Glasgow´n ilmastokokouksen onnistumiset ja epäonnistumiset

Glasgow´n ilmastokokous päättyi lauantai-iltana 13.11.2021 yli vuorokauden yliajalla.

Viimeisenä asiakohtana neuvoteltiin, miten fossiilisista polttoaineista ja kivihiilestä luopuminen kirjataan. Alunperin neuvoteltu ”phase out” -kirjaus eli käytöstä poistaminen muutettiin Intian vaatimuksesta muotoon ”phase down” eli asteittain vähentämiseksi.

Tämä on toki pettymys, mutta kyse on ehkä kuitenkin enemmän tarkennusharhasta – ihmisen taipumuksesta korostaa yhtä yksittäistä seikkaa isommassa kokonaisuudessa. Tuolla kirjauksella kokouksen viimeisinä minuutteina ja tunteina tuskin muutettiin yhdenkään maan poliitista suhtautumista kivihiileen tai ilmastopolitiikkaan.

Sen sijaan Glasgow’n ilmastokokouksessa ennätysmäärä maita sitoutui 1,5 asteen tavoitteeseen, ilmoitti luopuvansa hiilestä, vähentävänsä maakaasun käyttöä tai ehkäisevänsä metsäkatoa. Moni maa teki myös uusia lupauksia ilmastorahoituksesta. Lisäksi teknisissä yksityiskohdissa päästiin lopulta eteenpäin.

Mitä Glasgow’ssa siis saatiin aikaiseksi. Isossa kuvassa ainakin viisi asiaa:

Lue lisää

10 vinkkiä ilmastosankaruuteen

Pidimme torstaina 11.11.2021 näyttelijä Minka Kuustosen kanssa Instalive-keskustelun siitä, mitä jokaisen tulisi tietää ilmastokriisistä.

Kävimme keskustelussa läpi omia henkilökohtaisia ajatuksia ilmastokriisistä sekä keskustelimme siitä, mitä itse olemme tehneet päästöjen vähentämiseksi.

Keskustelu on katsottavissa Minka Kuustosen Instagram-profiilista.

Keskustelun lopuksi annoimme omia vinkkejä ilmastotoimiin. Ohessa vielä näin bloginkin puolelle 10 vinkkiä ilmastosankaruuteen.

10 vinkkiä ilmastosankaruuteen

Lue lisää

Median rooli ilmastokriisissä – neljä näkökulmaa

Tällä hetkellä ilmastokriisistä uutisoidaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vai uutisoidaanko? Todellisuudessa tämä ei ihan pidä paikkansa. Vielä nykyistäkin enemmän ilmastouutisointia oli maailmanlaajuisesti joulukuussa 2009 Kööpenhaminan ilmastokokouksen yhteydessä.

Vaikka ennätyslukemissa ei välttämättä ollakaan, on ilmastouutisoinnin määrä ja laatu kasvanut viime aikoina silti merkittävästi. Esimerkiksi Suomessa Yle aloitti lokakuussa Ilmastolive-uutisoinnit, Helsingin Sanomat on lisännyt uutisointia ilmasto- ja luontoasioista ja Kauppalehden uutisaiheistakin löytyy nykyään oma vastuullisuus -osionsa.

Mikä on median rooli ilmastokriisissä? Asiaa voi lähestyä monesta eri näkökulmasta.

Kestävyysmuutoksen tekijät livelähetyksessä 11.11.2021 aiheena oli median rooli ilmastokriisissä.

Ensimmäisenä tulee mieleen tietysti se, millaisia juttuja ja miten paljon niitä tehdään. Toinen tärkeä rooli on mediayritysten tai -organisaatioiden oma ilmastotoiminta. Median roolia voi arvioida ja lähestyä esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta:

Lue lisää

Vastuullisuusmittarit mukaan palkitsemiseen ja palvelemaan planeetan tarpeita

Paljon tehdään uutisia siitä, kuka on tienannut mitenkin paljon. Itse toivoisin kuitenkin kiinnitettävän huomiota siihen, millä perusteella kenellekin jotain maksetaan. Mihin mittareihin suuret tai pienet palkkiot perustuvat? Kauppalehti uutisoi tällä viikolla, että 30 % pörssiyrityksistä on ottanut käyttöön jonkin vastuullisuusmittarin ylimmän johdon tai koko henkilöstön palkitsemisessa. Suurista pörssiyrityksistä tämä on käytössä jo melkein puolella. Tämä on hyvä kehityssuunta. Samaan aikaan herää tietysti kysymys, onko todella mahdollista, että edelleen 70 prosentilla … Lue lisää

Ratkaiseeko vetytalous ilmastokiisin?

Vetytaloudesta on puhuttu niin pitkään kuin olen energiakeskustelua seurannut. Tämä ei ole sattumaa. Onhan vety maailmankaikkeuden yleisin alkuaine. Aurinko on suurimmaksi osaksi vetyä. Maapallolla vety on sitoutunut lähinnä veteen. Vettä on paljon.

Voisiko vedystä löytyä ratkaisu sekä energiakysyntään että ilmastokriisiin? Voisiko vety olla pitkään etsitty Kalevalan sampo?

Esimerkiksi 1990-luvun lopussa olin mukana valmistelemassa Helsingin Paikallisagenda 21-ohjelmaa. Tuolloin energiaryhmässä puhuimme, että olisi fiksua investoida maakaasuun, koska sen infrastruktuuri mahdollistaa muutaman vuosikymmenen päässä siintävän vetytalouden.

Muutama vuosikymmen on mennyt. Vetytaloutta ei vain näy. Paitsi toki julkisessa keskustelussa ja startup-pöhinöissä. IPCC:n skenaariot ja Pariisin ilmastosopimus käynnistivät 2010-luvun lopulla uudestaan unohduksiin painuneen vetykeskustelun. Myös Suomessa, jossa VTT on valmistellut Suomen kansallisen vetytiekartan.

Lue lisää

Ilmaston kuumeneminen mahdollista pysäyttää alle 2 asteen?

Kansainvälinen energiajärjestö arvioi, että ilmaston kuumeneminen voidaan pysäyttää maiden nykyisillä sitoumuksilla parhaimmillaan 1,8 asteeseen. Tämä on huikea edistysaskel verrattuna aiemmin tänä syksynä julkaistuun YK:n selvitykseen, jonka mukaan ilmakehä on kuumenemassa 2.7 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Glasgowin ilmastokokouksessa on tarkoitus sopia muun muassa Pariisin ilmastosopimuksen sääntökirjasta ja markkinamekanismista. Samaan aikaan maiden on ollut tarkoitus päivittää omia sitoumuksiaan. Kehitystä on tapahtunut viime aikoina paljon. Glasgowin kokouksen yhteydessä uusia ilmastositoutumuksia ovat antaneet mm. … Lue lisää

Maailman vegaanipäivän reseptit – Vastuullinen ruokavalio yritysten strategioissa

Hyvää maailman vegaanipäivää!

Nyt kun lihaton lokakuu on ohi, on aika kokeilla vegaanista ruokavaliota. Tämä tekee hyvää ilmastolle ja ympäristölle, omalle terveydelle sekä eläinten hyvinvoinnille.

Onneksi yritykset ovat tarttuneet kasvavaan markkinaan. Kaupat ja ravintolat ovat nykyään täynnä toinen toistaan parempia vegaaniruokia ja tuotteita.

Lue lisää

Glasgow´n ilmastokokous – ovatko yritysten ilmastotoimet uskottavalla pohjalla?

Kansainväliset ilmastoneuvottelut Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoista jatkuvat marraskuun alussa Glasgowissa. Siinä missä poliittiset päättäjät ovat jumittaneet kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden parissa vuosikymmeniä, ovat yritykset toimineet viime vuosina entistä voimakkaammin ilmastopolitiikan kirittäjinä. Glasgowin ilmastokokouksen alla esimerkiksi World Economic Forum julkaisi yli 90 suuren yrityksen johtajan kirjeen poliittisille päättäjille, jossa vaadittiin maita sitoutumaan päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä ja sitoutumaan hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, jotta lämpeneminen olisi mahdollista rajoittaa 1,5 asteen tuntumaan. Aikaisemmin Climate Leadership … Lue lisää

Kaksi vuotta yritysvastuun parissa

Minulla tuli tänä syksynä täyteen tasan kaksi vuotta työskentelyä yritysvastuun parissa.

Olen nyt toiminut reilun vuoden Third Rock Finlandin toimitusjohtajana. Sitä ennen työskentelin Third Rockin edeltäjän T-Media Relationsin kestävän tulevaisuuden johtajana.

Matka on ollut antoisa. Olen viihtynyt hyvin. Pohdin pitkään siirtymistä järjestökentältä yritysmaailmaan. Siirtyminen oli kuitenkin suhteellisen helppo, koska olen saanut alusta lähtien työskennellä yritysvastuun legendan Sari Kuvajan kanssa, jolla on kokemusta myös järjestövaikuttamisesta. Ja onhan itsellänikin tietysti yli vuosikymmenen kokemus yritysmaailmasta ennen järjestötoimintaan siirtymistä.

Miksi tehdä töitä yritysvastuun edistämiseksi?

Lue lisää

Elokapinan syyskapina ja ilmastohätätila

Elokapinan syyskapina kerää ennätysmäärän osallistujia

Elokapina järjestää 29.9.-8.10. välisenä aikana Syyskapina -nimellä kulkevaa toimintaa ympäri Suomea.

Syyskapinassa vaaditaan hallitusta julistamaan Suomeen ilmasto- ja ympäristöhätätila. Tämä ei ole kohtuuton vaatimus. Globaalista ilmastohätätilasta puhui tällä viikolla myös presidentti Sauli Niinistö YK:n yleiskokouksessa. Myös Helsinki on julistanut ilmastohätätilan aloitteestani tasan vuosi sitten.

Osallistujia Elokapinan syyskapinaan on ilmoittautunut mukaan yli 500. Toteutuessaan kyseessä taitaa olla Suomen suurin avoin kansalaistottelemattomuus.

En ole lainkaan yllättynyt, että yhä useampi on valmis suoraan toimintaan ilmaston puolesta. Esimerkiksi syyskuun aikana saimme lukea YK:n raportista, että lmasto on lämpenemässä 2,7 astetta. 1,5 asteen raja saatetaan ylittää jo 2025 mennessä. Eikä yksikään G20 maa ei ole linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa. Mielipidetutkimuksen mukaan 84 prosenttia 16-25 vuotiaista nuorista on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Nykyisellä päästötasolla 1,5 asteen hiilibudjetti ei riitä enää kuin muutamiksi vuosiksi.

Lue lisää

Viikonlopun suunnitelma. Urheile. Syö. Nuku. Toista. @finntriathlon @vierumaki
Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Seuraa minua Instagramissa