Mitä suomalaiset ajattelevat tuulivoimasta?

Suomen Tuulivoimayhdistys, Energiateollisuus ja Motiva tekivät viime keväänä kiinnostavan kyselyn kuntalaisille ja kuntapäättäjille tuulivoima-asenteista.

Vastasin itsekin Helsingin kaupunginvaltuutetun ominaisuudessa kyselyyn. Tulokset julkaistiin jo kesäkuussa 2013, mutta perehdyin itse selvitykseen vasta nyt.

Kyselyn mukaan suurin osa kuntapäättäjistä ja kuntalaisista suhtautuu tuulivoimaan myönteisesti ja haluaa sitä lisää.

Tärkeimpänä positiivisena tekijänä tuulivoimassa pidetään sen uusiutuvuutta ja päästöttömyyttä. Eniten tuulivoimassa huolestuttaa niiden aiheuttamat melu- ja maisemahaitat. Kiinnostavaa on kuitenkin se, että esimerkiksi loma-asukkaiden suhtautuminen tuulivoimarakentamiseen on huomattavasti myönteisempää kuin mitä kuntapäättäjät arvelevat.

Alla on vielä hiukan tarkemmin selvityksen tuloksia.

Lue lisää

Avoin kirje pääministeri Jyrki Kataiselle: Näin kestävyysvaje ratkaistaan

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläYle Radio Suomen Pääministerin haastattelutunnilla totesitte, että viranhaltijat ovat laatimassa rakenneuudistuslistaa, joka tulee aikanaan julkiseen keskusteluun. Tämä on hyvä asia.

On ollut ilahduttavaa, että politiikan kriisitietoisuus on kesän mittaan lisääntynyt. Olen samaa mieltä kanssanne siitä, että meidän on hyvä kiinnittää huomiota julkisen sektorin ja yleiseen tuottavuuden kasvuun, työn tarjontaan ja työurien pituuteen

Toivon, että kaikkein tärkein rakenneuudistus ei ole kuitenkaan unohtunut teiltä. Onhan kyse Suomen ja viime kädessä koko maapallon tulevaisuudesta.

Kyse on siitä, että viime viikosta lähtien olemme eläneet luonnonvarojen suhteen velaksi. Maapallon uusiutuvat luonnonvarat on kulutettu tältä vuodelta loppuun tiistaina 20. elokuuta.  Tällä hetkellä ihmiset tarvitsevat 1,5 maapalloa tyydyttämään vuosittaiset tarpeensa. Tilanne ei ole kestävä.

Ohessa on kolme ehdotusta kestävyysvajeen ratkaisemiseksi Suomessa ja terveisiä Heureka-foorumiin, jossa yritetään löytää viisastenkiveä Suomen menestyksen varmistamiseksi:

Lue lisää

Jätteiden putkikeräysjärjestelmä: Ekologista vai ei?

Jätteen putkikeräys TukholmassaKaupunginvaltuustoon liittyvä työ pyörähtää ensi viikolla käyntiin. 

Yhtenä asiana keskiviikkona 28.8. klo 18 alkavassa kokouksessa käsitellään 9 000 000 euron suuruisen kaupungin omavelkaisen takauksen myöntämistä Kruunuvuorenrannan jätteen putkikeräys Oy:lle.

Kyse on siis siitä, että jäteautojen sijaan putkikeräysjärjestelmässä jätteet kuljetetaan maanalaista runkoputkea pitkin alueelliselle jäteasemalle, josta ne kuljetetaan konteissa jatkokäsittelylaitoksiin sekä kaatopaikalle.

Hanketta perustellaan kaupunginhallituksen pohjaesityksessä erityisesti ympäristöpointeilla, kuten energiaa säästävällä kaupunkirakenteella. Tehtyjen selvitysten mukaan putkikeräysjärjestelmä vähentäisi Kruununvuorenrannan alueen raskasta jäteautoliikennettä noin 80 – 90 %, mikä parantaa alueen turvallisuutta ja viihtyvyyttä sekä alentaa jäteautoliikenteestä johtuvia päästöjä.

Ympäristöhyöty ei ole kuitenkaan ihan näin suoraviivainen. Jätteiden putkikuljetusjärjestelmän ympäristövaikutuksista rakennettuun ympäristöön on tehty seuraava tutkimus: Jätteiden putkikuljetusjärjestelmän ympäristökuormitukset ja yhteiskunnalliset kustannukset rakennetussa kaupunkiympäristössä – Tapaustarkastelussa Punavuoren alue

Lue lisää

Vegaaniruokaa päiväkoteihin

Veganissimon brunssiTampereella päätettiin tuoda vegaaniruokavalio vaihtoehdoksi päiväkoteihin tänä syksynä. Aiheesta uutisoi tällä viikolla mm. Helsingin Sanomat.

Vegaaniruoka on ympäristöystävällistä, edistää eläinten hyvinvointia ja on oikein koostettuna myös sekaruokavaliota terveellisempää.

On hyvä, että päiväkotien ruokavaihtoehdot ja valinnanvapaus lisääntyvät.

Toisaalta herää kysymys, miten pitkälle eri ruokavalioiden tarjoamisessa on syytä mennä. Tuleeko kaupungin tai kunnan vastata kaikkiin mahdollisiin toiveisiin. Tämä on tuskin mahdollista esimerkiksi pienessä kunnassa.

Lue lisää

Henri Paltemaa: Ekofy – käännetään markkinatalous vastuulliseksi

Vieraskynäblogissa  Ekofy Oy:n perustaja Henri Paltemaa:

Ekofy on Aalto-yliopiston opintojen jatkumona rakennettu verkkopalvelu, joka pisteyttää brändit ja yritykset niiden vastuullisuuden perusteella. Ranking ei perustu tilastoihin, vaan avoimeen platformiin, joka muodostuu Ekofyn käyttäjien arvioinneista.

Ekofy

Ekofyssä käyttäjät voivat arvioida toistensa lausuntoja, jolloin hyviksi koetut argumentit saavat muita suuremman painoarvon.

Lue lisää

Petri Villa: Liikkuminen on välttämätöntä, ilmaston saastuttaminen ei

Bioauto Petri VillaVieraskynäblogissa Suomen Bioauto Oy:n toimitusjohtaja Petri Villa

Liikkuminen on välttämätöntä, ilmaston saastuttaminen ei

Eurooppalainen pääkaupunki, jossa kaduilla tulee vastaan tavarafillareita, fillarin peräkärryjä, äitejä ja isiä lapsineen menossa tarhaan tai harrastuksiin. Bussit ja keskustaan kulkuluvat saaneet autot kulkevat biokaasulla eikä hiukkaspäästöjä synny. Kaupunki-ilman laatu paranee, ja ihmisten kosketus ympäröivään todellisuuteen lisääntyy.

Nyt ei puhuta Amsterdamista tai Kööpenhaminasta. Se voisi olla Helsinki.

Lue lisää

Ympäristölautakunta 11 / 25.06.2013

Leo Stranius ja hiilinieluYmpäristölautakunta kokoontui tänään (25.6.2013) kevätkauden viimeiseen kokoukseen

Kokous oli ohi alle tunnissa. Esityslistalla oli kuitenkin muutama kiinnostava asia.

Esimerkiksi Meira Oy:n Vallilassa sijaitsevan kahvipaahtimon ympäristölupaan vaadittiin tarkennuksia. Monet tuntevat paikan sympaattisesta kahvin tuoksusta.

Tämän lisäksi merkittiin tiedoksi selvitys helsinkiläisten asenteista lokkeja ja hanhia kohtaan, annettiin kaupunginhallitukselle lausunto Helsinki-Vantaan lentokentän melusta sekä  keskusteltiin juuri julkaistun selvityksen pohjalta elintarvikehuoneistossa käytettävän jään hygieenisestä laadusta pääkaupunkiseudulla vuonna 2012.

Alla esityslista ja päätökset kokonaisuudessaan.

Lue lisää

Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi: Neljä syytä miksi tehty työ kannatti

Kati-Pulli-Ilkka-Hiltunen-Leo-Stranius-Kuva-Hanna-HeikkiläEduskunta äänesti tänään (19.6.2013) kansalaisaloitteestamme turkistarhauksen kieltämiseksi.

Valitettavasti tällä kertaa kansanedustajien enemmistöllä ei riittänyt rohkeutta epäeettisen elinkeinon kieltämiseen.

Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta Eläimille ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto keräsi vuoden 2012 aikana noin 70 000 kannatusilmoitusta.

Eduskunta äänesti kansalaisaloitteen kuitenkin kumoon äänin 146-36.

Järjestöjen mielestä turkistarhaus tulisi kieltää, koska petoeläin ei kuulu häkkiin ja turkistarhaus aiheuttaa turhaa kärsimystä ja ympäristökuormitusta. Turkis ei ole ihmiselle välttämätön. Emme voi tehdä mitä tahansa pelkän rahan vuoksi.

Valuiko tehty työ eduskunnan äänestyksen myötä nyt sitten hukkaan? Ei todellakaan.

Ohessa on neljä asiaa, joiden takia kansalaisaloitekampanja oli menestys:

Lue lisää

Poliittista pyöräilyä: Roihuvuoren koulun korjaus ja Malmin uusi asuinalue

Roihuvuoren kouluKaupunginvaltuusto kokoontuu kevätkauden viimeiseen istuntoon juhannusviikon keskiviikkona 19.6. klo 16 alkaen.

Esityslistalla on mm. päätös Roihuvuoden ala-asteen perusparannusta sekä asemakaavamuutos Malmille.

Kävin aamulla 14.6. tutustumassa Roihuvuoren kouluun ja Malmin alueeseen pyörälenkin yhteydessä.

Pyöräily on hyvä tapa tutustua alueisiin, joista on tekemässä päätöksiä. Samassa yhteydessä voi myös pohtia ja kypsytellä omia näkökulmia asioihin.

Ohessa raportti aamun pyörälenkin pohdinnoista.

Lue lisää

Mielenosoitus turkistarhausta vastaan tiistaina 18.6. klo 11.30! – Viisi toimenpidettä turkistarhauksen lopettamiseksi

Mielenosoitus turkistarhausta vastaanA-studio näytti 12.6.2013 järkyttävää kuvamateriaalia suomalaisilta turkistarhoilta.

Vuoden 2011 tehtyjen salakuvausten jälkeen ala lupasi korjata ongelmat.

Nyt nähty kuvamateriaali osoittaa, että muutosta parempaan ei ole tapahtunut.

Sairaita ja kärsiviä eläimiä näyttää olevan tarhoilla edelleen aivan liikaa.

Sama viesti tulee Eviralta. Vuoden 2012 tarkastetuista 37 turkistilasta 20 tarhalla (54 %) todettiin puutteita eläinsuojelusäädösten noudattamisessa.

Eduskunta käsittelee parhaillaan kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämiseksi. Toivottavasti viimeistään tässä vaiheessa jokainen  kansanedustaja ymmärtää, että kilometrien reviirin tarvitseva petoeläin ei pysty  toteuttamaan lajityyppillisiä tarpeitaan alle neliömetrin häkissä.

Turkis ei ole välttämätön tuote ja sen tuotanto aiheuttaa turhaa kärsimystä ja ympäristökuormitusta. Vain neljäsosa suomalaisista antaisi tarhauksen jatkua nykyisellään.

Lämpimästi tervetuloa mielenosoitukseen turkistarhausta vastaan tiistaina 18.6.2013 klo 11.30 Helsingin Senaatintorille, josta marssimme eduskuntatalon eteen.

Käytännössä turkistarhaus on lopetettava siirtymäajalla. Tämä tarkoittaa seuraavia viittä toimenpidettä:

Lue lisää

Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Seuraa minua Instagramissa