Pekkarinen esittää lisäydinvoimaa – Miksi?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen esitti hallituksen iltakoulussa lupaa ydinvoiman lisärakentamisesta TVO:lle ja Fennovoimalle. Valtioneuvosto tulee vielä käsittelemään Pekkarisen esityksen, jonka jälkeen asia menee eduskunnan päätettäväksi.

Maurin perustelut menivät pieleen

Pekkarinen perustelee ydinvoiman lisärakentamisen tarpeellisuutta (1) sähkön saatavuuden turvaamisella, (2) sähkön hinnan kohtuullisuudella, (3) omavaraisuuden turvaamisella ja (4) sähkön tuotannon ympäristövaikutusten hyväksyttävyydellä.

Voisivatko Pekkarisen perustelut mennä enää pahemmin pieleen?

1. Ydinvoiman lisärakentaminen keskittäisi Suomen sähköntuotantoa ja teksi siitä vaarallisen haavoittuvan. Sähkönkulutus tulee joka tapauksessa laskemaan teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena. Energiatehokkuustoimet vähentävät sähkön tarvetta entisestään. Sähköntuotantokapasiteetin lisärakentamiselle ei siis ole näköpiirissä olevaa tarvetta.

2. Ydinvoiman lisärakentamisen vaikutus Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden hintaan on minimaalinen. Yhdentyvät eurooppalaiset sähkömarkkinat tulevat arvioiden mukaan nostamaan sähkön hintaa tulevaisuudessa. Päätös Olkiluodon kolmannen reaktorin rakentamisesta ei onnistunut pitämään teollisuutta Suomessa. Sen sijaan rakennusaikataulu ja kustannukset ovat tuplaantuneet. Olkiluodon mokailujen lasku jää osittain myös sähkönkäyttäjien maksettavaksi.

3. Ydinvoiman lisärakentaminen vahvistaisi Suomen riippuvuuttaa tuontiuraanista ja keskittäisi Suomen sähköntuotantoa pelottavasti. Vaikka ydinvoimala rakennettaisiinkin Suomeen, tulee sen käyttämä rikastettu uraani ulkomailta siinä missä kivihiili tai öljykin. Parhaiten sähköntuotannon omavaraisuutta lisättäisiin hyödyntämällä kotimaista bioenergiaa ja lisäämällä tuulivoimaa. Venäläinen ydinsähkön tuonti ei lopu, koska se tulee olemaan pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla jatkossakin halvempaa kuin uusien ydinvoimaloiden tuottama sähkö.

4. Ydinvoiman lisärakentaminen tekisi sähköntuotannon ympäristövaikutuksista sietämättömiä. Uraanin louhinnan ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat huomattavat. Ydinjäte on vaarallista seuraavat 100 000 vuotta, eikä kymmenien vuosien päästä valmistuva ydinvoimala vähennä kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarpeeksi nopeasti. Ydinvoiman lisärakentaminen ei vähentäisi myöskään sähkön ja lämmön yhteistuotannossa käytössä olevia fossiilisia polttoaineita.

ydinjätettäYhdenkin uuden reaktorin – saati kahden – rakentaminen tekisi Suomesta maailman suurimman ydinjätteen tuottajan henkeä kohden. Suomesta tulisi massiivinen ydinsähkön viejä, joka myisi sähkön muille ja pitäisi vaarallisen, säteilevän jätteen itsellään. Ydinvoiman lisärakentaminen sitoisi Suomen vuosikymmeniksi ydinvoiman turvallisuusriskeihin ja taloudelliseen epävarmuuteen. Hallitus ei ole edes yrittänyt selvittää, miten suomalaisten sähköntarve voitaisiin kattaa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden avulla. Päätös vaikeuttaisi uusiutuvien energialähteiden lisäämistä ja vähentäisi energiatehokkuusinvestointien kannattavuutta.

Parempia vaihtoehtoja tarjolla yllin kyllin

Turvallisilla energiaratkaisuilla voidaan saada käyttöön vuoteen 2020 mennessä noin kolme kertaa Olkiluoto 3:n verran lisää sähköä: yhden reaktorin verran voidaan tuottaa tuulivoimalla, yhden reaktorin verran biosähköllä ja yhden reaktorin verran sähköä voidaan säästää energiantarvetta vähentävällä tekniikalla.

Ympäristöjärjestöt tulevat kampanjoimaan kiivaasti, jotta Pekkarisen esitys ydinvoiman lisärakentamisesta kaatuisi eduskunnassa. Äänestä ydinvoima historiaan -kampanja järjestää mielenosoituksen ydinvoimaa vastaan Helsingissä lauantaina 8.5.2010. Mielenosoitus alkaa Rautatientorilla kello 12.

Lisää aiheesta ympäristöjärjestöjen tiedotteessa: Hallitus haluaa Suomesta maailman suurimman ydinjätteen tuottajan.

Eroa Pekkarinen!

Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvisen mielestä Pekkarisen esitys kahdesta lisäydinvoimalasta asettaa Keskustan energiapoliittisen uskottavuuden naurunalaiseksi. Hän vaatii Pekkarista eroamaan.  Asiasta uutisoi Ilkka: Nuoret keskustalaiset raivostuivat ydinvoimapäätöksestä.

2 kommenttia artikkeliin ”Pekkarinen esittää lisäydinvoimaa – Miksi?”

  1. Hei Leo, selailin blogiasi ja kirjoitat usein fiksusti. Olen jo tottunut siihen, että olen kuitenkin energia-asioista eri mieltä mainstream vihreiden kanssa ja tässä pari huomiota:

    1)”Energiatehokkuustoimet vähentävät sähkön tarvetta entisestään.” Tämä on oletus, joka ei suinkaan automaattisesti pidä paikkaansa vaan pitäisi minusta perustella. Energiankäytöntehokkuus on kasvanut teollistumisen alkuajoista asti ja tekee sitä edelleen, mutta ei tämä ole tarkoittanut energian tarpeen pienenemistä vaan nousua. Taloustieteissä ilmiö on hyvin tunnettu ja ymmärtääkseni kohtuu hyvin ymmärretty (ks. Jevons paradox).

    2) Bioenergia: Miten perustelet sen, että on hyvä asia jos ihmiset kaiken muun sotkemisen lisäksi, tyydyttävät vielä energian tarpeitaankin yhä enemmän ja enemmän biosfäärin kustannuksella? Juuri tehty tukiaspäätös esim. tarkoittaa sitä, että suuruusluokaltaan 10% Suomen luonnon primäärituotannosta poltettaisiin joka vuosi savuna ilmaan. Miten tätä voi hyvällä tahdollakaan pitää ekologisena? Ekologista on jättää ne metsät rauhaan. Tämä on myös järkevää ilmastonmuutoksen kannalta, koska Suomen nuoret metsät ovat merkittäviä hiilinieluja. Niiden polttaminen vähentää niiden roolia hiilinieluina ja nostaa tätä kautta CO2 päästöjä. Näitä maankäyttöön liittyviä hiilipäästöjä ei sopimuksissa lasketa hiilipäästöiksi, mutta siinä kyseessä on samalainen virkamies(s)ekoilu kuin siinä, että Suomessa turvetta on kutsuttu uusiutuvaksi. Kyllä ne päästöt ovat siellä joka tapauksessa. (Tästä on toki hyvää tutkimustietoakin vaikka lisääkin olisi hyvä saada.)

    3) En jaksa puuttua kaikkiin ydinvoimaa koskeviin väitteisiisi, mutta haluaisin nähdä sen ekologisen vahinkoanalyysin, jossa 1GW ydinvoimala aiheuttaa samanlaisen vahingon kuin 5 miljoonaan puukuution kerääminen ja poltto joka vuosi. Konkreettisesti tuo tarkoittaa Suomessa metsien primäärituotannon poistamista noin 10000-15000 km^2 alueelta ja tehoa saadaan tässä savotassa noin 0.1W ekologisesti sotkettua neliömetriä kohden.

    Lisäksi ydinvoimaa voidaan kyllä käyttää sähkön- ja lämmönyhteistuotantoon, jos niin halutaan. Kyseessä on siis valinta ei tekninen pakko. (Lämpöähän se reaktori ennen kaikkea tuottaa ja sähkön saamiksi pitää tehdä jotain lisää eli muuttaa lämpöä turbiinin avulla sähköksi.) Tuulivoimaa ei sen sijaan voida käyttää lämmöntuotantoon edes periaatteessa.

    Vastaa

Jätä kommentti

Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.