Michael Lettenmeier: Liikennepolitiikka(a) raiteille

Vieraskynäblogissa Michael Lettenmeier Pari viikkoa sitten sattui Saksassa paha junaonnettomuus. Henkilö- ja tavarajuna törmäsivät toisiinsa tuhoisin seurauksin. Onnettomuudessa kuoli melkein saman verran ihmisiä kuin joka päivä kuolee Saksan tieliikenteessä. Onnettomuusrataosuudella ei ollut vielä automaattista jarrutusjärjestelmää päin punaista ajaville junille. Onnettomuus oli seuraus nykyisen liikennepolitiikan virheistä. Tieverkon laajentamiseen investoidaan edelleen huimat summat ja rautateiden kehittämisessä painotetaan yksittäisiä suurnopeusratoja. Olemassa olevan tie- ja rataverkon ylläpito jää uudisrakentamisen jalkoihin. Suomen liikennepolitiikassa on samanlaisia … Lue lisää

Sukupolvien Suomi, Terike Haapoja ja Toisten puolue

Osallistuin pääministeri Mari Kiviniemen järjestämään keskustelutilaisuuteen sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Politiikan haasteena on varmistaa eri sukupolvien näkökulmat päätöksenteossa. Seminaarin aluksi katsoimme Ditte Uljaksen tuottaman videokoosteen lasten näkemyksistä aiheeseen. Lasten Suomessa on mm. lunta, vuodenaikoja, kavereita sekä kaikki hyvin ja kaikilla hyvä mieli. Ei yhtään hullumpia tavoitteita. Taiteilija Terike Haapoja on pyrkinyt Toisten puolue -projektissa tavoittamaan sitä, miten politiikassa voitaisiin antaa ääni myös niille, jotka eivät voi omasta puolestaan puhua. Näitä ryhmiä … Lue lisää

Onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi – Osa 3: Kohtuullisuus

Tässä kirjoitussarjassa pohdin kevään ajan, millainen olisi onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi. Tämän kirjoituksen teemana on kohtuullisuus. Professori Tim Jackson on kuvannut yhden aikamme kiperimmistä haasteista seuraavasti: Olemme ajautuneet käyttämään rahaa, jota meille ei ole, ostaakseemme tavaroita, joita emme tarvitse, tehdäksemme vaikutukset ihmisiin, joista emme välitä. Ja suurin ongelma on se, että tämä kehä aiheuttaa merkittävän vaaran ympäristön kantokyvylle. Tätäkö oikeasti haluamme? Seuraavassa kolme ajatusta kohtuullisuudesta: 1. Ihmisten hyvinvointia pitää … Lue lisää

Mitä on Kestävä kasvu?

Osallistuin aamupäivällä (10.2.) pääministeri Mari Kiviniemen järjestämään OECD Round Table -keskustelutilaisuuteen. Aiheena oli kestävä kasvu ja mukana pääministerin lisäksi oli keskustelemassa myös OECD:n pääsihteeri Ángel Gurría ja muuta porukkaa. Gurrían puheenvuoro löytyy täältä. Tilaisuuden anti jäi hiukan vaisuksi. Kiinnostavimman puheenvuoron käytti Anthony Cox. Planeetan rajat ovat tulleet vastaan, ympäristölle haitalisia tukia pitää poistaa sekä ympäristöveroja lisätä ja keskittyä ympäristöystävälliseen kasvuun. Lisätietoja OECD:n kuvioista löytyy täältä. Ylivoimaisesti kiinnostavimmat kommentit aiheeseen sain … Lue lisää

Onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi – Osa 1: Peruselementit

Tässä kirjoitussarjassa pohdin kevään ajan, millainen olisi onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi. Uskon, että tämä on mahdollista, mikäli turvaamme pitkällä aikavälillä kaikille kohtuullisen ja onnellisen elämän maapallon ekologisen kantakyvyn rajoissa. Tämä tarkoittaa sitä, että luonnon itseisarvo tunnustetaan emmekä pidätä itsellämme etuoikeutta käyttää luonnonvaroja enempää kuin mitä kaikilla on siihen kestävästi mahdollista. Tässä ekologisen, kohtuullisen ja onnellisen Suomen peruselementit: 1. EKOLOGISUUS Ekologisesti kestävä ja hiilineutraali Suomi – Energiatehokkuudella, uusiutuvilla energialähteillä ja … Lue lisää

Moottoriteistä katuja ja luonnonsuojelualueita

Helsingin Sanomissa oli sunnuntaina (16.1.) artikkeli kaupungin kaupunkisuunnittelijoiden visiosta, jossa Helsingin sisääntuloväylien moottoritiet muutettaisiin kaupunkibulevardeiksi. Kaventuneiden väylien varrelle mahtuisi paljon uutta rakentamista, mutta yhtä hyvin tuota tilaa voisi ennallistaa, metsittää ja muuttaa myös luonnonsuojelualueiksi. Moottoriteiden ja niiden liittymien uudelleen rakentaminen ei olisi välttämättä kuitenkaan kovin ekotehokasta tai halpaa. Toisaalta uusi ”rakennusmaa” olisi varmasti haluttua. Moni rakentaja olisi siitä varmasti valmis maksamaan. Ehkä nuo maa-alat voisi vaikka huutokaupata? Mistä sitten moottoriteiden … Lue lisää

Mikä suunta ympäristölle 2010-luvulla?

Olin aamupäivällä (18.1.) julkistamassa ympäristöjärjestöjen esityksiä tulevaan hallitusohjelmaan. Tiedotusvälineiden lisäksi paikalla olivat myös puolueiden edustajat vastaamassa haasteeseen. Haaste on iso. Mikä suunta ympäristölle 2010-luvulla? Millainen on ympäristövastuullinen ja hyvinvoiva Suomi? Suomesta on luotava hiilineutraali yhteiskunta vuosisadan puoliväliin mennessä. Suomen on myös oltava suunnannäyttäjä ympäristön ekologisia rajoja kunnioittavan talousmallin laatimisessa. Luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen on puututtava Suomessa kovalla kädellä erityisesti soita ja metsiä suojelemalla ja ennallistamalla. Tässä ympäristöjärjestöjen esitykset: 1. Hiilineutraali Suomi … Lue lisää

Koulujen kasvisruokapäivä

Helsingin kouluissa on vihdoin siirrytty viikottaiseen kasvisruokapäivään. Helsingin Sanomissa vegaanikokki Simo Ruottinen piti ruokaa hyvänä. Ongelmallisen kasvisruokapäivästä tekee tietysti se, mikäli sitä erikseen korostetaan ja sen myötä oppilaat jättävät ennakkoluulojen takia ruuan syömättä. Olen kirjoitellut aiheesta aiemminkin, mutta tässä vielä kertauksena viisi hyvää syytä siirtyä viikottaiseen kasvisruokapäivään. Viisi syytä sirtyä kasvisruokapäivän viettoon: – Ympäristö: Kasvispohjainen ruoka on ympäristö- ja ilmastoystävällistä. – Terveys: Suomalaiset syövät tällä hetkellä liian vähän kasviksia ja … Lue lisää

Keskon kestävän kehityksen palkinnot 2011 haettavana

Kesko jakaa tänä vuonna 30 000 euroa tunnustuspalkintoina kestävän kehityksen edistäjille. Palkintojen teemana on materiaalitehokkuus. Olen mukana palkintolautakunnassa, joka päättää hakemusten perusteella jaettavista palkinnoista. Palkintolautakunnan puheenjohtajana toimii Keskon viestintäjohtaja Paavo Moilanen. Jäseniä ovat Motivan materiaalitehokkuusyksikön päällikkö Henrik Österlund, Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja Jyri Seppälä, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Minna Halme ja allekirjoittanut. Lisää tietoa palkinnoista ja hakuohjeet löytyvät täältä.

Vuosi 2010 – Toimintakertomus ja Kiitos!

Vuoteen 2010 on mahtunut useita iloisia onnistumisia ja karvaita pettymyksiä. Vuoden 2010 haastatteluita, puhetilaisuuksia ja kirjoituksia ovat hallinneet usein ilmasto- ja energiapolitiikka, kysymys ydinvoiman lisärakentamisesta, talouskasvu ja degrowth-keskustelu, kasvissyönti sekä kulutuskysymykset ja keskustelut ekologisesta elämäntavasta. Luonto-Liiton pääsihteerin tehtävien puolesta olen ollut mukana Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjassa, Äänestä ydinvoima historiaan -kampanjassa, Kevätseuranta-hankkeessa, degrowth-keskustelussa, Älä osta mitään -päivän ja Mainoskuplan valmisteluissa, Salakaadot seis -kampanjassa, Itämeren ja metsiensuojelun sekä ympäristökasvatustyön ja luonnonharrastuksen edistämisen parissa. … Lue lisää

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa