Ilmastopolitiikka

Helsinki: Talousarvio 2014 sekä valtuustoaloite energiansäästötoimien kohdentamisesta

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläHelsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa käytiin tänään 6.11. noin viiden tunnin keskustelu vuoden 2014 talousarvioesityksestä.

Lopullisesti talousarvio hyväksytään viikon päästä 13.11. pidettävässä kokouksessa.

Talousarviossa vuodelle 2014 on ympäristönäkökulmasta katsoen paljon hyvää.

Joukkoliikenteen parantamiseen laitetaan 5-7 miljoonaa euroa vuosittain. Pyöräteihin satsataan noin kymmenen miljoonaa vuosittain.

Tavoite arvokkaiden metsien suojelemisesta ja monimuotoisuuden lisäämisestä metsäisen suojeluverkoston avulla etenee ensivuodelle varattujen rahojen turvin. Tovottavasti Meri-Rastilakin saadaan vielä suojeltua!

Myös ilmastosuojelutyöhön saatiin lisärahaa. Näin pystymme pitämään kiinni tavoitteestamme vähentää ilmastopäästöjämme 30 prosenttia, aivan kuten Emma Kari Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa hyvin totesi.

Monia muitakin hyviä ja ympäristön kannalta fiksuja hankkeita lähtee liikkeelle.

Lue lisää

Ympäristöjärjestöjen tavoitteet Varsovan ilmastokokoukselle

Ilmastoasenne Kuva Hanna HeikkiläYmpäristöjärjestöt julkaisivat 6.11. omat tavoitteensa Varsovan ilmastokokoukselle.

”Sitovan kansainvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi on ehdottoman tärkeää, että ilmastorahoituksen jatkosta tehdään konkreettisia päätöksiä Varsovassa. Ilmastolla ei ole varaa enää yhteenkään välikokoukseen”, painottaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.

Itse olen sitä mieltä, että Varsovan ilmastokokouksen tärkein tavoite on estää Puolaa sössimästä neuvotteluita ja varmistaa, että prosessi kohti kunnianhimoista ilmastosopimusta jatkuu. Varsovassa pitäisi pystyä myös sopimaan riittävistä päästövähennyksistä ja oikeudenmukaisesta taakanjaosta, jotta ilmastosopimus saadaan aikaan vuonna 2015.

Suomen tulee ympäristöjärjestöjen mielestä:

Lue lisää

Ilmastoaktivistien ei kannata uhrata voimia ydinvoiman puolustamiseen

Fukushima-kynttilämielenosoitus-SenaatintorillaNeljä ympäristö- ja ilmastotutkijaa julkaisi 3.11.2013 avoimen kirjeen, jossa he kehottivat ympäristötoimijoita edistämään kehittyneen ydinenergian käyttöönottoa ilmastonlämpenemiseen hillitsemiseksi.

Kirje löytyy suomeksi Ilmastotiedon sivuilta.  Tutkijoiden mukaan ” Ydinvoiman jatkuva vastustaminen vaarantaa ihmiskunnan mahdollisuudet välttää vaarallinen ilmastonmuutos.”

Ymmärrän toki hyvin joidenkin toimijoiden halua edistää ydinvoimaa. Esimerkiksi Ranskassa ja Ruotsissa, jossa on paljon ydinvoimaa, päästöt asukasta kohden ovat suhteellisen pienet. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden kehitys on ollut aiemmin kallista ja hidasta.

Nyt tilanne on muuttunut. Uusiutuvat energialähteet, kuten aurinko ja tuuli, ovat entistä kilpailukykyisempiä. Energiansäästö ja energiatehokkuus taas ovat ylivoimaisia keinoja päästöjen ja muidenkin ympäristöhaittojen vähentämiseen.

Se mikä onnistui menneinä vuosikymmeninä, on tuskin mahdollista enää nykyisin, kun käsillä on selvästi ydinvoimaa parempia vaihtoehtoja. Itse olen siis neljän tutkijan kanssa eri mieltä.

Ohessa on viisi syytä, miksi en aio ryhtyä ainakaan vielä ydinvoiman puolustajaksi.

Lue lisää

Sonja Vartiala: Suomen ilmastopolitiikka tarvitsee täyskäännöksen

Vieraskynäblogissa SoSonja Vartialanja Vartiala

Suomen ilmastopolitiikka tarvitsee täyskäännöksen

Meillä suomalaisilla on tapana ajatella, että olemme sivistyneitä, rehellisiä ja tunnollisia ympäristökysymysten edelläkävijöitä, jotka rakastavat puhdasta luontoa ja sinisiä järviä.

Ilmastopolitiikassa totuus on kuitenkin toinen: kansainvälisessä vertailussa Suomen ilmastopolitiikka on kelvotonta, kunnianhimottomuudessaan kuudenneksi surkeinta koko EU:ssa.

Ajatus siitä, että jotain on tehtävä, oli oikeastaan muhinut mielessä jo pari vuotta. Tänä syksynä päätimme kaveriporukalla, että nyt olisi aika toimia.

Päätimme lanseerata Rajalla-tempauksen heti IPCC:n raportin julkaisun jälkeen. Silloin media olisi pullollaan keskustelua ilmastopolitiikasta. Miten typerä ajatuksemme olikaan – poliittista keskustelua ei syntynyt lainkaan ja raportti vaiettiin kuoliaaksi muutamassa päivässä.

Yritin itse kahlata läpi kuluvan vuoden keväällä julkaistun kansallisen energia- ja ilmastostrategian. Milloin sen ympäripyöreä epämääräisyys ei nukuttanut, se jätti jälkeensä hämmennystä:

Lue lisää

Helsingin Energian johtokunta: Biopolttoaineiden kestävyyskriteerit ja sähköautojen latausverkko

Helsingin Energia HanasaariHelsingin Energian johtokunnan kokouksessa (25.10.2013) käytiin läpi muun muassa toimitusjohtajan ajankohtaiskatsaus ja tuore osavuosikatsaus.

Mielenkiintoisimmat asiat olivat kuitenkin vastaus Thomas Wallgrenin toivomusponteen koskien uusiutuvien energialähteiden sosiaalista ja ekologista kestävyyttä sekä päätös lähteä mukaan valtakunnalliseen sähköautoliikenteen latausoperaattoriyhtiön osakkaaksi.

Ohessa käsitellyt asiat vielä hiukan tarkemmin.

Helsingin Energian lausunto valtuutettu Thomas Wallgrenin toivomusponteen:

Valtuutettu Thomas Wallgren on esittänyt toivomusponnen ”§ 122 Strategiaohjelma vuosiksi 2013-2016. Kaupunginvaltuusto edellyttää, että uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvaessa varmistetaan niiden sosiaalinen ja ekologinen kestävyys”.

Mielestäni Helsingin Energian lausunto oli hyvä, jonka ydin on tässä:

Lue lisää

Arktis on jätettävä rauhaan öljynporaukselta. Piste.

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläOheinen kirjoitukseni on julkaistu Tekniikka & Talous -lehden Energia-blogissa 16.10.2013.

Arktis on jätettävä rauhaan öljynporaukselta. Piste.

Euroopan ympäristökeskus (EEA) julkaisi 9.10.2013 raportin Kioton päästövähennystavoitteiden ja EU:n vuoden 2020 ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumisesta.

Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä 18 prosenttia. EU on siis jo nyt hyvin lähellä vuoden 2020 päästövähennystavoitettaan. Myös uusiutuvan energian käyttöönotto on lisääntynyt tavoitteiden mukaisesti. Tällä hetkellä noin 13 prosenttia energian loppukulutuksesta tuotetaan EU:ssa uusiutuvilla energialähteillä.

Kioton pöytäkirjassa EU sitoutui vähentämään päästöjä kahdeksan prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosien 2008-2012 aikana. EEA:n mukaan päästöt olivat tuona aikana keskimäärin 12,2 prosenttia vuoden 1990 tasoa alhaisemmat.

Mahdottomasta tuli mahdollista

Lue lisää

Lihaton Lokakuu: Ruokapäiväkirja osa 6

Veganissimo brunssiLihattoman Lokakuun ensimmäinen viikko on takana. Iso kiitos kaikille haasteessa mukana olleille!

Ruuan ilmastovaikutukset ovat yllättävän suuret.

Ne vastaavat noin kolmasosaa kaikista maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Pelkästään lihantuotanto on tästä puolet.

Yksilön kannalta tehokas tapa vähentää päästöjä on siis vähentää lihansyöntiä.

Lauantain (5.10.) Helsingin Sanomissa Lihattoman Lokakuun haasteen vastaanottanut Riku Rantala kirjoitti osuvan kolumnin aiheesta. Siinä Rantala toteaa seuraavaa:

”Suomessakin lihansyönti on lähtenyt lapasesta. Ahmimme joka päivä kuin jouluna: 78 kiloa fläskiä. Terveytemme kannalta se on kaikilla mittareilla liikaa. Jo 300 grammaa viikossa huutelee syöpää peräsuoleen. Ympäristö- ja terveyshaittojen lisäksi mieltä painaa tuotantoeläinten sietämättömän huono kohtelu, Suomessakin.”

Ohessa oma ruokapäiväkirja viikonlopun eli lauantain (5.10.) ja sunnuntain (6.10.) osalta:

Lue lisää

Miksi Sini Saarela tulee vapauttaa? – Kuvat mielenosoituksesta!

Leo Stranius Venäjän suurlähetystön edessä - Free Sini - Save the ArcticYmpäri maailmaa järjestettiin lauantaina 5.10.2013 mielenosoituksia Arktisen suojelun ja Venäjällä tutkintavankeudessa olevien 30 Greenpeacen aktivistin vapauttamiseksi.

Itse osallistuin Helsingissä järjestettävään mielenosoitukseen.

Mukana oli noin tuhat ihmistä.

Marssimme Kiasman edestä Venäjän suurlähetystön eteen, jossa pidimme kolmen minuutin hiljaisen hetken vankeudessa olevien aktivistien tueksi.

Miksi Sini Saarela ja muut tutkintavankeudessa olevat aktivistit tulisi vapauttaa? Ohessa kolme syytä.

Lue lisää

Sarasvuo talkshow: Viisi jälkiajatusta

Leo Stranius ja Jari SarasvuoOlin torstaina (3.10.) Nelosen Sarasvuo talkshowssa.

Keskustelimme Sini Saarelan tapauksesta, Arktisen alueen öljynporauksesta ja ilmastonmuutoksesta yhdessä Greenpeacen Kaisa Kososen kanssa.

Olen vaikuttunut siitä, miten vaikuttunut ja tosissaan Jari Sarasvuo on ilmasto- ja ympäristökysymyksistä. Tämä lupaa hyvää!

On tietysti kohtuutonta, että Sini Saarelan täytyy kokea Venäläinen vankila, jotta asia nousee esille.

Toisaalta läpi historian olemme tarvinneet erilaisia sankarimyyttejä ja marttyyreja, jotta ihmiskunta on herännyt toimintaan. Greenpeacen Harri Lammi kirjoittaa tästä hyvin: Sankarit, joita emme ansaitse.

Aikaa on ilmastokysymyksen suhteen kuitenkin aika vähän. Emme voi odottaa 15 vuotta. Toimiin pitää ryhtyä nyt.

Ohessa on vielä viisi jälkiajatusta Jari Sarasvuon kansa käydyn keskustelun jälkimainingeissa.

Lue lisää

Bluesky

Instagram

leostranius

2 241 4 315

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi!

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025).

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin?

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!

21 0
Open post by leostranius with ID 17930551149164148
Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme? Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä.

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena.

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima.

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita.

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.

130 2
Open post by leostranius with ID 18012740810956003
Viiankiaapa 💚🌍 Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.

Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus?

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.

125 15
Open post by leostranius with ID 18180054484421109
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista. Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä ”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.

Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa.

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!

34 2
Open post by leostranius with ID 18630019663055059
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!

Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa).

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille?

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa!

Kuva: @heidblom

34 1
Open post by leostranius with ID 18086727794287270
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! Kuva: @heidblom

Niin ihanaa ja energisoivaa!

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii.

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren

66 1
Open post by leostranius with ID 18100848068038779
Niin ihanaa ja energisoivaa! Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren

Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!

24 1
Open post by leostranius with ID 17953480731018359
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!

Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua.

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117.

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia.

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.

Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.

26 3
Open post by leostranius with ID 17997371480990153
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka. Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115. Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa