Viisi askelta ilmasto- ja eläinystävällisen ruoan edistämiseksi

Tänään perjantaina 11.11. vietetään Pohjoismaista ilmastopäivää. Tämän vuoden teemana on ilmasto ja ruoka. Kohderyhmänä ovat koulut ja opettajat kaikissa Pohjoismaissa.

Luonto-Liitto ja Animalia esittävät Pohjoismaisen ilmastopäivän kunniaksi viisi askelta ilmasto- ja eläinystävällisen ruoan edistämiseksi:

1. Maataloustukipolitiikan uudistus. Kotimaisia maataloustukia tulee ohjata enemmän luomu- ja kasvisruoan tuotantoon. Esimerkiksi viljelijätukien ympäristöohjaavuutta pitää lisätä ja lihamenekin edistämiskampanjoiden sijaan tukea kasvisruoan lisäämistä.

2. Ruoan arvonlisäveron porrastus. Ympäristöystävällisen ruoan arvonlisäveroa on alennettava samalla kun muiden elintarvikkeiden veroa voidaan nostaa. Alennus voisi koskea ympäristöä vähän kuormittavia ruoka-aineita, kuten perunaa ja juureksia tai luomutuotteita.

3. Haittavero lihalle ja juustolle. Esimerkiksi lihalle ja juustolle voidaan asettaa ympäristövaikutusten mukaan porrastettu haittavero polttoaineiden, tupakan ja alkoholin tapaan. Lihan hintaa voidaan nostaa myös tiukentamalla eläintuotantoon liittyviä hyvinvointimääräyksiä. Hintojen korotusten tuottoja tulee suunnata tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamiseen.

4. Julkiset hankinnat ja kasvisruokapäivät. Julkisten hankintojen ohjeistuksia on muutettava niin, että päiväkotien, koulujen, työpaikkojen ja vanhainkotien ruokaloissa on lähtökohtaisesti aina tarjolla kauden mukaista, ympäristöystävällistä ja kasvispainotteista ruokaa.

5. Ympäristömerkinnät pakkauksiin. Ihmisillä tulee olla oikeus tietää ruokansa ilmasto- ja muut ympäristövaikutukset siinä missä tieto hinnasta ja ravintosisällöstäkin on tarjolla. Paljon ympäristövaikutuksia aiheuttavien ruoka-aineiden pakkauksiin voitaisiin painaa huomautus tai herättävä tietoisku tupakka-askien varoitusten tapaan.

4 kommenttia artikkeliin ”Viisi askelta ilmasto- ja eläinystävällisen ruoan edistämiseksi”

  1. Ehdotukset ovat virkistävän konkreettisia. Niistä heijastuu käytännöllisiä näkökulmia ratkaisuiksi, joilla luontoa kuluu vähemmän.

    T: Olli

  2. Yksi asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota, on jätteeksi päätyvän ruoan ilmastovaikutus. Hävikkiä tapahtuu tuotanto- ja jakeluketjun jokaisessa vaiheessa. Tulisi pohtia uudelleen myös niitä sääntöjä, joiden vuoksi laitoksissa ylijäävä ruoka päätyy jätteeksi sen sijaan, että se jaettaisiin tarvitseville. Syömättä jäävä ruoka kuormittaa ilmastoa kahdessa vaiheessa: ensin tuotannossa ja toiseksi aiheuttamalla metaanipäästöjä jätteenä hajotessaan.

    Kasvisruoan laajempaan suosioon auttaisi, jos keittiöalan ammattilaiset koulutettaisiin valmistamaan hyvää kasvisruokaa. Usein törmää ajatukseen, että kasvissyöjät olisivat jonkinlaisia askeetteja tai kieltäytyjiä, vaikka monet meistä taitavat olla pikemminkin herkuttelijoita ja ruokaharrastajia.

    Myös terveydenhuoltoon ja koulujen kotitalous- ja terveystiedon opettajille pitäisi saada oikeaa tietoa kasvisruokavalion ravintoarvoista. Nyt moni pelkää turhaan, ettei pärjäisi vegaaniruoalla. Onneksi Vegaaniliitto ilmeisesti on laatimassa ravintosuosituksia kasvissyöjille.

    • Erinomaisia huomioita ja täydennyksiä Hanna-Leena! Roskikseen päätyvä ruoka on ympäristön kannalta tietysti kaikkein huonoin vaihtoehto. Itse olen huomannut, että myös neuvoloihin tarvittaisiin lisää tietoa aiheeesta.

Kommentointi on suljettu.

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.