Ympäristölautakunta 11 / 25.06.2013

Leo Stranius ja hiilinieluYmpäristölautakunta kokoontui tänään (25.6.2013) kevätkauden viimeiseen kokoukseen. 

Kokous oli ohi alle tunnissa. Esityslistalla oli kuitenkin muutama kiinnostava asia.

Esimerkiksi Meira Oy:n Vallilassa sijaitsevan kahvipaahtimon ympäristölupaan vaadittiin tarkennuksia. Monet tuntevat paikan sympaattisesta kahvin tuoksusta.

Tämän lisäksi merkittiin tiedoksi selvitys helsinkiläisten asenteista lokkeja ja hanhia kohtaan, annettiin kaupunginhallitukselle lausunto Helsinki-Vantaan lentokentän melusta sekä  keskusteltiin juuri julkaistun selvityksen pohjalta elintarvikehuoneistossa käytettävän jään hygieenisestä laadusta pääkaupunkiseudulla vuonna 2012.

Alla esityslista ja päätökset kokonaisuudessaan.

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä: http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-06-25_Ylk_11_El/AFAD274F-57E0-44BC-B155-5A9E80ECF518/Ilmoitusasiat.html

3 Vahingonkorvausvaatimus hylätyn broilerinlihaerän hävittämistä koskevassa asiassa

Ympäristölautakunta päätti hylätä PNM-Pan Nordic Meat Oy:n esittämän 2351,65 euron vahingonkorvausvaatimuksen.

4 Ympäristökeskuksen elintarvike-, vesi- ja ympäristönäytteiden tutkimuspalveluiden tilaaminen

Ympäristölautakunta päätti tilata ympäristökeskuksen elintarvike-, vesi- ja ympäristönäytteiden tutkimuspalvelut MetropoliLab Oy:ltä.

YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-06-25_Ylk_11_El/18D78E5F-0BF9-48C3-9F37-3A12017B972D/Ilmoitusasiat.html

2 Lausunnon antaminen Erottajan katuaukion asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12165

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

3 Lausunnon antaminen Oulunkylän, Jokiniementie 11:n ja puistoalueen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12201

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus

4 Lausunnon antaminen Tapulikaupungin Maatullinpuiston eteläosan asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12191

Ympäristölautakunta päätti, että lausunto tuodaan ympäristölautakunnan seuraavaan kokoukseen.

5 Lausunnon antaminen Vuosaarentie 3 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12188

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

6 Lausunto kaupunginhallitukselle Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta

Esityksen mukaan. Lausunto täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-06-25_Ylk_11_El/ECE1C3D8-5592-4A5B-83D8-8BC28310F479/Lausunto_kaupunginhallitukselle_Helsinki-Vantaan_l.html

YMPÄRISTÖVALVONTAYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-06-25_Ylk_11_El/B8465958-E7FE-4BC9-A5FC-35539CDE8FD9/Ilmoitusasiat.html

2 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hallintopakkopäätös

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi.

Helsingin Jollaksessa asuva henkilö on 23.4.2013 lähettämässään kirjeessä vaatinut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY-keskus) kieltämään puolustusvoimien Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueella tapahtuvan ampumatoiminnan kokonaan tai rajoittamaan sitä ennen varsinaista ympäristölupapäätöstä. Asiassa on aiemmin annettu Uudenmaan ELY-keskuksen päätökset 20.12.2010 ja 24.4.2012. Vaatimusta on perusteltu toiminnasta aiheutuvilla meluhaitoilla ja pohjavesien suojelulla. ELY-keskus on hylännyt vaatimukset.

3 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Solvik Holdingsin ympäristölupahakemuksen raukeamisesta

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 29.5.2013, nro 101/2013/1, Solvik Holdingsin ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisen lupahakemuksen raukeamisesta.

4 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 10.6.2013, nro 112/2013/1, joka koski Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaista ympäristölupahakemusta muun muassa maa- ja kiviainesten, mineraalisten purkujätemateriaalien ja tuhkapitoisen maa-aineksen välivarastointia ja esikäsittelyä Kivikossa. Lisäksi haettiin toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta.

5 Hiekoitussepeli Tiiliruukinpuistossa

Ympäristölautakunta päätti, että Tammisalon Tiiliruukinpuistossa ei ole todettavissa puistoon kulkeutuneesta hiekoitussepelistä aiheutuvaa jätelain 72 §:ssä tarkoitetun roskaamiskiellon rikkomista, joten jätelain 75 §:n mukaista määräystä roskaantuneen alueen siivoamiseksi ei voi antaa.

Edelleen ympäristölautakunta päätti hylätä kuntalaisen vaatimuksen Tiiliruukinpuiston kadunpuoleisen reunan käyttämiseen hiekoitussepelin sekaisen lumen läjitykseen talviaikana perusteettomana.

Lopuksi ympäristölautakunta päätti hylätä kuntalaisen vaatimukset asian tutkimisesta Helsingin kaupungista riippumattoman tahon toimesta sekä asianosaisten rankaisemisesta taloudellista etua tavoittelevasta ja tuottamuksellisesta toiminnasta perusteettomina.

6 Määräyksen antaminen koskien vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkostoon liittymistä

Ympäristölautakunta päätti määrätä ********** liittämään omistamansa talon osoitteessa Viskaalintie vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkostoon 31.12.2013 mennessä tai hakemaan vapautusta liittymisvelvollisuudesta.

7 Meira Oy:n hakemus toistaiseksi voimassaolevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi

Meira Oy:n toiminta täyttää ympäristölupamääräysten tarkistamishakemuksessa annettujen selvitysten sekä lupamääräysten mukaisesti täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa maaperän pilaantumista eikä kohtuutonta rasitusta naapureille. (YSL 55 §)

Yksityiskohtaisesti täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-06-25_Ylk_11_El/1C1F1D69-7336-48BA-A450-E0B16CCD99BE/Meira_Oyn_hakemus_toistaiseksi_voimassaolevan_ympa.html

8 Ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto kaupunginhallitukselle Villingin vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksymisestä

Ympäristölautakunta päätti puoltaa Villingin vesiosuuskunnan ehdotusta toiminta-alueekseen.

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-06-25_Ylk_11_El/7CB3F643-1AB0-48F9-B482-47BF647FAB97/Ilmoitusasiat.html

2 Elintarvikehuoneistossa käytettävän jään hygieeninen laatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi julkaisun: Elintarvikehuoneistoissa käytettävän jään hygieeninen laatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012: http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/2013/julkaisu_12_13_net.pdf

Projektissa tutkittiin 290 näytettä, jotka oli otettu 205 eri elintarvikehuoneistosta. Otetuista näytteistä 245 (85 %) täytti ja 45 (15 %) ei täyttänyt talousvesiasetuksen mikrobiologisia laatuvaatimuksia ja -suosituksia.

3 Helsingin hovioikeuden päätös elintarvikekuljetusyrityksen edustajan elintarvikerikkomustuomiota koskevassa asiassa

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Helsingin hovioikeuden 4.3.2013 antaman päätöksen (diaarinumero R 12/614) koskien elintarvikekuljetusyrityksen edustajan elintarvikerikkomustuomiota koskevaa valitusta.

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

YMPÄRISTÖJOHTAJA

5 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Bluesky

Instagram

leostranius

2 215 4 155

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.

14 0
Open post by leostranius with ID 18316416283285482
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä? Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia. Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa. En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata. Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy. Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.

Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.

69 4
Open post by leostranius with ID 18101379551316687
Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään? Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa. Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista. Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään. Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa. Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi: - Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta. - Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta. - Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan. Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia? Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.

Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?

56 5
Open post by leostranius with ID 17906550228407418
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?

Pyöräily Kruunuvuorensillalla!

80 4
Open post by leostranius with ID 18375580954162440
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!

Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.

33 0
Open post by leostranius with ID 18073973717543603
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.

Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.

21 0
Open post by leostranius with ID 17882827290508075
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍 Kuva: Nasa.

Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei?

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä!

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti.

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa.

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla.

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan.

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.

45 2
Open post by leostranius with ID 17957770182110870
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin. Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.

Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.

70 3
Open post by leostranius with ID 17855555205633880
Missä kaikki mainokset ovat? Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen. Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen? Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä. Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan. Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia? Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa. Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää. Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään? Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.

Viikonlopun suunnitelma. Urheile. Syö. Nuku. Toista. @finntriathlon @vierumaki

36 3
Open post by leostranius with ID 18090672371086212
Viikonlopun suunnitelma. Urheile. Syö. Nuku. Toista. @finntriathlon @vierumaki

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.

144 4
Open post by leostranius with ID 18395206891197374
Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.

Uusi ruokatrendi on täällä.

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa.

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus.

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota.

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅

20 2
Open post by leostranius with ID 18239535724305242
Uusi ruokatrendi on täällä. SIPULIVESI! Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅

Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon.

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin!

Kiitos @jalotofu reseptistä!

36 4
Open post by leostranius with ID 18075148880580415
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! Kiitos @jalotofu reseptistä!
Seuraa minua Instagramissa