Jatkoimme 23.1.2014 Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Kai Mykkänen kanssa keskustelua Helsingin Sanomien mielipidepalstalla energian kulutushuippujen joustosta.
Kirjoitimme aiheesta jo aiemmin (18.1.2014) Helsingin Sanomiin vieraskynätekstin (Joustava energiankulutus säästää rahaa ja luontoa).
Vaikka olinkin saman lehden kotimaa-osastolla EK:n kanssa nokat vastakkain EU-komission ehdotuksesta vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiksi, niin energian kulutushuippujen tasaamiseksi tehdään hyvää yhteistyötä rinta rinnan!
Ohessa Helsingin Sanomissa 23.1.2014 julkaistu mielipidekirjoituksemme. Toivottavasti mahdollisimman moni muutkin osallistuu keskusteluun joko täällä blogissa tai Helsingin Sanomien mielipidesivuilla!
Fossiilisähkökin joustaa kulutuksen mukaan
Timo Korpela kirjoitti vastaväitteen (HS 21.1.) aiempaan vieraskynäämme (HS 18.1.). Hänen mukaansa sähkön kulutuksen jousto ei juuri vähentäisi päästöjä, koska säätövoima hoituu vesivoimalla.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid julkaisee tiedot voimajärjestelmän tilasta tunneittain. Tilastojen perusteella myös paljolti hiileen ja öljyyn nojaava lauhdesähkö säätyy kulutuksen mukana merkittävästi.
Esimerkiksi talvella 2012-2013 teho oli keskimäärin noin viisinkertainen edelliseen kesään verrattuna. Lauhdesähkön teho vaihtelee voimakkaasti myös kylmien jaksojen sisällä.
Päivän aikanakin lauhdetuotanto näyttää viiveellä seuraavan kysyntähuippuja, vaikka tuotantoon toki vaikuttavat esimerkiksi sähköntuonti ja -vienti. Piikkikysyntään reagoivat erityisesti nopeasti käynnistyvät kalliilla öljyllä käyvät voimalat, jotka myös kytketään ensimmäisinä pois kulutuksen laskiessa.
Teesimme päästöjen vähentämisestä kulutusta tasaamalla perustuu juuri kalliisti käytettävien huippuvoimaloiden tarpeen vähentämiseen.
Päästökaupan toimiessa oikein hinta nousee silloin, kun markkinoille tarjotaan paljon päästöoikeuksia tarvitsevaa tuotantoa. Silloin kuluttajalle riittää hinnan seuraaminen, ja niin tehdessään suojelee samalla luontoa.
Korpela jätti huomiotta avauksemme tuntikohtaisen hinnoittelun ja kulutusjouston kehittämisestä myös kaukolämmössä, jonka osalta vesivoima ei helpota säätötarpeita.
Lämpömarkkinalla mekanismi vaatisi uutta ajattelua, mutta käytäntöä testataan jo Tukholmassa.
Kai Mykkänen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja
Leo Stranius, toiminnanjohtaja, Luonto-Liitto
”Kantaverkkoyhtiö Fingrid julkaisee tiedot voimajärjestelmän tilasta tunneittain”
näinhän se fingrid tekee mutta vain internet-sivuillaan. tavalliselle käyttäjälle on täysin mahdotonta tuon perusteella tehdä mitään toimenpiteitä. Nykyään tiedon tulee olla automaattisesti saatavilla, esim. ilmatieteenlaitoksella on todella paljon tietoa jaossa automaattisesti haettavissa.
Jos tavallinen käyttäjä haluaa tuntihintaista hyödyntää, hänen on ostettava Theren tuotteita, edelleen jatkuu Theren mainoskamppanja 🙂
”äinhän se fingrid tekee mutta vain internet-sivuillaan. tavalliselle käyttäjälle on täysin mahdotonta tuon perusteella tehdä mitään toimenpiteitä.”
Miten niin on? Sähköpörssin eli nordpoolin sivuilta voi käydä takistamassa sähkön tuntihinnat. Hinnasta näkee suoraan milloin kannattaa säästää ja milloin kuluttaa. Lisätieto on puhdasta hifistelyä, hinta kun on se joka määrää mitä laitos käy ja mikä huilii.