Viesti pelletti- ja bioenergia-alan toimijoilta

Keskiviikkona (28.4.) minulla oli mahdollisuus olla mukana Pellettienergiayhdistyksen retkellä Keski-Suomessa. Matkan aluksi kävimme vierailulla biopolttolaitteita (kattiloita, polttimia ja järjestelmiä) valmistavassa Ariterm Oy:ssä Saarijärvellä ja Tarvaalan JAMK:n Bioenergiakeskuksessa. Tämän jälkeen matka jatkui Keuruun Haapamäelle HT Enercolle. Välissä piipahdimme myös Haapamäen pellettilämpökeskuksessa ja omakotitalokohteessa. Maakuntamatkailu huipentui Vilppulaan Vapon pellettitehtaaseen. Viesti pelletti- ja bioenergia-alan toimijoilta oli selvä: – Öljylämmityksen verotusta tulisi kiristää. – Suoraa sähkölämmitystä tulisi rajoittaa. – Investointitukia pienkiinteistöjen laitehankinnoille pitäisi saada … Lue lisää

Muutosta ilmassa

Viiden eurooppalaisen taideyliopiston yhteisnäyttely Climate Change – Muutosta ilmassa avattiin tiistaina 27.4. Sanomatalon Mediatorilla Helsingissä. Näyttelyn julisteilla halutaan herättää keskustelua elinympäristömme tilasta, kulutustottumuksistamme sekä siitä, miten voimme valinnoillamme vaikuttaa niihin. Itselläni oli kunnia olla avaamassa näyttelyä yhdessä professori Marjatta Itkosen ja opiskelija Jani Ikosen kanssa, joka voitti julistekilpailun kolmannen palkinnon. Ikosen ja muiden tekemät julistetyöt lötyvät täältä. Ohessa avajaisissa pitämäni lyhyt puhe. Muutosta ilmassa -julistenäyttelyt avajaiset 27.4.2010 ”Vuonna 2008 maailmassa … Lue lisää

Pekkarinen esittää lisäydinvoimaa – Miksi?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen esitti hallituksen iltakoulussa lupaa ydinvoiman lisärakentamisesta TVO:lle ja Fennovoimalle. Valtioneuvosto tulee vielä käsittelemään Pekkarisen esityksen, jonka jälkeen asia menee eduskunnan päätettäväksi. Pekkarinen perustelee ydinvoiman lisärakentamisen tarpeellisuutta (1) sähkön saatavuuden turvaamisella, (2) sähkön hinnan kohtuullisuudella, (3) omavaraisuuden turvaamisella ja (4) sähkön tuotannon ympäristövaikutusten hyväksyttävyydellä. Voisivatko Pekkarisen perustelut mennä enää pahemmin pieleen? 1. Ydinvoiman lisärakentaminen keskittäisi Suomen sähköntuotantoa ja teksi siitä vaarallisen haavoittuvan. Sähkönkulutus tulee joka tapauksessa laskemaan teollisuuden … Lue lisää

Islannin tulivuoren (Eyjafjallajökull) vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin ja lentäminen

Islannin tulivuoren purkauksen seurauksena koko Euroopan lentoliikenne seisoo. Monessa eri yhteydessä on pohdittu, millainen vaikutus tilanteella on kasvihuonekaasupäästöihin. Information is Beautuful -sivusto on laskenut eri lähteisiin perustuen, että  kasvihuonekaasupäästöjen vähennys on noin 200 000 tonnia päivässä. Euroopan lentoliikenteen päästöt ovat lähes 350 000 tonnia päivässä siinä missä Eyjafjallajökullan päästöt ovat olleet tällä hetkellä noin 15 000 tonnia päivässä. Kun huomioidaan, että noin 60 prosenttia Euroopan lennoista seisoo, vastaa erotus suunnilleen … Lue lisää

Ilmastodieetit – ja asumisen päästövähennysvinkit

YLE:n Ilmastodieetit ohjelma jatkuu. Maanantaina (12.4.) näytetyssä osassa teemana oli asumisen päästöt. Garamin perhe suihkukoulussa. Sinikka Sokka pistää taloyhtiönsä energiaremonttiin. Kimppakyydillä etelään. Kyseessä on siis sarja, jossa neljä perhettä on vuoden ajan ilmastodieetillä. Suihkukoulusta innostuneena päätin itsekin kokeilla, kuinka nopeasti suihkussa voi käydä. Tuolloin sain tiputettua normaalin 1 minuutin 40 sekunnin suihkussakäyntini nopeimmillaan noin 40 sekuntiin. Kirjoittelin aiheesta silloin mm. tänne: Suihkussa alle minuutin. Ohessa iloksenne vielä 14 pikavinkkiä päästöjen … Lue lisää

Puupelletti kehiin

Olin keskiviikkona (7.4.) Pellettienergiayhdistyksen kevätseminaarissa Tampereen UKK-instituutissa puhumassa pellettienergiasta ja ilmastopolitiikasta. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian mukaan pellettienergian tavoitteeksi (sisältäen peltobioenergian) on asetettu 3 TWh vuoteen 2020 mennessä. Pellettienergiayhdistyksen ja pellettialan mukaan potentiaali olisi kuitenkin 7 TWh. Tämä tarkottaisi noin 1,5 miljoonan tonnin vuosittaista pellettituotantoa. Puun ja muun bioenergian käytön lisäämisen kannalla on 70 prosenttiä suomalaisista (HS 23.3.2010). Pellettienergian käyttöä voisi lisätä erityisesti suorasähkölämmitteisissä omakotitaloissa (tulisijat ja takat) sekä vesikiertoisessa omakotitalolämmityksessä … Lue lisää

Työhyvinvointia ja ilmastodieetit – ilman lisäydinvoimaa

Pääsiäisen alusviikko on selvästi vähän rauhallisempi kuin normaalit kevätviikot. Onneksi! Maanantaina valmistelin eduskunnan ympäristövaliokunnalle Luonto-Liiton lausuntoa kaivoslaista (Ymv-Kaivoslaki-Luonto-Liitto-06042010). Olen menossa valiokuntaan kuultavaksi heti pääsiäisen jälkeen. Ilmastodieetit-ohjelma jatkui. Tällä kertaa teemana oli ”Ruokailun jäljet. Sami Garam kokkaa tähteistä herkkuja. Kelpaako ilmastopöperö koiralle? Muusikko Jukka Pojan maakellarihanke etenee. Biojätelaitoksen tuoksu huumaa.” Ohjelma on katsottavissa täältä: Ilmastodieetit 2/5. Toimistolla kävimme läpi myös työhyvinvointikyselyn tuloksia. Oli helpottava huomata, että mitään vakavia ongelmia ei ole, … Lue lisää

Precious – aina on toivoa – vähentää lihansyöntiä

Viikonloppuna tuli katsottua elokuva Precious. Vaikuttava tarina. Äärimmäisissäkin tilanteissa on toivoa. Aina on mahdollisuuksia. Kiusoista, kriiseistä ja katastrofeista on mahdollista selvitä. Kirjoittelin aiemmin aihetta sivuten tänne: Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 8. Elokuva muistutti minua myös siitä, kuinka tärkeäitä ympärillä olevat ihmiset ovat. Kannattaa hakeutua niiden seuraan, jotka kannustavat ja vetävät ylös sekä juosta karkuun niitä, jotka lannistavat. Sitä on itse etuoikeutettu, kun ympärillä on niin fantastisia tyyppejä. Sunnuntaina kävin … Lue lisää

Earth Hour – koko päivän!

Lauantaina (27.3.) päätin tunnin sijaan viettää koko päivän Earth Houria. Ainakin yhden päivän viettäminen ilman sähkövaloa on helppo juttu. Kiperiä tilanteita olivat oikeastaan vain vessa ja jääkaapin valo. Tosin vessassa käynnistäkin selviää erinomaisesti kännykän näytön tuomalla valolla tai kynttilöillä. Sen sijaan lukeminen on isompi haaste. Iltalukemista ei tällä kertaa tullut harrastettua. Kuinkahan pitkään ilman sähkövaloa voisi tulla toimeen nykyisillä elintavoilla? Entä kokonaan ilman sähköä? WWF:n kampanja oli menestys. Tällä kertaa … Lue lisää

Ilmastorahoituksen tulisi olla lisäistä

Olin aamupäivällä (26.3.) puhumassa UNDP:n, ulkoasianministeriön ja Demo Finlandin poliittisille nuorisojärjestöille suunnatussa koulutusseminaarissa ilmastonmuutoksen haasteista kehitykselle. Puheenvuorossani yritin tuoda esille sitä, kuinka ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kaikkein eniten juuri niihin, jotka ovat siihen kaikkein vähiten syyllisiä sekä painottaa, että ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta nimen omaan teollisuusmaiden ja Suomen tulisi toimia päästövähennystoimenpiteiden suhteen ensin. Keskustelu tilaisuudessa oli todella innostavaa. Iso kiitos kaikille järjestäjille! On kuitenkin valitettavaa seurata, että Suomen hallitus pakoilee jo tässä vaiheessa … Lue lisää

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa