Ilmastopolitiikka

Toimintakertomus: Vuosi 2016 sanoin ja numeroin

leo-stranius-joulukuussa-2016Kiitos kaikille blogin lukijoille kuluneesta vuodesta 2016!

Vuonna 2016 Donald Trump valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi. Monin paikoin itsekkyys, suvaitsemattomuus, rasismi ja kansallismielisyys sekä oman edun tavoittelu nostivat päätään.

Maailman ylikulutuspäivää, jolloin ihmiskunta oli käyttänyt loppuun kaikki maapallon tuottamat uusiutuvat luonnonvarat, vietettiin jo 8. päivä elokuuta. Ilmakehä lämpenee ja lajien sukupuuttoaalto kiihtyy.

Toisaalta Pariisin ilmastosopimus ratifioitiin ennennäkemättömällä nopeudella. Ja monin paikoin päästöt ympäri maailmaa ovat vähentyneet kun uusiutuvan energian vallankumous etenee huikeaa vauhtia. Iloa Helsingissä ja Suomessa on aiheuttanut myös vegaanibuumi esimerkiksi lihattoman lokakuun, sipisikaljavegaanien sekä nyhtökauran, härkisten ja vihisten muodossa.

Omassa henkilökohtaisessa elämässäkin tapahtui aika paljon.

Vuonna 2015 alkanut Suomen luonnonsuojeluliitton toiminnanjohtajan sijaisuus päättyi heinäkuun lopussa ja elokuun alusta siirryin takaisin Luonto-Liiton toiminnanjohtajaksi. Tämän myötä pääsin keskittymään ympäristövaikuttamisen ohella myös nuorisotyöhön. Töiden ohella hoidin Helsigin kaupunginvaltuutetun hommia ja toimin kaupungin ympäristölautakunnan varapuheenjohtajana.

Lisäksi yritin selvitä puolisoni kanssa lapsiperhearjesta, kuntoilin ja annoin eri tahoille ajanhallintavalmennusta. Vuonna 2016 suoritin elämäni ensimmäinen puolitriatlonin (1,9 km uinti, 90 km pyöräily ja 21,1 km juoksu). Vuosi 2016 alkoi ja päättyi hiihdon merkeissä Ylläksellä. Syksyllä aloitin myös työmatkajuoksun. Vuonna 2016 olen löytänyt itsestäni hedonistisen kuntoilijan.

Vuoteen kuului tuttuun tapaan kokouksia, haastatteluja, puhetilaisuuksia, lausuntoja, kolumneja ja paljon muuta. Yksin juuri mikään ei olisi ollut mahdollista. Kiitos lukemattomille upeille ihmisille, kun olette olleet mukana niin työssä kuin arjessa.

Lue lisää

Ilmastokatu ja ilmastotreeni

ilmastokatu-ilmastotreeni-personal-trainerMinulla on ollut etuoikeus loka-marraskuussa 2016 olla mukana Ilmastokatu-hankkeen Ilmastotreeni-kokeilussa.

Hankkeessa valittiin kuusi perhettä, jotka syventyvät kuukauden ajan oman arkensa ilmastovaikutuksiin ja testasivat ilmastoystävällistä arkea.

Perheet pääsivät kokeilemaan esimerkiksi taittopyörää, sähköautoa, älyenergialaitteita ja erilaisia ruokapaketteja.

Itse olen ollut mukana personal trainerina ja tausta-asiantuntijana yhdessä Sitran Nuppu Stenrosin kanssa.

Kuusi perhettä on tehnyt hienoa työtä pienentääkseen hiilijalanjälkeä. Perheiden tavoitteet voi käydä tsekkaamassa täällä. Olen ollut yllättynyt miten fiksuja ja hyviä tavoitteita ihmiset ovat halunneet itselleen asettaa.

Lue lisää

Kohti kestävää bioenergiaa

Suomen uusiutuvan energian tulevaisuus nojaa pitkälti bioenergiaan ja puuperäisten biomassojen polttamiselle. Mutta ovatko suunnitelmat kestävällä pohjalla? Tule kuuntelemaan ke 30.11. klo 17-19 Tieteiden talolle, mitä nykysuunnitelmat tarkoittavat ilmaston ja luonnon kannalta ja miten bioenergian kestävyys voidaan varmistaa. Tilaisuuttaa voi seurata myös suorana netissä VVT:n Youtube-kanavalta. Ohjelma myös oheisen linkin takana (pdf).

Guggenheim: Ratkaisun aika

Guggenheim - Art in the City - MajakkaHelsingin kaupunginvaltuusto pääsee päättämään keskiviikkona 30.11.2016 Guggenheimin museohankkeesta.

Aiemmin olen kirjoittanut aiheesta tänne: Guggenheim: Kyllä vai ei. Tuolloin kirjoitin mm. seuraavaa: ”Kun hankkeen kustannukset, hyödyt ja muut vaikutukset eivät ole vielä selvillä, on mahdotonta muodostaa myöskään lopullista kantaa.”

Nyt arviot hankkeen kustannuksista ja hyödyistä on tiedossa niin hyvin kuin se on mahdollista. On siis aika muodostaa kanta. Tyhjää en tietenkään aio valtuustossa äänestää. Se olisi vastuun pakoilua. Vuonna 2015 kirjoitin myös seuraavaa: ”Mikäli hanke toteutetaan täysin yksityisin varoin, on se tietysti kannatettava.” Nyt tiedämme, että näin ei tule tapahtumaan.

Kaupunginhallitus ehdottaa, että Helsinki osallistuu 80 miljoonalla eurolla museon rakentamiskustannuksiin. Lisäksi ehdotetaan 35 miljoonan euron lainatakausta. Tuottovaatimuksia ei edellytetä eikä tontista peritä vuokraa. Kaupungin osuus kiinteistön vuotuisista laskennallisista tilakustannuksista on arvioitu noin 6,5 miljoonaksi euroksi.

Lue lisää

Talviseuranta käynnistyi

Kuva: Teemu Saloriutta
Kuva: Teemu Saloriutta

Luonto-Liitto ja Suomen ympäristökeskus aloittivat tänään (24.11.2016) Talviseuranta-kampanjan.

Tavoitteena on kannustaa ihmisiä liikkumaan luonnossa ja kirjaamaan talviseen luontoon liittyviä havaintoja www.talviseuranta.fi -sivuille.

Havainnot täydentävät viranomaisten seurantatietoja ja tarkentavat kuvaa talvien muuttumisesta ilmaston lämmetessä.

Olin puhumassa Talviseuranta-kampanjasta Ylen Aamu-tv:n lähetyksessä. Ohjelma on katsottavissa tästä.

Havainnointi on helppoa. Suurimman osan voi tehdä silmämääräisesti, vaikka työmatkalla. Talviseurannan nettisivuilta löytyvät kuvitetut ohjeet ja lajikuvaukset kuvineen.

Lue lisää

Huoli bioenergian kestävyydestä kasvaa – kirje komissaari Kataiselle

eri-metsabioenergian-jakeiden-ilmastovaikutus-verrattuna-fossiilisiin-energialahteisiin
Kuva 1: Eri metsäbioenergian jakeiden ilmastovaikutus verrattuna fossiilisiin energialähteisiin.

Bioenergian kasvavaan käyttöön liittyy riskejä sekä ilmaston että luonnon kannalta.

Selkeät pelisäännöt tarvitaan, jotta biotalousbuumissa ei mennä ojasta allikkoon.

Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto vetosi komissaari Jyrki Kataiseen vahvojen Euroopan laajuisten bioenergian kestävyyskriteerien puolesta.

***

Komissaari Jyrki Kataiselle 11.11.2016 

Lue lisää

Donald Trump ja Pariisin ilmastosopimus

Leo Stranius kasvokuvaYksi on varmaa. Donald Trump ei pysty romuttamaan Pariisin ilmastosopimusta. Ainakaan heti.

Sen sijaan on kiinnostavaa nähdä, yrittääkö hän saada Yhdysvaltoja irti sopimuksesta. Tämä olisi joka tapauksessa pitkä ja vuosia kestävä prosessi.

Käytännössä Trump ja Yhdysvallat voi päästä Pariisin ilmastosopimuksesta irti neljän vuoden kuluttua vasta vuonna 2020. Toisaalta on mahdollista irtautua myös koko YK:n vuoden 1992 ilmastosopimusjärjestelmästä. Tämä kestäisi vain noin vuoden.

Pariisin ilmastosopimusta Yhdysvallat ei kuitenkaan suoraan kaada. Trumpin valinnalla voi olla ainakin kahtalaisia vaikutuksia kansainväliseen ilmastopolitiikkaan:

Lue lisää

Pariisin ilmastosopimus on nyt totta! ”Mikä aikanaan näytti mahdottomalta, on nyt väistämätöntä”

leo-stranius-pyoraPariisin ilmastosopimus astui tänään 4.11.2016 voimaan. Sen kunniaksi on syytä nostaa malja! 

Pariisin ilmastosopimuksen voimaantuloon vaadittiin vähintään 55 osapuolta, joiden osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on vähintään 55 %. Tällä hetkellä jo 94 maata sopimuksen 197 osapuolesta on ehtinyt ratifioida sopimuksen. Mukana ovat kaikki suuret saastuttajat, kuten Kiina, Yhdysvallat, Intia, Meksiko ja EU.

Voimaantulokynnyt ylittyi keskiviikkona 5.10., kun muun muassa EU  ja Kanada luovuttivat ratifiointiasiakirjansa YK:lle. Sopimus astuu voimaan 30 päivän kuluttua kynnyksen ylittymisestä eli perjantaina 4.11.2016.

Samaan aikaan Suomen hallitus on kieltämässä kivihiilen käytön lailla. Tämä on juuri sitä, mitä Pariisin ilmastosopimus käytännössä tarkoittaa. Tässä yhteydessä pitää kuitenkin varmistaa, että kivihiiltäkin pahemman turpeen energiakäyttö ei lisäänny. Myös turpeen energiakäytöstä tulisi vapautua mahdollisimman pian. Ja sitten on vielä öljy ja maakaasu. Eli energiamurros tulee olemaan paljon suurempi kuin ehkä osaamme vielä kuvitellakaan.

Ohessa kirjoitukseni aiheeseen liittyen Tuulivoima-lehdessä. 

Lue lisää

Musta hevonen – ratkaiseeko ydinvoima ilmastonmuutoksen?

Leo Stranius ja Rauli Partanen MTV3 Huomenta SuomiKävin MTV3:n Huomenta Suomessa (15.6.2016) keskustelemassa Rauli Partasen ja Janne Korhosen tuoreesta kirjasta Musta hevonen – ydinvoima ja ilmastonmuutos.

Mustan hevosen pääasiallinen tavoite on argumentoida ydinvoiman puolesta. Tässä kirja onnistuu suhteellisen hyvin.

Ilmastonmuutos on tämän sukupolven suurin haaste. Tästä olen kirjoittajien kanssa samaa mieltä. Johtopäätöksistä olen kuitenkin eri mieltä. Ydinvoiman lisärakentaminen ei ole järkevää. Eri asia on olemassa oleva ydinvoima. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta voi olla järkevää pitää nykyiset ydinvoimalat käytössä niin pitkään kuin mahdollista.

Ydinvoiman ympäristövaikutuksista on puhuttu viime aikoina vähän. Ydinvoimaan liittyy edelleen monia ympäristöongelmia uraanin louhinnasta jätteen loppusijoitukseen. Mahdolliset säteilyhaitat ja onnettomuuden riskit sekä ydinaseet ovat lisäksi oma juttunsa, vaikka näitä ongelmia usein liioitellaan.

Tällä hetkellä ydinvoiman lisärakentamisesta käytävä keskustelu tiivistyy usein kahteen asiaan: kustannuksiin sekä huoltovarmuuteen ja haavoittuvuuteen. Nämä ovat ne tekijät, joiden takia en usko, että ydinvoimaa tullaan enää rakentamaan juurikaan lisää.

Lue lisää

Nyhtökaura eli kypsä kaura-papu-proteiinivalmiste

Nyhtökaura ja uudet perunatPääsin vihdoin 12.6.2016 maistamaan ensimmäisen kerran paljon huomiota saanutta kaurasta ja palkokasveista valmistettua nyhtökauraa.

Kiitos ystävilleni Päiville ja Jannelle, jotka toivat sitä meille lahjaksi!

Ensimmäinen nyhtökaura syötiin meillä kotona uusien perunoiden kanssa pannulla kevyesti paistettuna. Myös 2- ja 4-vuotiaat lapset tykkäsivät todella paljon. Sen sijaan naapurin 7-vuotian lapsi vain hämmästeli ja irvisteli, kun hehkutin hänelle nyhtökauraa pihalla.

Miltä nyhtökaura sitten maistu? Hyvältä. Maku on mieto eli mausteilla ja kastikkeella sitä voi terästää oman maun mukaan. Nyhtökaura vastaa koostumukseltaan ja makuelämykseltä ehkä eniten vehnägluteenista valmistettua seitania. Nyhtökauran ylivoimaisuun on kuitenkin siinä, että sitä voi syödä suoraan sellaisenaan ilman pitkää valmistamista. Nyhtökauraa voi myös käyttää melkein missä vain, aivan kuten soijarouhetta tai seitaniakin.

Lue lisää

Bluesky

Instagram

leostranius

2 241 4 315

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi!

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025).

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin?

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!

21 0
Open post by leostranius with ID 17930551149164148
Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme? Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä.

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena.

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima.

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita.

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.

130 2
Open post by leostranius with ID 18012740810956003
Viiankiaapa 💚🌍 Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.

Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus?

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.

125 15
Open post by leostranius with ID 18180054484421109
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista. Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä ”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.

Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa.

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!

34 2
Open post by leostranius with ID 18630019663055059
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!

Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa).

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille?

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa!

Kuva: @heidblom

34 1
Open post by leostranius with ID 18086727794287270
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! Kuva: @heidblom

Niin ihanaa ja energisoivaa!

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii.

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren

66 1
Open post by leostranius with ID 18100848068038779
Niin ihanaa ja energisoivaa! Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren

Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!

24 1
Open post by leostranius with ID 17953480731018359
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!

Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua.

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117.

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia.

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.

Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.

26 3
Open post by leostranius with ID 17997371480990153
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka. Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115. Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa