IPCC: Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutuminen: Kuuden kohdan toimenpideohjelma Suomelle

IPCC - Nyt on kiireMaanantaina (31.3.2014) julkaistiin Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viidennen arviointiraportin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista käsittelevä osa.

Raportin viesti on selvä: Ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen tiedotteessa halusimme muistuttaa, että mitä pidempään viivyttelemme, sitä kalliimman laskun maksamme.

Tämän hetken poliittiset ratkaisut määrittävät ihmiskunnan tulevaisuuden. On aika kylmäpäistä sallia saastuttamisen jatkaminen tai jopa kannustaa siihen, kun tietää, mitä on odotettavissa.

Julkaisutilaisuudessa Suomen Ympäristökeskuksessa MTT:n tutkija Kaija Hakala esitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomelle. Jatkossa Suomessa tulee olemaan lämpimämpää, märempää ja rankempaa. Yli neljän asteen lämpeneminen Suomessa tai globaalisti ylittää maatalouden ja ruuan tuotannon sopeutumiskyvyn rajat.

Liikkumavaraa on siis yllättävän vähän. Kuinka moni on todella ymmärtänyt, että 2-2,5 asteen maailmanlaajuinen lämpeneminen tarkoittaa Suomessa suurella todennäköisyydellä yli neljän asteen lämpenemistä ja siten oman ruuantuotantomme ajautumista kriisiin?

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ohessa on kuuden kohdan toimenpidelista Suomelle:

Lue lisää

Laskiaistiistai: Viisi vaihtoehtoa pulkkamäelle

Tänä vuonna Etelä-Suomessa ei laskiaisena lasketa juurikaan pulkkamäkeä. Mitä muuta voisi tehdä? Ohessa on viisi vaihtoehtoa laskiaistiistain viettoon: 1. Laske mäkeä pyörällä. Mäkeä voi pulkan tai liukurin lisäksi laskea hyvin myös polkupyörällä. 2. Tee ilmastolupaus osoitteessa: www.ilmastoasenne.fi. Vähälumiset talvet ovat ilmaston lämpenemisen myötä tulevina vuosikymmeninä enemmän sääntö kuin poikkeus. Laskiaisena on hyvä hetki toimia ilmastokysymyksen suhteen. Tee henkilökohtainen lupaus, kuntalaisaloite tai vaikka kirjoita lausunto hallituksen ilmastolakiluonnoksesta. 3. Havainnoi kevään etenemistä. … Lue lisää

Oras Tynkkynen: Ilmastovaalit

OrasTynkkynen006Vieraskynäblogissa kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Oras Tynkkynen

Ilmastovaalit

Kevään eurovaalit ovat ilmastovaalit. Tähän on monta syytä.

Eurooppa on päättämässä vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteista.

Pian siis lyödään lukkoon, kuinka paljon ja miten torjumme ilmastokriisiä seuraavat puolitoista vuosikymmentä eteenpäin.

Vähennetäänkö päästöjä kunnianhimoisesti vai ponnettomasti? Edistetäänkö uusiutuvaa energiaa vai luotetaanko liuskekaasuun ja ydinvoimaan?

Ensi vuonna on tarkoitus päättää uudesta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta. Euroopalla on neuvotteluissa ratkaiseva rooli.

Lue lisää

Helsingin Energia: Tuloutus kaupungille

Helsingin Energia HanasaariHelsingin Energian johtokunta tänään tiistaina 25.2. klo 16.30 alkaen. Esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä (pdf)

Tärkeimpänä asiana esityslistalla on Helsingin Energian tuloutusesitys kaupungille. Pohjaesitys on nyt 150 miljoonaa euroa.

Lisäksi on tarkoitus korjata Vuosaari B-voimalaitoksen savukaasukanavia noin 600 000 eurolla sekä sopia ylimääräisestä kokouksesta koskien Helsingin Energian yhtiöittämistä.

Alla asiat hiukan tarkemmin avattuna.

Lue lisää

Arvio hallituksen ilmastolakiluonnoksesta

Polttava KysymysHallituksen ilmastolakiluonnos julkistettiin 11.2.2014.

Yleisesti ottaen kyse on merkittävästä parannuksesta suomalaisessa ilmastopolitiikassa, joka ei ole aiemmin ottanut ilmastotiedettä riittävällä tavalla huomioon (esim. Valtiontalouden tarkastusviraston raportti 2011).

Toisaalta kunnianhimon taso on heikko, päästökauppa on osin ulkopuolella ja sanktiot puuttuvat.

.

Ohessa on arvio siitä, mitä hallituksen esityksessä on hyvää ja mitä huonoa.

Ilmastolakiesityksessä hyvää:

Lue lisää

Kirkko & kaupunki: Ilmasto-oikeudenmukaisuutta

Leo Stranius Kuva KirkkojakaupunkiOheinen kolumni on julkaistu alunperin Kirkko & kaupunki -lehdessä (6.2.2014) ja lehden verkkosivuilla.

Leo Stranius: Ilmasto-oikeudenmukaisuutta

Euroopan komissio julkisti tammikuun lopussa ehdotuksen energia- ja ilmastotavoitteistaan vuodelle 2030. Komissio esittää 40 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2030.

Valitettavasti nyt ehdotettu päästövähennys ei ole linjassa kahden asteen tavoitteen kanssa. Tätä pidetään kriittisenä rajana, jonka jälkeen yhteiskunnat eivät enää selviä muutoksesta. Nyt ollaan matkalla kohti 4–6 asteen lämpenemistä.

Ihan vain kertauksena: Jo muutaman asteen lämpeneminen tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden vakavaa heikkenemistä ja jäätiköiden sulamista, äärimmäisiä sääilmiöitä ja ruuan tuotannon vaarantumista sekä satoja miljoonia ilmastopakolaisia. Pahimmillaan 4–6 asteen lämpeneminen voi tarkoittaa sitä, että maapallo pystyy elättämään vain miljardi ihmistä vuosisadan loppuun mennessä.

Lue lisää

Arvosana Suomen energiapolitiikasta 2000-luvulla: 6 +

Helsingin Energia HanasaariOlin perjantaina 31.1.2014 aamupäivällä YLE Radio 1:n Mikä maksaa? -ohjelmassa.

Toimittaja Juho-Pekka Rantalan aiheena oli Rakas kallis energia.

Mukana keskustelemassa Suomen energiapolitiikasta oli Energiateollisuus ry:n johtaja Jukka Leskelä.

Kuinka kestävää on suomalainen energiapolitiikka? Pyrimmekö energiaparatiisiksi vai uusiutuvien energiamuotojen edelläkävijäksi?

Keskustelun lomassa saimme antaa arvosanan Suomen 2000-luvulla harjoittamalle energiapolitiikalle.

Itse annoin Suomen energiapolitiikan arvosanaksi 6+. Ohessa on lyhyesti muutama peruste näkemykselleni.

Lue lisää

HSY ilmastoseminaari: Vähähiilinen yhteiskunta: kuinka muutos tehdään?

Pekkarisen sormiharjoitelmaOsallistuin torstaina 30.1.2014 iltapäivällä HSY:n järjestämään Helsingin seudun ilmastoseminaariin. Aiheena oli Vähähiilinen yhteiskunta: kuinka muutos tehdään?

Tilaisuuden aluksi Ilmatieteen laitoksen tutkimusyksikön päällikkö, professori Ari Laaksonen kävi läpi Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viidettä arviointiraporttia.

Laaksosen mukaan ilmastojärjestelmän lämpeneminen on yksiselitteistä. Kolme viimeisintä vuosikymmentä ovat olleet paitsi toinen toistaan lämpimiä, myös lämpimämpiä kuin yksikään toinen vuosikymmen mittaushistoriassa. Ihmiskunnan vaikutus ilmastonmuutokseen on selkeä.

Lämpeneminen Suomessa on ollut yli kaksinkertaista globaaliin keskiarvoon verrattuna.  Pahimmillaan merenpinta voi esimerkiksi Helsingissä nousta metrin vuosisadan loppuun mennessä. Todennäköisesti merenpinnan nousu tulee olemaan jossain 60-80 sentin tuntumassa.

Kiinnostavimman puheenvuoron piti kansanedustaja ja parlamentaarisen valmistelukomitean jäsen Mauri Pekkarinen. Hän esitti sormiharjoitelman energia- ja ilmastoteeseiksi koskien vuoden 2030 tavoitteita (ks. oheinen kuva).

Lue lisää

Viikko valokuvina: Suomenlahti-vuosi, NextStep, Tyrsky ja Educa

Suomenlahti-vuoden avajaisetTiistaina 21.1.2014 olin mukana Helsingin kaupungintalolla Suomenlahti-vuoden 2014 avajaistilaisuudessa. Presidentti Sauli Niinistö totesi tilaisuudessa osuvasti: ”We are here to express our commitment to save our common sea, our own “mare nostrum”. It is our duty.”

Lue lisää

Helsingin Sanomat mielipide: Fossiilisähkökin joustaa kulutuksen mukaan

Leo-Stranius-kasvokuvaJatkoimme 23.1.2014 Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Kai Mykkänen kanssa keskustelua Helsingin Sanomien mielipidepalstalla energian kulutushuippujen joustosta.

Kirjoitimme aiheesta jo aiemmin (18.1.2014) Helsingin Sanomiin vieraskynätekstin (Joustava energiankulutus säästää rahaa ja luontoa).

Vaikka olinkin saman lehden kotimaa-osastolla EK:n kanssa nokat vastakkain EU-komission ehdotuksesta vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiksi, niin energian kulutushuippujen tasaamiseksi tehdään hyvää yhteistyötä rinta rinnan!

Ohessa Helsingin Sanomissa 23.1.2014 julkaistu mielipidekirjoituksemme. Toivottavasti mahdollisimman moni muutkin osallistuu keskusteluun joko täällä blogissa tai Helsingin Sanomien mielipidesivuilla!

Fossiilisähkökin joustaa kulutuksen mukaan

Lue lisää

Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Seuraa minua Instagramissa