikkeita. Ehkä olisi syytä vastata 100 tavaran haasteeseen, josta esimerksi Vehmas Assembly on kirjoittanut. Elämä on sitä parempaa, mitä vähemmän tavaroita omistaa. Itse suosittelen luopumisen aloittamista esimerkiksi … Lue lisää

Maailman tila 2010: Kulutuskulttuurin nousu ja tuho

”Vuonna 2008 maailmassa ostettiin 68 miljoonaa ajoneuvoa, 85 miljoonaa jääkaappia, 297 miljoonaa tietokonetta ja 1,2 miljardia matkapuhelinta. Kuinka kauan tämä voi jatkua?” Näin kysyttiin Maailma tila 2010 – Kulutuskulttuurista kestävään elämäntapaan -kirjan julkaisutilaisuudessa 18.2. eduskunnassa. Rajaton kasvu rajallisella maapallolla ei voi jatkua enää kovin pitkään. Olisiko aika siirtyä degrowth-talouteen? Ihmisten kulutus on riistäytynyt käsistä. Ihmiskunta käyttää luonnonvaroja ja ekosysteemipalveluita tällä hetkellä 1,3  maapallon verran. Kulutamme siis kolmanneksen enemmän kuin mihin … Lue lisää

Helsingin Energia viherpesee

Helsingin Energia lähetti jälleen sähkön siirtomaksun kolmen kuukauden osalta. Kotiin lähetetyn kuoren takana lukee komeasti isoilla kirjaimilla: ”Kiitos, kun käytit ekotehokasta kaupunkienergiaa.”. Hyvä, että Helsingin Energia haluaa panostaa viestinnässään ympäristönäkökohtiin. Asiassa on kuitenkin kaksi ongelmaa. 1. En ole käyttänyt Helsingin Energian sähköä. Käytän Etelä-Savon energiasta hankittua ekoenergiamerkittyä tuulisähköä. Joudun kuitenkin maksamaan Helsingin Energialle siirtomaksuja. Ellei sitten oteta huomioon sitä, että minut on pakotettu käyttämään taloyhtiön kautta Helsingin Energian kaukolämpöä, joka … Lue lisää

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa