Olin tiistaina (29.11.) Plan Suomi Säätiön Mitä?-verkoston järjestämässä paneelikeskustelussa Nuorten toimintakeskus Hapessa.
Aiheena oli globaalin vastuun Helsinki.
Itselleni globaalin vastuun Helsinki näyttäytyisi paikkana, jossa esimerkiksi:
Kestävä kehitys
Älä osta mitään -päivä: Pystytkö olemaan vuorokauden ostamatta?
Tänään 25.11. vietetään kansainvälistä Älä osta -mitään päivää.
Luonto-Liiton Suomessa järjestämä päivä kannustaa viettämään yhden päivän ilman ostoksia ja pohtimaan samalla omia kulutustottumuksiaan.
Itse olen ollut usein viikon tai parikin ostamatta. Tällä kertaa ajattelin viettää vähintään viikonlopun ilman ostotarpeita.
Maailman tila 2010 -kirjan mukaan vuonna 2008 maailmassa ostettiin 68 miljoonaa ajoneuvoa, 85 miljoonaa jääkaappia, 297 miljoonaa tietokonetta ja 1,2 miljardia matkapuhelinta. Kuinka kauan tämä voi jatkua?
Sakari Ellonen: I have a dream 2.0
Sakari Ellonen on tehnyt hienon, tämän vuosituhannen, ”I have a dream” -videon.
Alla puhe vielä tekstinä.
Hallitusohjelma lukuina
Ympäristökysymykset ovat nousseet politiikan teon kovaan ytimeen sosiaali- ja talous sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan rinnalle. Näin uskallan väittää ainakin käsillä olevan Jyrki Kataisen hallitusohjelman myötä.
Hallitusohjelmassa ympäristö mainitaan eri muodoissa 95 kertaa, yhtä usein kuin kasvu, mutta selvästi useammin kuin esimerkiksi talous (58 mainintaa) tai talouskasvu (13 mainintaa).
Myös ilmasto- (51 mainintaa) ja energiakysymykset (116 mainintaa) sekä luonto (56 mainintaa) saavat merkittävästi huomiota. Voiton vie kuitenkin sosiaalipolitiikka 140 maininnalla.
Ympäristötietoisuus – suomalaiset 2010-lukua tekemässä
Olin tänään (tiistai 15.11.) Säätytalolla Ympäristötietoisuus-kirjan julkaisuseminaarissa. Olen itsekin kirjoittanut teokseen artikkelin aiheesta ”Ympäristöliike – ympäristötietoisuuden etujoukko”
Seminaari oli otsikoitu kunnianhimoisesti ”Suomesta maailman ympäristötietoisin kansakunta?”.
Seminaarin otsikko ei ole kuitenkin haihattelua tai utopiaa. Todetaanhan Jyrki Kataisen hallitusohjelman johdannossakin seuraavaa:
Viikkopäiväkirja 45 (7.-13.11.2011)
Maanantai: Pyöräilin aamulla Kontulaan Helsingin yhteislyseoon puhumaan ihmisenä kasvamisesta yhdessä Tom Henrikssonin kanssa. Oppilaat olivat valmistelleet meillä etukäteen muutamia kysymyksiä. Yksi kysyi miksi ihmiset ovat niin välinpitämättömiä ja toinen tuleeko maailman loppu vuonna 2012.
Lounaan jälkeen vedin Luonto-Liiton toimistokokousta, juhlimme samalla Emilian syntymäpäiviä, tein Jyrkin kanssa toimistokatselmuksen sekä kokoustin Heinin ja Irman kanssa Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton yhteisestä opiskelijajäsenyydestä. Päivän päätteeksi keskustelin vielä Nellin kanssa kulutus.fi -asioista ja Katin kanssa Älä osta mitään -päivän järjestelyistä. Illan vietin kotona vauvan ja sähköpostien kanssa. Välillä kävin vauvan kanssa myös juoksemassa.
Viisi askelta ilmasto- ja eläinystävällisen ruoan edistämiseksi
Tänään perjantaina 11.11. vietetään Pohjoismaista ilmastopäivää. Tämän vuoden teemana on ilmasto ja ruoka. Kohderyhmänä ovat koulut ja opettajat kaikissa Pohjoismaissa.
Luonto-Liitto ja Animalia esittävät Pohjoismaisen ilmastopäivän kunniaksi viisi askelta ilmasto- ja eläinystävällisen ruoan edistämiseksi:
Durbanin ilmastokokouksen tavoitteet
Järjestöt julkaisivat tänään (10.11.2011) omat tavoitteensa 28.11.2011 alkavalle kansainväliselle ilmastokokoukselle Etelä-Afrikan Durbanissa.
Keskeiset tavoitteet Durbanin ilmastokokoukselle löytyvät täältä.
Järjestöillä on kolme selkeää tavoitetta:
– Turvataan Kioton pöytäkirjan jatko
– Tunnustetaan päästövähennysten tarve
– Varmistetaan riittävä rahoitus
Oheisessa videossa WWF Suomen ilmastovastaava Hanna-Liisa Kangas kiteyttää mitä meillä on lupa odottaa Durbanin ilmastokokouksesta.
Espoon Suomenoja kansainvälisen kosteikkosopimuksen kohteeksi?
Olin tiistaina (8.11.) eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän seminaarissa ”Suomenojan luonto – uhkaako maankäyttö?”.
Samaan aikaan esitimme myös ympäristöministeri Ville Niinistölle ja ympäristöministeriölle, että Espoon Suomenojan lisättäisiin kansainvälisesti tärkeiden lintuvesien luetteloon eli Ramsar-sopimukseen.
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin esitys löytyy täältä.
Suomenojan suojelulle ja liittämiselle Ramsar-sopimukseen on kolme hyvää perustetta.
Keskon vastuullisuusblogissa: Vastuuta ei voi ulkoistaa
Teksti on alunperin julkaistu 2.11.2011 Keskon vastuullisuus-sivuston Näkökulma-kirjoituksena.
Ekologisesti kestävä kulutus ja tuotanto ovat mahdollisia, mikäli kaikki eri osapuolet ryhtyvät toimiin.
Kenellä on sitten vastuu ryhtyä toimiin? Jos vastuu on kaikilla, se ei ole kenelläkään.
Tällä hetkellä ihmiset odottavat, että hallinto asettaa lainsäädännön kautta eri toimijoille kestävät pelisäännöt. Hallinto taas odottaa markkinoiden ratkaisua. Ja markkinoilla toimivat yritykset puolestaan vetoavat siihen, että asiakkaat ja sijoittajat eli ihmiset ratkaisevat sen, miten toimitaan. Seurauksena on vastuun ulkoistamisen kehä, jossa kukaan ei tee yhtään mitään.
