Sähkönkulutus voidaan pitää nykytasolla

Valmisteilla olevan ilmasto- ja energiastrategian sähkönkulutusennuste on julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan 94 – 98 TWh:n välillä. Vuonna 2011 kulutus oli 84,2 TWh.

Strategiassa pitää omasta mielestäni lähteä siitä, että kustannustehokkailla energiasäästötoimenpiteillä sähkönkulutus voidaan pitää nykytasolla tai jopa laskea.

Käytännössä sähkönkulutuksen vähentäminen onnistuu rakennusten, kotitalouksien ja raskaan teollisuuden energiatehokkuutta parantamalla.

Esimerkiksi Helsingin energiankulutus on kääntymässä laskuun vaikka väestömäärä kasvaa.

Lue lisää

Valtuustoblogi: Ensimmäinen kokous ja valtuustoaloite Helsingin vuosittaisista päästökiintiöistä

Ensimmäinen Helsingin kaupunginvaltuuston kokous on nyt takana.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Vihreiden Mari Puoskari ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi Kokoomuksen Tatu Rauhamäki. Onnittelut molemmille!

Itse tulin valituksi ympäristölautakunnan varapuheenjohtajaksi ja Helsingin Energian johtokunnan varapuheenjohtajaksi.

Kokous oli ohi 40 minuutissa ja siitä maksetaan jokaiselle läsnä olleelle valtuutetulle (tai varavaltuutetulle) 355 euron kokouspalkkio.

Toki suurin osa työstä tehdään valtuuston ulkopuolella. Esimerkiksi itse olen käyttänyt valtuutetun hommiin vuoden 2013 aikana ennen ensimmäistä kokousta yhteensä 10 tuntia.

Kokouksen aikana jätin valtuustoaloitteen Helsingin vuosittaisista päästökiintiöistä ilmastolain tapaan.

Lue lisää

Valtuustoblogi: Valtuustoaloite ilmastolaista Helsinkiin

Vuoden 2013 myötä minusta tuli Helsingin kaupunginvaltuutettu.

Ensimmäinen valtuuston kokous on keskiviikkona 16.1. klo 18 alkaen. Valtuusto kokoontuu noin kahden viikon välein.

Valtuustourani aluksi ajattelin tehdä heti ensimmäisessä kokouksessa aloitteen johdonmukaisemman ilmastopolitiikan saamiseksi kaupunkiin.

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa ilmastolain kaltaisen työkalun käyttöönottoa, jolla kaupunki sitoutuisi vuosittaisiin päästövähennyksiin.

Koska periaatteisiini kuuluu mm. avoimuus, laitan luonnoksen valtuustoaloitteestani tänne blogiin ja sosiaaliseen mediaan kommentoitavaksi etukäteen.

Alla on luonnos valtuustoaloitteeksi Helsingin vuosittaisista päästövähennyksistä ilmastolain avulla. Tarkoitukseni on jättää aloite heti ensimmäisessä kokouksessa 16.1.2013. Sitä ennen otan tähän kuitenkin mielelläni vastaan mahdollisia evästyksiä, korjauksia ja kommentteja.

Lue lisää

Vapon vastuullisuus vuotaa: 5 kohtaa

Vapo Oy on kertonut panostavansa turpeenkaivuun vastuullisuuteen ja investoivansa vesiensuojeluun. Yritys pitää tänään keskiviikkona (12.12.) vastuullisuusseminaarin Helsingin Musiikkitalolla.

Lupauksistaan huolimatta yhtiö jatkaa vesien ja suoluonnon turmelua. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto ovat paikalla seminaarin ulkopuolella tempaisemassa ja kertomassa Vapon vastuullisuuslupauksien ongelmista osallistujille.

Vapo väittää panostavansa turpeenkaivuun vastuullisuuteen ja investoivansa vesiensuojeluun. Tästä huolimatta vesien pilaantuminen ja suoluonnon turmelu jatkuu.

Suomen luonnonsuojeluliitto listasi 5 kohtaa, joista Vapon vastuullisuus vuotaa:

Lue lisää

Dohan ilmastokokous: Liian vähän, liian myöhään

Dohan ilmastokokous saatiin lauantai-iltana 8.12. vihdoin päätökseen yli vuorokauden yliajalla.

Tämän syksyn ilmastouutisten valossa Doha on kuin yrittäisimme pysäyttää puhaltamalla 200 km/h lähestyvää pikajunaa.

Toki yritystä oli ja askelia on otettu oikeaan suuntaan, mutta liian vähän ja liian myöhään.

Ohessa kolme huomiota ja muuta pohdintaa kokouksesta.

Lue lisää

Valtuustoblogi: Ympäristölautakuntaan ja Helsingin Energian johtokuntaan

Helsingin Vihreä valtuustoryhmä esittää allekirjoittanutta sekä Helsingin ympäristölautakunnan varapuheenjohtajaksi että Helsingin Energian johtokunnan varapuheenjohtajaksi vuosille 2013-2016.

Valinnan tekee Helsingin kaupunginvaltuusto ensimmäisessä kokouksessaan 16.1.2013, mutta koska paikka on neuvotteluissa tulossa Vihreille, on valinta käytännössä varma.

Tärkeimpiä tavoitteita tulee olemaan mm. luonnonssuojeluverkoston vahvistaminen, kaupunkimetsien suojelu ja fossiilisista polttoaineista luopuminen.

Kunnallisvaalitavoitteeni löytyvät täältä ja Helsingin Vihreiden aiempia valintoja täällä.

Lue lisää

Kati Berninger: Hiilineutraalista trendikästä

Vieraskynäblogissa Kati Berninger

Ilmastoystävällisten toimintatapojen leviäminen tuntuu välillä tuskastuttavan hitaalta.

Meillä on tiedossa keinot hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseen ja muutoksella olisi kiire.

Miksi muutos on sitten niin hidasta? Yksi selitys siihen on nyky-yhteiskunnan voimakas kaupallisuuden ja kuluttamisen kulttuuri, jota mainonta sopivasti korostaa. On trendikästä viettää vapaa-aika shoppailemalla ja ajella hienolla autolla.

Lue lisää

Ekoisi: Dohan ilmastokokous – Pelottava ilmastosyksy

Vanhempana olen kiinnostunut lapseni tulevaisuudesta. Erityisesti ilmaston lämpeneminen huolestuttaa. Maanantaina 26.11. alkaa Dohan ilmastokokous Qatarissa.

Olen entistä vakuuttuneempi, että jokaisen vanhemman ja jokaisen ihmisen tulisi tehdä kaikkensa sen eteen, että päästöjen vähentämisessä onnistuttaisiin.

Dohan kokouksen tavoitteena on päästä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa eteenpäin, jotta uusi, kattava ja kaikkia sitova sopimus saataisiin vihdoin aikaiseksi. Tavoitteeseen on pyritty jo vuoden 2007 Balin ilmastokokouksesta lähtien. Ensimmäinen yritys kuitenkin kaatui Kööpenhaminan mahalaskuun vuonna 2009.

Ilmasto ei kuitenkaan odota. Tänä syksynä olemme saaneet kuulla entistä huonompia uutisia. Ehkä kaikkein vakuuttavin (ja samalla pelottavin) suurelle yleisölle suunnattu artikkeli oli Bill McKibbenin Ilmastonmuutoksen pelottava matematiikka.

Lyhesti sanottuna ongelma on tämä:

Lue lisää

Päivä Luonto-Liiton pääsihteerinä

Tänään oli poikkeuksellisen kiinnostava työpäivä vaikka Talvivaaran kaivossotkut varjostavatkin kaikkea tekemistä.

Ohessa päivän ohjelma tunnista tuntiin.

klo 6-8 Nousen ylös ja hoidan aamutoimet. Luen edellisen illan ja yön aikana tulleet sähköpostit. Käyn läpi Talvivaaraan liittyvää uutisointia ja valmistaudun aamun radiokeskusteluun. Lapsi herää. Leikin hänen kanssaan. Pyöräilen kotoa Pasilaan YLE:n Radiotalolle.

klo 8-9 YLE:n Radio 1:n Ykkösaamussa keskustelemassa Talvivaaran kaivosonnettomuudesta. Keskustelu on kuunneltavissa YLE Areenalta. Ohjelman jälkeen pyöräilen keskustaan Grand Casinolle.

klo 9-11 Puhumassa Neurologisten vammaisjärjestöjen koulutustilaisuudessa uljaasta kansalaistoiminnasta. Olen vasta viime vuosien aikana oppinut hahmottamaan, miten hienoa työtä sosiaalialan järjestöt Suomessa tekevät.

Samaan aikaan Luonto-Liitto ja kaksitoista ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöä vaativat Suomelta ja EU:lta edelläkävijän otteita ilmastokatastrofin estämiseksi YK:n ilmastokokouksessa Dohassa. Pelissä on paljon: ilman huomattavia päästövähennyksiä ilmastonmuutos uhkaa karata hillitsemättömäksi ja Sandy-myrskyn kaltaiset äärimmäiset sääilmiöt tulevat yleistymään.

Lue lisää

Anni Kiviranta: Uusiutuvampaa, demokraattisempaa energiaa Suomen kuntiin

Vieraskynäblogissa Anni Kiviranta

Ilmastonmuutoksen voimistumisen hillitsemiseksi energiantuotannon tulisi siirtyä fossiilisesti tuotetuista energianlähteistä uusiutuvasti tuotettuun energiaan.

Suomessa uusiutuvan energian tuotantoa olisi edelleen mahdollista kasvattaa, mutta esimerkiksi tuulivoimalan perustaminen aiheuttaa paikallisissa ihmisissä usein vastustusta. Vastustusta syntyy, koska paikalliset kokevat ulkopuolelta tulevat massiiviset tuulivoimapuistot uhaksi.

Tanskassa hallitus julisti kymmenen vuotta sitten kilpailun, jossa etsittiin aluetta pilottikokeilua varten.

Lue lisää

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa