Millainen olisi ilmastohätätilan Suomi?

Elokapina on vaatinut Suomeen ilmastohätätilaa. Ilmastohätätilan sijaan on enemmän käyty keskusteltu siitä, saako katuja sulkea avoimen kansalaistottelemattomuuden nimissä ja onko esimerkiksi sopivaa osoittaa mieltä eduskunnan tai valtioneuvoston edessä.

Vähemmän on ollut keskustelua siitä, mitä ilmastohätätilan julistaminen käytännössä tarkoittaisi Suomessa.

Koronapandemia on esimerkki hätätilan politiikasta. Korona kuitenkin eroaa jyrkistä päästöjen vähennyksistä sillä, että hiilineutraalissa yhteiskunnassa hyvinvointi lisääntyy eikä yksilöiden arkea jouduta rajoittamaan samalla tavalla kun koronapandemian aikana.

Seuraavassa muutamia ajatuksia ja ehdotuksia siitä, mitä ilmastohätätilan politiikka voisi Suomessa tarkoittaa, mikäli sellainen julistettaisiin.

Lue lisää

Elokapinan syyskapina ja ilmastohätätila

Elokapinan syyskapina kerää ennätysmäärän osallistujia

Elokapina järjestää 29.9.-8.10. välisenä aikana Syyskapina -nimellä kulkevaa toimintaa ympäri Suomea.

Syyskapinassa vaaditaan hallitusta julistamaan Suomeen ilmasto- ja ympäristöhätätila. Tämä ei ole kohtuuton vaatimus. Globaalista ilmastohätätilasta puhui tällä viikolla myös presidentti Sauli Niinistö YK:n yleiskokouksessa. Myös Helsinki on julistanut ilmastohätätilan aloitteestani tasan vuosi sitten.

Osallistujia Elokapinan syyskapinaan on ilmoittautunut mukaan yli 500. Toteutuessaan kyseessä taitaa olla Suomen suurin avoin kansalaistottelemattomuus.

En ole lainkaan yllättynyt, että yhä useampi on valmis suoraan toimintaan ilmaston puolesta. Esimerkiksi syyskuun aikana saimme lukea YK:n raportista, että lmasto on lämpenemässä 2,7 astetta. 1,5 asteen raja saatetaan ylittää jo 2025 mennessä. Eikä yksikään G20 maa ei ole linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa. Mielipidetutkimuksen mukaan 84 prosenttia 16-25 vuotiaista nuorista on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Nykyisellä päästötasolla 1,5 asteen hiilibudjetti ei riitä enää kuin muutamiksi vuosiksi.

Lue lisää

Close Bitnami banner
Bitnami