Venla Virkamäki: Lisää negawatteja, ei kilowatteja

Vieraskynäblogissa Venla Virkamäki

Mitä jos sanoisin, että olen keksinyt ratkaisun, jolla pystytään paitsi hillitsemään ilmastonmuutosta ja vastaaman luonnonvarojen ylikulutuksen ongelmaan, myös säästämään rahaa? Ratkaisun, jota varten ei tarvita ”tulevaisuuden innovaatioita” eikä ”luolaan kiviajalle” palaamista.

Innostuitko? Haluatko kuulla lisää? No minä kerron: taikasana on energiansäästö.

Jostain syystä tässä kohtaa moni muuttuu skeptiseksi. Joku kysyy, että haluanko siis lämmittää jatkossa ruokani kynttilöillä. Toinen kertoo älyttömän kalliista taloyhtiön remontista, jonka takaisinmaksu kestää kauan. Kolmas taas pitää säästämistä kauhean lannistavana.

Miksi energiansäästöä pidetään niin hankalana? Miksi säästäminen sanana herättää enemmän negatiivisia tunteita kuin intoa, etenkin silloin kun puhutaan energiasta?

Energiansäästöinvestointeja usein pidetään myös kalliina. Kuntaliitto esimerkiksi kesällä otti hyvin kriittisen kannan Euroopan unionissa valmisteilla olevaan energiansäästödirektiiviin. Perusteluna se, että direktiiviin sisältyvä kuntien velvoite remontoida kunnan omistuksessa olevia kiinteistöjä energiatehokkaaksi ”tulee niin kalliiksi”. Tosin Kuntaliitto syyllistyi tyypilliseen virheeseen jyvittää energiansäästöinvestoinnin osuudeksi kaikki peruskorjaamisen kustannukset.  Ikäänkuin kunnissa ei tulevina vuosina peruskorjattaisi kuntien kiinteistöjä lainkaan. Laskemalla energiansäästöinvestoinnille koko investoinnin kustannus saadaan myös laskennalliset takaisinmaksuajat valtavan pitkäksi. Todellisuudessa energiansäästöinvestoinnin kustannukseksi pitäisi laskea vain sen todellinen osuus, ei koko peruskorjauksen osuutta.

Todellisuudessa energiansäästötoimet maksavat itsensä yleensä nopeasti takaisin sähkölaskun pienentyessä. Lisäksi energiansäästö ja energiatehokkuuden parantaminen vähentävät yhteiskunnan kustannuksia ja lisäävät työllisyyttä. Euroopan komission taustaselvityksen mukaan EU:n energiatehokkuustavoitteen saavuttamiseen vaadittavat toimet toisivat rakennussektorille jopa 2 miljoonaa uutta työpaikkaa.

Energiansäästömahdollisuuksia piisaa. Vattenfallin tilaaman ja McKinseyn tekemän arvion mukaan CO2-päästöjä voisi vähentää energiansäästö- ja -tehokkuustoimilla globaalisti noin 5 miljardia tonnia vuodessa. Tämä säästö vastaa noin 70 kertaisesti koko Suomen synnyttämiä kasvihuonekaasupäästöjä, jotka olivat 70 miljoonaa tonnia vuonna 2008. Tämän perusteella voi hyvin päätellä, että energiapihiydessä piilee suuria liiketoimintamahdollisuuksia. Energiankäyttöä vähentävällä tekniikalla onkin enenevässä määrin kansainvälistä kysyntää. Suomalaisten yritysten kannattaisikin muistaa, että energiansäästössä kuten muussakin liiketoiminnassa edelläkävijät saavat suurimman hyödyn nopeasti kehittyvillä markkinoilla.

Toisaalta monesti kuulee sanottavan, ettei kotitalouksien sähkönkulutuksella olisi merkitystä, mutta tosiasiassa kotitaloudet kuluttavat Suomessa sähköstä noin neljänneksen. Julkinen sektori ja palvelut kuluttavat toisen neljänneksen ja teollisuus puolet. Suuri vaikutus voidaan saada aikaan jo sillä, että myös tavalliset kansalaiset pystyvät vähentämään energiankulutusta.

Energiansäästö on asennekysymys samoin kuin muu ympäristön ja toisten ihmisten huomioiminen. Se kiteytyy kysymykseen: kuinka tärkeä ympäristön hyvinvointi minulle on? Fakta kuitenkin on, että energian käytön vähentäminen on ilmastonmuutoksen ehkäisyn ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta tärkeimpiä toimenpiteitä. Samalla se on järkevä tapa säästää rahaa ja luoda uutta kannattavaa liiketoimintaa. Energiansäästötalkoot ovat mahdollisuus niin kotitalouksille, yrityksille kuin julkiselle sektorille. Tervetuloa talkoisiin!

Venla Virkamäki on Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiavastaava.

Lisää tietoa energiansäästöstä voi lukea Suomen luonnonsuojeluliiton energianeuvontahankkeen sivuilta www.negawatti.fi

Yksi kommentti artikkeliin ”Venla Virkamäki: Lisää negawatteja, ei kilowatteja”

  1. Energiansäästöön voi liittyviä muitakin seikkoja. Asuimme muinoin lapsen syntymäaikoina Helsingin Kalliossa pienessä kaksiossa. Taloon tehtiin ikkunaremontti ja ikkunoista tuli 3-kertaiset. Remontti säästi myöhemmin paljon energiaa, vaikka se alussa tuntui kalliilta.

    Ikkunaremontin jälkeen asuntoon tuli huomattavasti vähemmän nokea ja liikenteen melua. Ikkunaremontin jälkeen pystyimme pitämään sänkyjä tai vauvan hoitopöytää ikkunan vieressä, koska vetoisuus väheni selvästi. Aktiivinen asuinpinta-alamme kasvoi ja asumusmukavuus parani.

Kommentointi on suljettu.

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.