Ilmastopolitiikka

Ilmasto lämpenemässä katastrofaaliset 2,7 astetta

Tällä viikolla ilmastouutiset eivät ole valitettavasti olleet kovin kohottavia.

Ilmasto on lämmennyt esiteolliseen aikaan verrattuna noin 1,1 asteta. 1,5 asteen lämpenemistä pidetään kriittisenä rajana sille, jonka jälkeen vaikutukset ovat niin hallitsemattomia, että yhteiskunnat eivät enää selviä muutoksesta. Tämä raja saatetaan ylittää jo seuraavan viiden vuoden aikana.

Maailman maat ovat Pariisin ilmastosopimuksessa sitoutuneet pitämään ilmakehän lämpenemisen 1,5 asteen tuntumassa. Tämä tarkoittaa sitä, että päästöjä pitäisi globaalisti vähentää 45 % vuoteen 2030 mennessä ja päästöt pitäisi tiputtaa nollaan vuoteen 2050 mennessä.

Nykyisellä päästötasolla 1,5 asteen hiilibudjetti ei riitä enää kuin muutamiksi vuosiksi.

Tuoreen YK-raportin mukaan eri maiden tämän hetkiset toimenpiteet ja lupaukset vähentää päästöjä johtavat vuosisadan loppuun mennessä katastrofaaliseen 2,7 asteen lämpenemiseen. Vuoteen 2030 mennessä päästöt uhkaavat kasvaa 16 prosenttia vuoden 2010 tasoon verrattuna.

Kuva: UNFCCC Full NDC Synthesis Report: Some Progress, but Still a Big Concern

Lue lisää

Voisiko ravintolan listalla olla lähtökohtaisesti tarjolla vegaaniruokaa?

Olemme käyneet lasten kanssa usein viikonloppuisin uimahallissa uimassa. Polskimisen jälkeen on kiva jäädä uimahallin kahvila-ravintolaan syömään ja katselemaan lasien läpi muiden uintia.

Viime sunnuntaina uimahallin kahvilassa oli tarjolla lihapullia ja perunamuusia. Tapettuja ja kuolleita eläimiä. Ällöttävää. Yleensä ravintolasta saa kysymällä kuitenkin aina myös vegaaniruokaa. Tällä kertaa keittiö valmisti meille spagettia soijasuikale-tomaattikastikkeella. Leipien päälle tuli lisäksi vegaanista margariinia.

10-vuotiaan lapsen meille valmistamat vegaanihampurilaiset

Hämmästyttävän moni lapsiperhe otti uimahallin ravintolassa mukisematta tuon tarjolla olleen lihapulla-annoksen. Miksi? Veikkaan, että siksi kun sitä tarjottiin.

Ravitsemuksen, ympäristön ja ilmaston sekä eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta meidän annos oli parempi. Suurella todennäköisyydellä se oli parempi myös maun puolesta. Miksi se ei ollut lainkaan tarjolla ruokalistalla?

Lue lisää

Budjettiriihestä tuli ilmastoriihi – Vai tuliko sittenkään? Ilmastoasiantuntijat pettyneitä

Ilmastokysymykset nousivat tällä viikolla budjettiriihen ja politiikan keskiöön.

Tämä on hyvä asia. Ilmastokriisin aikakaudella on syytäkin, että ilmastoasiat ovat politiikan teon ytimessä. Eikä ainoastaan budjettiriihen aikana vaan kaikissa päätöksissä. Joka päivä.

Valitettavasti tehokkaimmat keinot jäivät käyttämättä. Yksittäisinä esimerkkeinä herättää ihmetystä, että lyhyitä reittilentoja tuetaan samalla kun kävelyn ja pyöräilyn rahat vähenevät. Monet yritykset menevät ilmastotoimissa kuitenkin menojaan. Ei kannata jäädä ilmastonmuutoksen suhteen historian väärälle puolelle.

Politiikka on toki yhteisten asioiden hoitamista, monien erilaisten intressien yhteensovittamista ja kompromissien taidetta. Siitä huolimatta olisi toivottavaa, että päätöksenteko perustuisi enemmän tutkittuun tietoon.

Esimerkiksi sähköauton hankintatuen maksavat kaikki veronmaksajat ja hyödyn saavat lähinnä vain hyvätuloiset, jotka sähköautoja hankkivat. Sen sijaan polttoaineveron maksaa vain polttoaineen käyttäjät, jotka nekin ovat usein hyvätuloisia. Lisäksi polttoainevero olisi kertaluokkaa tehokkaampi keino vähentää päästöjä, kuten Sanna Kurronen avaa Twitterissä. Se siitä tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja oikeudenmukaisesta siirtymästä.

Seuraavassa vielä muuta pohdintaa ja nostoja viikon budjettiriihestä ja ilmastokeskustelusta.

Lue lisää

Kestävyysmuutoksen tekijät

Käynnistimme syyskuun alussa Kirsi Vuorisen kanssa Kestävyysmuutoksen tekijät -nimellä kulkevat livelähetykset.

Tavoitteena on nostaa esille tekijöitä ja ratkaisuja aikamme suurimpiin haasteisiin.

Ensimmäinen jakso tuli ulos pe 2.9.2021. Vieraina olivat Sitran Mari Pantsar ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Jakson voi katsoa täältä.

Ensimmäisessä jaksossa keskustelimme elokuun alkupuoliskolla ilmestyneestä IPCC:n tuoreesta raportista ja mitä sen viesti on mm. poliittisille päättäjille, yrityksille sekä kunnille.

Ohessa vielä muutama oma nosto tuoreesta IPCC-raportista ja siitä, mitä jokaisen täytyisi siitä ainakin ymmärtää.

Lue lisää

EU:n ilmastopaketti: tervetullut, mutta riittämätön

EU julkaisee 14.7.2021 suunnitelman päästövähennystoimista (Fit for 55) eli siitä, miten pääsemme tavoitteeseen vähentää päästöjä 55 % vuoteen 2030 ja näin siirtyä kohti hiilineutraalia Eurooppaa vuoteen 2050 mennessä.

Komission paketti sisältää uusia aloitteita ja esityksiä nykyiseen lainsäädäntöön. Näitä ovat muun muassa energiatehokkuusdirektiivi, päästökauppa ja päästökaupan ulkopuolisen sektori (taakanjako), uusiutuvan energian direktiivi, maankäytön muutokset ja nielut (LULUCF) sekä hiilitullit.

Vaikka EU:n sitova lainsäädäntö vauhdittaa konkreettisia ilmastotoimia, ei se ole linjassa ilmastotieteen kanssa. Nyt käsillä oleva esitys ei myöskään vaikuta ihmisten arkeen niin paljon kuin julkisessa keskustelussa helposti kuvitellaan.

Ohessa viisi havaintoa EU:n Fit for 55 -ilmastopaketista:

Lue lisää

Puoli vuotta ilman uusia tavaroita

Voisitko olla kuukauden ostamatta ainuttakaan tavaraa? Onnistuisiko kokonainen vuosi? Päätin kokeilla. Nyt testiä on puoli vuotta takana. Seuraavassa hiukan kokemuksia.

Miksi kulutukseen pitää kiinnittää huomiota? Siksi, että ilmastokriisin ja luontokadon taustalla on se, että kulutamme liikaa luonnonvaroja.

Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa meidän pitää vakavasti miettiä kulutustamme niin yksilöinä kuin yhteiskunnankin tasolla. Suomi on asettanut tavoitteekseen, että vuonna 2035 primääriraak-aineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa. Jos tavoite otetaan tosissaan, toimiin pitää ryhtyä nyt. Olkoon tämä kokeilu oma henkilökohtainen kontribuutioni Suomen tavoitteeseen.

Lue lisää

Kahdeksan vuotta kaupunginvaltuustossa

Se on siinä! Viimeinen kaupunginvaltuuston kokous on takana.

Vuodesta 2013 lähtien olen osallistunut joka toinen viikko kaupunginvaltuuston kokouksiin. Kerran olen ollut pois. Se oli vuonna 2014, kun toinen lapseni syntyi. Olin synnytysosastolla.

Olen ollut kaupunginvaltuutettu lähes koko lasteni eliniän ja kuudesosan elämästäni.

Omalta osaltani kaupunginvaltuuston viimeinen kokous 23.6.2021. Osa paikalla ja osa etänä. Pormestari Jan Vapaavuori pitää puheenvuoroa koskien vuoden 2020 tilinpäätöksen hyväksymistä.

Toki suurin osa valtuutetun hommasta tehdään kokousten ulkopuolella. Helsingin kokoisessa kaupungissa valtuutetun tehtävää voi verrata puolipäivätyöhön. Aikaa kuluu paneutumisesta ja omasta aktiivisuudesta riippuen sellainen 10-20 tuntia viikossa.

Lue lisää

Miksi ryhdyin vegaaniksi?

Mikä asia saisi sinut ryhtymään kasvissyöjäksi tai vegaaniksi tai miksi aikanaan (ja milloin) ryhdyit kasvissyöjäksi/vegaaniksi?

Itselläni syy olla vegaani on ilmasto- ja ympäristövaikutusten minimointi, omasta terveydestä huolehtiminen ja eläinten oikeudet.

Olin ollut pitkään kasvissyöjä ja kotivegaani. Kaksi viimeistä tikkiä vegaaniksi ryhtymiseen olivat seuraavat tapahtumat vuonna 2007.

Lue lisää

Viimeinen siirto – Ilmastopolitiikan neljä vaihetta

Riittääkö puoluepolitiikka ratkaisemaan käsillä olevan ilmastokriisin?

Tänä keväänä ilmestyi tärkeä kirja. Viimeinen siirto. Suomalainen ympäristöliike nyt eli kuinka mahdoton tehdään. Kyseessä on Teemu Vaarakallion toimittama teos ja ajankuva suomalaisesta ympäristöliikkeestä.

Itselläni oli etuoikeus kirjoittaa kirjaan artikkeli otsikolla ”Puolueiden kujanjuoksu”.

Omassa artikkelissani pohdin sitä, miksi politiikka ei yksin riitä ympäristö- ja ilmastokriisin ratkaisuun. Tästä on hyvänä esimerkkinä Suomen valtion enemmistöomistama Fortum, joka laajasta vastustuksesta huolimatta avasi Saksassa Länsi-Euroopan viimeisen uuden hiilivoimalan.

Miksi politiikka ei riitä?

Vaikka Suomen tavoite on olla hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä, Suomen omistajaohjauslinjausten mukaan valtionyhtiöiden tulisi huomioida 1,5 asteen ilmastotavoite ja valtio omistaa Fortumisa 50,1 prosenttia, kivihiilivoimala avattiin.

Lue lisää

Kuntien päästöt tippuvat – seuranta laahaa perässä

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) mukaan kuntien ilmastopäästöt vähenivät 5,5 prosenttia vuonna 2019. Vuosien 2005-2019 aikana kuntien päästöt ovat vähentyneet 19 prosenttia.

Alueittain tarkasteltuna henkeä kohden suurimmat päästöt ovat Pohjanmaalla (11,7-12,4 tonnia per henkilö) ja pienimmät Uudellamaalla (4,5 tonnia per henkilö).

Päästöihin vaikuttaa kuitenkin elinkeinorakenne ja se, että mukana ei ole kulutusperäisiä päästöjä. Myöskään nieluja ei ole huomioitu. 

SYKEn tiedot perustuvat vuoden 2019 päästöihin, Viime viikolla HSY julkisti tiedot pääkaupunkiseudun vuoden 2020 päästöistä. Tämän mukaan päästöt laskivat yli 10 prosenttia vuonna 2020 edellisestä vuodesta. Päästöt laskivat kaikissa seudun kunnissa. Erityisesti siitä syystä, että kivihiilen käyttö väheni.

Ohessa pääkaupunkiseudun kuntien päästöt HSY:n tilastojen mukaan vuonna 2020 ja suluissa muutos edelliseen vuoteen: 

Lue lisää

Bluesky

Instagram

leostranius

2 212 4 155

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Pyöräily Kruunuvuorensillalla!

54 3
Open post by leostranius with ID 18375580954162440
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!

Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.

29 0
Open post by leostranius with ID 18073973717543603
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.

Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.

21 0
Open post by leostranius with ID 17882827290508075
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍 Kuva: Nasa.

Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei?

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä!

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti.

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa.

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla.

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan.

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.

45 2
Open post by leostranius with ID 17957770182110870
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin. Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.

Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.

70 3
Open post by leostranius with ID 17855555205633880
Missä kaikki mainokset ovat? Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen. Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen? Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä. Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan. Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia? Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa. Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää. Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään? Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.

Uusi ruokatrendi on täällä.

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa.

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus.

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota.

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅

20 2
Open post by leostranius with ID 18239535724305242
Uusi ruokatrendi on täällä. SIPULIVESI! Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅

Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon.

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin!

Kiitos @jalotofu reseptistä!

36 4
Open post by leostranius with ID 18075148880580415
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! Kiitos @jalotofu reseptistä!

Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.

100 4
Open post by leostranius with ID 17873023695417976
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.

Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin.

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa.

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä.

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen.

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä.

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista.

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.

165 5
Open post by leostranius with ID 18079438399771318
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.

#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland

18 0
Open post by leostranius with ID 18150330208385435
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen.

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.

37 0
Open post by leostranius with ID 18058946957583915
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.

Saana

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi

29 0
Open post by leostranius with ID 18518563891005236
Saana #saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Seuraa minua Instagramissa