Kestävä kehitys

Eduskuntavaalitavoitteet: Ekologisuus

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 6.4.2011. Nyt on aika valita, ketä äänestää. Olen julkaissut sivuillani omat kampanjateemani: onnellisuus, kohtuullisuus, ekologisuus. Tässä ekologisuus kokonaisuudessaan videon kera. Ekologisesti kestävä ja hiilineutraali Suomi – Energiatehokkuudella, uusiutuvilla energialähteillä ja ilmastolailla vähennetään päästöjä 40 % vuoteen 2020 mennessä ja 95 % vuoteen 2050 mennessä. – Henkilöliikenteen investoinneista 75 % suunnataan joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. – Etelä-Suomen metsistä 10 % suojellaan, ja soita ennallistetaan luonnontilaisiksi. – Itämeri … Lue lisää

Michael Lettenmeier: Nyt, jos koskaan!

Vieraskynäblogissa Michael Lettenmeier

Kävin äskettäin Saksassa, reilu viikko Japanin tsunamin jälkeen. Ja täytyy sanoa, että olin todella yllättynyt.

Saksassa on oikeasti alkanut keskustelu ydinvoimasta ja energiapolitiikasta. Itse asiassa ennennäkömätön keskustelu.

Ennennäkemätöntä Saksassa alkaneessa keskustelussa on, että Japanin tapahtumat ovat saaneet ennen täysin ydinvoimaan uskoneita ymmärtämään, että ydinvoiman riskit ovat todella olemassa ja ne voivat realisoitua jopa korkeasti kehittyneessä teknologiamaassa. Sellaisessa maassa, josta viimekseksi olisi uskottu, että teknologia voi pettää.

Lue lisää

Petteri Huuska: Ilmasto-ongelma vaatii sitovia ratkaisuja

Vieraskynäblogissa Petteri Huuska

Elämme ratkaisevia hetkiä maapallon tulevaisuuden kannalta. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut jo tasolle 390 miljoonasosaa (ppm CO2) ja kasvihuonekaasujen kokonaispitoisuus tasolle 460 ppm CO2-ekv.

Tämä on todella hätkähdyttävää, kun ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n keskimääräiset skenaariot. Parhaan arvion mukaan maapallon lämpötila kohoaa 54 % todennäköisyydellä yli 2 astetta, mikäli ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus vakiintuu tasolle 450 ppm CO2-ekv.

Olemme saaneet armonaikaa vain hitaasti lämpenevien merien sekä ilmakehää viilentävien hiukkasten (kuten rikki) ansiosta. Päästöjen vähentämisessä ei voi siis enää hetkeäkään viivytellä vaarallisen ilmastonmuutoksen välttämiseksi, koska tavallaan elämme jo yliajalla.

Lue lisää

Politiikka ABC-Ö

Ohessa mielipiteeni usein kysyttyihin kysymyksiin eli Leo Stranius ja politiikan ABC…Ö.

Jos huomaat, että jokin sinulle tärkeä asia puuttuu, laita kommentti tai lähetä minulle sähköpostia ja lisään mielipiteeni kyseiseen asiaan. Nämä löytyvät siis näiltä sivuilta osoitteesta: https://leostranius.fi/kampanjateemat/politiikka-abc-o/

Tärkeimmät kampanjateemani ja videot niihin liittyen löytyvät täältä.

LEO STRANIUS JA POLITIIKKA ABC…Ö

Lue lisää

Johanna Kajosaari: Ecoeasy – helpompia ekotekoja

Vieraskynäblogissa Johanna Kajosaari

Yhä useampaa tuntuu kiinnostavan kulutusvalintojensa vastuullisuus ainakin jollain tasolla.

Maailmalla tiedostaviin kuluttajiin viitataan termillä LOHAS, Lifestyle of Health and Sustainability. Suomessakin jopa kolmasosa eli yli miljoona yli 15-vuotiasta lukeutuu näihin LOHAS-kuluttajiin, joiden kulutuspäätöksiin vaikuttava kestävän kehityksen periaatteet ja terveyttä edistävät elämäntavat.

Lue lisää

Sirpa Pietikäinen: Tehokasta toimintaa!

Vieraskynäblogissa Sirpa Pietikäinen Uuden komission alkupäivinä tuore ympäristökomissaari Janez Potocnik lupasi resurssitehokkuuden olevan yksi koko unionin tulevaisuuden painopisteistä. Puheissa ja erinäisissä aloitteissa resurssitehokkuus onkin lyönyt itsensä läpi – ainakin ajatuksen tasolla. Tammikuun lopulla komissaari Potocnik julkaisi kauan odotetun resurssitehokkuuden lippulaivan, jonka on tarkoituksena toimia moninaisten käytännön politiikkaesitysten pohjana. Periaatteiltaan hienosta paperista puuttuu valitettavasti se kunnianhimo ja ne konkreettiset suuntaviivat, joilla todellinen eurooppalainen resurssitehokas yhteiskunta syntyy. Resurssitehokkaassa yhteiskunnassa tuotteet suunnitellaan kestävän … Lue lisää

Onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi – Osa 6: Rajoja asettavan ympäristöpolitiikan huutava tarve

Tämä kirjoitus on julkaistu myös Helsingin Vihreiden sivuilla. Viimeisimmän ilmastotutkimuksen valossa näyttää mahdolliselta, että maailman lämpötila voi nousta peräti neljä astetta vuoteen 2060 mennessä. Millennium Ecosystem Assessment -raportin mukaan lajien sukupuuttoaalto on kiihtynyt ihmistoiminnan seurauksena tuhatkertaiseksi lajien luontaiseen häviämisnopeuteen verrattuna. Viime vuoden lopulla julkaistu Suomen neljäs lajien uhanalaisuusarviointiraportti arvioi, että joka kymmenes laji on Suomessa uhanalainen. Suomen ekologinen jalanjälki on tällä hetkellä maailman 12. suurin ja päästöt henkeä kohden pelottavan … Lue lisää

Riikka Suominen: Sokko kuluttaja

Vieraskynäblogissa Riikka Suominen Vaalit ovat kerran neljässä vuodessa, mutta onneksi setelillä voi äänestää vaikka joka päivä. Niinhän meitä opetetaan, että kuluttaja voi, ja hänen pitää, vaikuttaa. Ostos kerrallaan kohti parempaa maailmaa vaan. Ongelma on, että sokkona on hiukan vaikea vaikuttaa. Kirkasotsaisten kuluttajien viitseliäisyyden, ja maksuhalukkuuden, varaan on sälytetty vastuu ostettavien tavaroiden kestävyydestä, alkuperästä, tuotantotavasta ja materiaaleista. Samaan aikaan tietoa tuotteiden taustoista on lähes mahdoton saada. – Kongon verimineraaleista on puhuttu … Lue lisää

Maailman tila 2011 – Kuinka maailma ruokitaan

Olin keskiviikkona 23.2. Worldwatch-instituutin Maailman tila 2011 -raportin julkaisutilaisuudessa. Julkaisun teemana on tänä vuonna ”Kuinka maailma ruokitaan”. Teoksen teemaa esitteli hankkeen johtaja Danielle Nierenberg. Itselleni Maailman tila on enemmän kuin vain vuosittain ilmestyvä kirja. Oma havahtuminen kansainvälisiin ympäristökysymyksiin tapahtui lähes 20 vuotta sitten luettunani Maailman tila 1992 -raportin. Olin silloin 17-vuotias. Myöhemmin päädyin opiskelemaan ympäristöpolitiikaa Tampereen yliopistoon. Pääsykoekirjana oli Maailman tila 1997. Tämän jälkeen minulla on ollut iso kunnia tavata … Lue lisää

Bluesky

Instagram

leostranius

2 230 4 219

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.

19 2
Open post by leostranius with ID 17892334389590696
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.

Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin.

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin.

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h.

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.

33 2
Open post by leostranius with ID 18402106384080308
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä. Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.

Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä.

Nyt olisi pinnoja 100/100!

31 1
Open post by leostranius with ID 17882364723456488
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. Nyt olisi pinnoja 100/100!

Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa 101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.

123 5
Open post by leostranius with ID 17937598452271449
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina? Pitäisikö minun tehdä enemmän? Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa 101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin. Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän. ”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.” Linkki koko juttuun biossa.

Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa.

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin.

Miltä homma tuntui tällä kerralla?

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti.

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut.

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal.

Nyt on hyv

42 3
Open post by leostranius with ID 18046897781623960
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. Miltä homma tuntui tällä kerralla? Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. Tarkemmat ajat: -Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126 -Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110 -Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117 Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla. Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. Nyt on hyv

Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa.

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus

22 0
Open post by leostranius with ID 18104333485826104
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa! ”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.” Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus

Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?

48 0
Open post by leostranius with ID 18094028656944852
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?

Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.

17 0
Open post by leostranius with ID 18316416283285482
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä? Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia. Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa. En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata. Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy. Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa