Kohti Durbania – huonolta näyttää

Osallistuin torstaina 17.11. ympäristöministeriön ”Kohti Durbania” -seminaariin, jossa käytiin läpi tulevan ilmastokokouksen odotuksia ja tärkeimpiä neuvottelukysymyksiä.

Ympäristöjärjestöjen keskeiset tavoitteet löytyvät täältä: Durbanin ilmastokokouksen tavoitteet.

Seminaarissa ympäristöministeri Ville Niinistö toi esille selvästi, että Suomi haluaa olla edelläkävijä ilmastokysymyksessä. Niinistön mukaan Suomi on maa, joka ratkaisee ongelmia eikä vain puhu niistä.

Lue lisää

Hallitusohjelma lukuina

Ympäristökysymykset ovat nousseet politiikan teon kovaan ytimeen sosiaali- ja talous sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan rinnalle. Näin uskallan väittää ainakin käsillä olevan Jyrki Kataisen hallitusohjelman myötä.

Hallitusohjelmassa ympäristö mainitaan eri muodoissa 95 kertaa, yhtä usein kuin kasvu, mutta selvästi useammin kuin esimerkiksi talous (58 mainintaa) tai talouskasvu (13 mainintaa).

Myös ilmasto- (51 mainintaa) ja energiakysymykset (116 mainintaa) sekä luonto (56 mainintaa) saavat merkittävästi huomiota. Voiton vie kuitenkin sosiaalipolitiikka 140 maininnalla.

Lue lisää

Ympäristötietoisuus – suomalaiset 2010-lukua tekemässä

Olin tänään (tiistai 15.11.) Säätytalolla Ympäristötietoisuus-kirjan julkaisuseminaarissa. Olen itsekin kirjoittanut teokseen artikkelin aiheesta ”Ympäristöliike – ympäristötietoisuuden etujoukko”

Seminaari oli otsikoitu kunnianhimoisesti ”Suomesta maailman ympäristötietoisin kansakunta?”.

Seminaarin otsikko ei ole kuitenkin haihattelua tai utopiaa. Todetaanhan Jyrki Kataisen hallitusohjelman johdannossakin seuraavaa:

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 45 (7.-13.11.2011)

Maanantai: Pyöräilin aamulla Kontulaan Helsingin yhteislyseoon puhumaan ihmisenä kasvamisesta yhdessä Tom Henrikssonin kanssa. Oppilaat olivat valmistelleet meillä etukäteen muutamia kysymyksiä. Yksi kysyi miksi ihmiset ovat niin välinpitämättömiä ja toinen tuleeko maailman loppu vuonna 2012.

Lounaan jälkeen vedin Luonto-Liiton toimistokokousta, juhlimme samalla Emilian syntymäpäiviä, tein Jyrkin kanssa toimistokatselmuksen sekä kokoustin Heinin ja Irman kanssa Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton yhteisestä opiskelijajäsenyydestä. Päivän päätteeksi keskustelin vielä Nellin kanssa kulutus.fi -asioista ja Katin kanssa Älä osta mitään -päivän järjestelyistä. Illan vietin kotona vauvan ja sähköpostien kanssa. Välillä kävin vauvan kanssa myös juoksemassa.

Lue lisää

Viisi askelta ilmasto- ja eläinystävällisen ruoan edistämiseksi

Tänään perjantaina 11.11. vietetään Pohjoismaista ilmastopäivää. Tämän vuoden teemana on ilmasto ja ruoka. Kohderyhmänä ovat koulut ja opettajat kaikissa Pohjoismaissa.

Luonto-Liitto ja Animalia esittävät Pohjoismaisen ilmastopäivän kunniaksi viisi askelta ilmasto- ja eläinystävällisen ruoan edistämiseksi:

Lue lisää

Durbanin ilmastokokouksen tavoitteet

Järjestöt julkaisivat tänään (10.11.2011) omat tavoitteensa 28.11.2011 alkavalle kansainväliselle ilmastokokoukselle Etelä-Afrikan Durbanissa.

Keskeiset tavoitteet Durbanin ilmastokokoukselle löytyvät täältä.

Järjestöillä on kolme selkeää tavoitetta:
– Turvataan Kioton pöytäkirjan jatko
– Tunnustetaan päästövähennysten tarve
– Varmistetaan riittävä rahoitus

Oheisessa videossa WWF Suomen ilmastovastaava Hanna-Liisa Kangas kiteyttää mitä meillä on lupa odottaa Durbanin ilmastokokouksesta.

Lue lisää

Miten maailma loppuu?

Luin Jussi Viitalan ja Atena Kustannuksen Miten maailma loppuu? -kirjan. Teosta voi lämpimästi suositella kaikille, paitsi heikkohermoisille ja maailman uhkakuvista ahdistuville.

Viitala käy kirjassaan läpi erilaisia maailmanlopun skenaarioita. Uhkia aiheuttavat tietysti luonnolliset prosessit ja toisaalta ihmisen oma toiminta.

Maailman loppu voi tulla monella tapaa:

Lue lisää

Durbanin ilmastokokous: Ydinkysymykset

Järjestimme tänään ympäristö- ja kehitysjärjestöjen sekä eduskunnan ympäristövaliokunnan kanssa kansanedustajille tilaisuuden koskien kansainvälisiä ilmastoneuvotteluita.

Samassa yhteydessä jaoimme kansanedustajille lyhyen taustamuistion: Durbanin ydinkysymykset: Kioto, päästöleikkaukset ja rahoitus.

Tilaisuuden aluksi esittelin itse päästöleikkauksia koskevat esityksemme.

Ydinkysymykset päästövähennysten suhteen voi tiivistää viiteen kohtaan:

Lue lisää

Venla Virkamäki: Lisää negawatteja, ei kilowatteja

Vieraskynäblogissa Venla Virkamäki

Mitä jos sanoisin, että olen keksinyt ratkaisun, jolla pystytään paitsi hillitsemään ilmastonmuutosta ja vastaaman luonnonvarojen ylikulutuksen ongelmaan, myös säästämään rahaa? Ratkaisun, jota varten ei tarvita ”tulevaisuuden innovaatioita” eikä ”luolaan kiviajalle” palaamista.

Innostuitko? Haluatko kuulla lisää? No minä kerron: taikasana on energiansäästö.

Jostain syystä tässä kohtaa moni muuttuu skeptiseksi. Joku kysyy, että haluanko siis lämmittää jatkossa ruokani kynttilöillä. Toinen kertoo älyttömän kalliista taloyhtiön remontista, jonka takaisinmaksu kestää kauan. Kolmas taas pitää säästämistä kauhean lannistavana.

Lue lisää

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa