Ilmastopolitiikka

Ilmastodieetit

Olen mukana YLE teemalla 22.3. alkaneessa Ilmastodieetit-ohjelmassa arvioimassa eri perheiden toimia hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Ilmastoraadissa istuu lisäksi Demos Helsingin Tuuli Kaskinen ja SYKE:n ilmastotohtori Ari Nissinen. Ohjelmassa seurataan neljän perheen toimia pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Suurin osa yksittäisen ihmisen aiheuttamista päästöistä syntyy asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta. Kannattaa siis pihistellä neliöistä ja tilata kotiin tuulisähköä, liikkua pyörällä ja joukkoliikennettä käyttäen sekä syödä kasvisruokaa. Ohjelman ensimmäinen osa on katsottavissa täältä. ”Ilmastodieetit-dokumenttisarjassa seuraamme, miten neljä … Lue lisää

Malediivien presidentti Mohamed Nasheed, Suomi ja poliittinen johtajuus

Minulla oli keskiviikkona (17.3.) kunnia osallistua Säätytalolla järjestettyyn Leadership in Climate Change -seminaariin, jossa pääpuhujana oli Malediivien presidentti Mohamed Nasheed. Puhenäyte Nasheediltä löytyy esimerkiksi tämän Kööpenhaminan ilmastokokouksen aikaisen blogimerkintäni kautta: Politicians talk. Leaders act – Lead or go home. Presidentin viesti oli selvä. Ilmastonmuutos ei uhkaa vain Malediivien olemassaoloa, vaan koko maapallon tulevaisuutta. Kööpenhaminan epäonnistumisen jälkeen meillä on vain muutamia vuosia aikaa kääntää suuntaa. Nasheedin mukaan kaikkien pitää toimia. Malediivit … Lue lisää

Hiilineutraalin yhteiskunnan kuumat työpaikat

Erään toimittajan kysymänä jäin miettimään, mitkä ovat hiilineutraalin yhteiskunnan ”hot” ja ”not” ammatit tai ammattikunnat. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen lähelle nollaa tai sitäkin enemmän vuosisadan puoleen väliin tulee muuttamaan yhteiskuntaamme dramaattisesti. Rakennemuutokset seurauksena toiset voittavat ja toiset häviävät. Kun kehitys kehittyy, muuttuvat myös tulevaisuuden ammatit uusiksi. Tässä alustava lista hiilineutraalin yhteiskunnan ”hot” ja ”not” ammateista tai toimialoista. Keksi itse lisää! Hot (vai pitäisikö sanoa ”cool”) – tuulivoimateollisuus ja muut uusiutuvat enerialähteet – … Lue lisää

Mitä nuoret kysyvät ilmastonmuutoksesta?

Osallistuin torstaina (25.2.) Suomen suurimman nuorisotalon eli Reaktorin ilmastopaneeliin yhdessä Ilmatieteen laitoksen Mikko Alestalon, Maan ystävien Meri Pukarisen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Venla Virkamäen kanssa. Keskustelua veti Vihreän Langan toimittaja Hanna Eriksson. Paneelin järjestäjä Luonto-Liiton Uudenmaan piiri oli kerännyt paneelia varten nuorilta etukäteen kysymyksiä. Tässä muutama kysymys ja niihin vastaukset. 1. Voiko kasvissyönnillä vaikuttaa ilmaston hyväksi? Voi. Yksityisen kulutuksen ympäristövaikutuksista peräti kolmasosa tulee elintarvikkeista ja neljännes kasvihuonekaasupäästöistä. Eläintuotanto aiheuttaa maailmanlaajuisesti enemmän … Lue lisää

Päästövähennyksiä Keravalla

Kävin tiistaina (16.2.) Keravan kirjastolla puhumassa ympäristönsuojeluyhdistyksen ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen yhteisessä ilmastotilaisuudessa. Kirjaston luentosali oli täynnä ihmisiä ja keskustelu vilkasta. Keravalla on ilmastopolitiikan suhteen Suomessa erinomaisen mahdollisuudet vaikka mihin. Kaupunki keskittyy radan varrelle. Pyöräilyyn ja kävelykeskustaan on panostettu paljon. Myös näin talvipakkasilla pyöräilijöitä näytti olevan liikkeellä paljon enemmän kuin Helsingin kantakaupungissa. Rakennukset ovat kuitenkin energiasyöppöjä ja passiivi-, matalaenergia tai nollaenergiataloja ei ole vielä rakennettu juuri lainkaan. Tilaisuudessa keskusteltiin Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen … Lue lisää

Vapaavuori vuoden ilmastosankari

Asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) perustaisi Helsingin Sanomien Sunnuntaidebatti-kirjoituksen mukaan Suomeen ilmasto- ja energiaministeriön. Vapaavuori ehdottaa, että työ- ja elinkeinoministeriölle kuuluvat energia-asiat siirrettäisiin ympäristöministeriön vastuulle. Hienoa! Itsekin olen kirjoittanut ilmasto- ja energiaministeriön puolesta Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoblogissa viime syksynä: EU saa ilmastokomissaarin – Suomeen ilmasto- ja energiaministeriö? Vapaavuoren ehdotus on kuitenkin parempi, koska siinä ilmasto- ja energia-asiat integroitaisiin vain nykyiseen ympäristöministeriöön pois työ- ja elinkeinoministeriön vastuulta. Vapaavuori harmittelee, että ”Suomessa modernisointitavoitteista ei … Lue lisää

Helsingin Energia viherpesee

Helsingin Energia lähetti jälleen sähkön siirtomaksun kolmen kuukauden osalta. Kotiin lähetetyn kuoren takana lukee komeasti isoilla kirjaimilla: ”Kiitos, kun käytit ekotehokasta kaupunkienergiaa.”. Hyvä, että Helsingin Energia haluaa panostaa viestinnässään ympäristönäkökohtiin. Asiassa on kuitenkin kaksi ongelmaa. 1. En ole käyttänyt Helsingin Energian sähköä. Käytän Etelä-Savon energiasta hankittua ekoenergiamerkittyä tuulisähköä. Joudun kuitenkin maksamaan Helsingin Energialle siirtomaksuja. Ellei sitten oteta huomioon sitä, että minut on pakotettu käyttämään taloyhtiön kautta Helsingin Energian kaukolämpöä, joka … Lue lisää

Ydinvoima ei työllistä, metsä- ja energiateollisuus kuihtuu

Torstaina (4.2.) olin pitämässä kommenttipuheenvuoroa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ja ympäristötyöryhmän seminaarissa aiheesta ”Mitä Kööpenhaminan jälkeen?”. Mieleen jäi muutama kiinnostava huomio tilaisuudessa puheneen professori Peter Lundin esityksestä. 1. Ydnvoima ei työllistä. Siinä missä ydinvoiman lisärakentamisella luodaan ehkä muutamia satoja pysyviä työpaikkoja, synnytetään vastaavalla investoinnilla energiatehokkuustoimenpiteisiin ja uusiutuviin energialähteisiin 30 000 – 50 000 työpaikkaa. 2. Metsä- ja energiateollisuuden kannattaisi panostaa tuotekehitykseen. Ei ole ihme, että metsäteollisuus on Suomessa henkitoreissaan ja energiapolitiikassa katsotaan … Lue lisää

Pääsihteerit, ilmastoneuvottelut ja kansalaisaktivismin uudet muodot

Viikon alku on ollut inspiroiva. Tuntuu siltä, että uudesta vuosikymmenestä tulee poikkeuksellisen kiinnostava ja haastava. Pääsihteereiden get-together. Järjestin maanantai-iltana (25.1.) Luonto-Liiton entisten pääsihteereiden (Tuomas Rantanen, Jouni Nissinen, Lotta Ruokanen ja Petra Yliportimo) kanssa lyhyen tapaamisen. Oli aika vaikuttavaa istua saman pöydän ääressä henkilöiden kanssa, jotka omasivat lähes 15 vuotta kokemusta pääsihteerin tehtävistä. Sitä on todella etuoikeutettu olo, kun voi istua ihmisten kanssa, jotka ovat vuosikausia pohtineet samoja haasteita ja kysymyksiä, … Lue lisää

Onko Barack Obama epäonnistunut?

Oma luottamukseni ja toivoni presidentti Barack Obaman mahdollisuuksiin muuttaa maailmaa on murentunut tai ainakin saanut kovan kolauksen kolmesta syystä: (1) Kööpenhaminan ilmastokokous epäonnistui osittain siksi, että Obama ei pystynyt tuomaan pöytään mitään uutta ja mokaili muutenkin neuvotteluissa. (2) Rauhannobelisti haluaa pumpata 33 miljardia lisää rahaa Afganistanin sotaan. (3) Tämä uuden sukupolven kaveri vajoaa vanhaan terrorismin vastaiseen retoriikkaan yhden Detroittiin menneen lentokonejupakan myötä sekä unohtaa sulkea Guantanamon vankileirin, koska monet sieltä … Lue lisää

Bluesky

Instagram

leostranius

2 245 4 345

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Voisiko liikuntatavoitteista ammentaa jotain yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen?

Vuoden alussa asetin tavoitteekseni, että vuoden aikana juoksen 1055 km, pyöräilen 8000 km, uin 250 km ja teen 150 tuntia lihaskuntotreeniä. Mielessäni tämä piti sisällään myös sen, että teen vuoden aikana yhden täysmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-juoksun ja 10 puolimaratonia sekä sen, että teen joka aamu 7 minuutin lihaskuntotreenin.

Liikuntatavoitteet ovat vähän kuin taloudelliset tavoitteet yrityksille. Niitä on äärimmäisen helppo pilkkoa pieniin osiin ja seurata toteutumista reaaliaikaisesti vuosineljänneksittäin, kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin.

Riskinä on, että jos alan mitata vaikuttamistyötä käytetyillä tunneilla, kirjoitusten määrällä, somepostauksilla, mielenosoituksilla ja päättäjien tapaamisilla, saatan päätyä optimoimaan juuri niitä asioita, joiden mittaaminen on helppoa. Silloin vaarana on, että alan kirjoittaa enemmän kirjoituksia niiden vaikuttavuuden sijaan. Tai osallistua useampaan tapahtumaan sen sijaan, että käyttäisin aikaa yhteen todella tärkeään kohtaamiseen.

Oma kysymyksensä kuitenkin on, että pitääkö kaikkea mitata numeroiden valossa tai määrän kautta. Eihän liikunnassakaan pelkkä määrä ole se olennainen vaan harjoittelun laatu. Kannattaa olla monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua sekä kiinnittää huomiota ravintoon ja lepoon eli palautumiseen. Vanha sanonta kuuluu kuitenkin, että se mitä ei mittaa, sitä ei voi hallita.

Vaikuttamistyölle tuskin on löydettävissä yhtä yksittäistä mittaria. Sen sijaan siihen voi soveltaa liikuntaharjoittelusta kolmea periaatetta:

1. Säännöllisyys: vaikuttamista tehdään jatkuvasti, ei vain silloin kun sattuu innostamaan.

2. Monipuolisuus: käytetään erilaisia vaikuttamisen keinoja, kuten kirjoittamista, keskusteluja, järjestötyötä, yritysyhteistyötä ja poliittista vaikuttamista.

3. Palautuminen: kaikkea ei tarvitse tehdä koko ajan, eikä vaikuttamisen pidä kuluttaa tekijäänsä loppuun.

Silti kaipaisin jotain niin helppoa ja yksinkertaista mittaria myös vaikuttamistyöhön kuin mitä yrityksillä on tulostensa seuraamiseen ja minulla liikuntatavoitteiden mittaamiseen.

8 0
Open post by leostranius with ID 17978752128158911
Voisiko liikuntatavoitteista ammentaa jotain yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen? Vuoden alussa asetin tavoitteekseni, että vuoden aikana juoksen 1055 km, pyöräilen 8000 km, uin 250 km ja teen 150 tuntia lihaskuntotreeniä. Mielessäni tämä piti sisällään myös sen, että teen vuoden aikana yhden täysmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-juoksun ja 10 puolimaratonia sekä sen, että teen joka aamu 7 minuutin lihaskuntotreenin. Liikuntatavoitteet ovat vähän kuin taloudelliset tavoitteet yrityksille. Niitä on äärimmäisen helppo pilkkoa pieniin osiin ja seurata toteutumista reaaliaikaisesti vuosineljänneksittäin, kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin. Riskinä on, että jos alan mitata vaikuttamistyötä käytetyillä tunneilla, kirjoitusten määrällä, somepostauksilla, mielenosoituksilla ja päättäjien tapaamisilla, saatan päätyä optimoimaan juuri niitä asioita, joiden mittaaminen on helppoa. Silloin vaarana on, että alan kirjoittaa enemmän kirjoituksia niiden vaikuttavuuden sijaan. Tai osallistua useampaan tapahtumaan sen sijaan, että käyttäisin aikaa yhteen todella tärkeään kohtaamiseen. Oma kysymyksensä kuitenkin on, että pitääkö kaikkea mitata numeroiden valossa tai määrän kautta. Eihän liikunnassakaan pelkkä määrä ole se olennainen vaan harjoittelun laatu. Kannattaa olla monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua sekä kiinnittää huomiota ravintoon ja lepoon eli palautumiseen. Vanha sanonta kuuluu kuitenkin, että se mitä ei mittaa, sitä ei voi hallita. Vaikuttamistyölle tuskin on löydettävissä yhtä yksittäistä mittaria. Sen sijaan siihen voi soveltaa liikuntaharjoittelusta kolmea periaatetta: 1. Säännöllisyys: vaikuttamista tehdään jatkuvasti, ei vain silloin kun sattuu innostamaan. 2. Monipuolisuus: käytetään erilaisia vaikuttamisen keinoja, kuten kirjoittamista, keskusteluja, järjestötyötä, yritysyhteistyötä ja poliittista vaikuttamista. 3. Palautuminen: kaikkea ei tarvitse tehdä koko ajan, eikä vaikuttamisen pidä kuluttaa tekijäänsä loppuun. Silti kaipaisin jotain niin helppoa ja yksinkertaista mittaria myös vaikuttamistyöhön kuin mitä yrityksillä on tulostensa seuraamiseen ja minulla liikuntatavoitteiden mittaamiseen.

Monet ajattelevat, että täydenmatkan triathlon eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu on rankka suoritus. Se ei ole kuitenkaan niin rankka kuin systemaattinen harjoittelu, joka vaaditaan sellaiseen kuntoon pääsemiseksi, että tuo on ylipäätään mahdollista.

Itselle kestävä hyvinvointi rakentuu yksittäisten suoritusten, kilpailujen tai tulosten sijaan pitkäjänteisestä tekemisestä. Jos jaksaa harjoitella vuosia ja vahvistaa peruskuntoa, ei yksi ”suoritus” ole siinä kokonaisuudessa enää lopulta kovin merkittävä.

Mikä sitten on rankkaa eli miltä tämmöisen tavallisen triathlon-kuntoilijan ”vaativa” liikunta-arki oikeastaan näyttää?

Tällä viikolla kävin tekemässä kolme uintitreeniä, kaksi juoksutreeniä sekä kaksi kuntosaliharjoitusta. Tein myös joka aamu hiukan venyttelyä ja 7 minute workout -treenin sekä arkipyöräilin keskimäärin 18 km joka päivä (yhteensä 128 km). Lisäksi tein 1,5 tunnin kuntokartoituksen, jossa tehtiin maksimipyörätesti, kehonkoostumismittaus ja lihaskuntokartoitus. Yhden uintitreenin yhteydessä tein myös uintitestin.

Yhteensä liikuntaa tuli viikon aikana noin 18 tuntia. Ajallisesti tästä noin puolet oli treeniä ja puolet arkiliikuntaa. Normaalisti viikkoon olisi kuulunut myös 1-2 pyörätreeniä, mutta nyt ne jäi väliin kun pidin treeneistä yhden ”lepopäivän” ennen maksimipyörätestiä.

29 0
Open post by leostranius with ID 18131533786835587
Monet ajattelevat, että täydenmatkan triathlon eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu on rankka suoritus. Se ei ole kuitenkaan niin rankka kuin systemaattinen harjoittelu, joka vaaditaan sellaiseen kuntoon pääsemiseksi, että tuo on ylipäätään mahdollista. Itselle kestävä hyvinvointi rakentuu yksittäisten suoritusten, kilpailujen tai tulosten sijaan pitkäjänteisestä tekemisestä. Jos jaksaa harjoitella vuosia ja vahvistaa peruskuntoa, ei yksi ”suoritus” ole siinä kokonaisuudessa enää lopulta kovin merkittävä. Mikä sitten on rankkaa eli miltä tämmöisen tavallisen triathlon-kuntoilijan ”vaativa” liikunta-arki oikeastaan näyttää? Tällä viikolla kävin tekemässä kolme uintitreeniä, kaksi juoksutreeniä sekä kaksi kuntosaliharjoitusta. Tein myös joka aamu hiukan venyttelyä ja 7 minute workout -treenin sekä arkipyöräilin keskimäärin 18 km joka päivä (yhteensä 128 km). Lisäksi tein 1,5 tunnin kuntokartoituksen, jossa tehtiin maksimipyörätesti, kehonkoostumismittaus ja lihaskuntokartoitus. Yhden uintitreenin yhteydessä tein myös uintitestin. Yhteensä liikuntaa tuli viikon aikana noin 18 tuntia. Ajallisesti tästä noin puolet oli treeniä ja puolet arkiliikuntaa. Normaalisti viikkoon olisi kuulunut myös 1-2 pyörätreeniä, mutta nyt ne jäi väliin kun pidin treeneistä yhden ”lepopäivän” ennen maksimipyörätestiä.

Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi!

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025).

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin?

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!

24 0
Open post by leostranius with ID 17930551149164148
Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme? Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä.

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena.

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima.

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita.

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.

131 2
Open post by leostranius with ID 18012740810956003
Viiankiaapa 💚🌍 Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.

Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus?

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.

125 15
Open post by leostranius with ID 18180054484421109
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista. Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä ”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.

Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa.

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!

34 2
Open post by leostranius with ID 18630019663055059
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!

Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa).

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille?

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa!

Kuva: @heidblom

34 1
Open post by leostranius with ID 18086727794287270
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! Kuva: @heidblom

Niin ihanaa ja energisoivaa!

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii.

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren

66 1
Open post by leostranius with ID 18100848068038779
Niin ihanaa ja energisoivaa! Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren

Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!

24 1
Open post by leostranius with ID 17953480731018359
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!

Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua.

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117.

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia.

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.

Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.

27 3
Open post by leostranius with ID 17997371480990153
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka. Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115. Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa