Syyskuussa 2022 kuuntelin tai luin yhteensä 35 kirjaa.
Kuluneen vuoden aikana kirjoja on kertynyt nyt yhteensä 278 kpl. Vuoden 2020 alusta lähtien olen lukenut tai kuunnellut yhteensä 1023 kirjaa.

Syyskuussa 2022 kuuntelin tai luin yhteensä 35 kirjaa.
Kuluneen vuoden aikana kirjoja on kertynyt nyt yhteensä 278 kpl. Vuoden 2020 alusta lähtien olen lukenut tai kuunnellut yhteensä 1023 kirjaa.
Tällä viikolla tuli täyteen yhteensä tuhat luettua/kuunneltua kirjaa vuoden 2020 alusta lähtien.
En olisi uskonut, että moinen on mahdollista, kun tammikuussa 2020 kokeilin, ehtisinkö lukea/kuunnella kuukaudessa 31 kirjaa.
Mietin pitkään mikä kirja voisi olla se tämän vuosikymmenen tuhannes kirja. Sitten ajattelin, että voisin valita yhteensä 10 kirjaa sen mukaan, mitkä ovat olleet elämässäni tavalla tai toisella tärkeitä.
Käytännössä tein valinnan niin, että katsoin mistä kirjoista olen viime vuosina eniten tykännyt ja toisaalta mitä kirjoja löytyy vielä kirjahyllystäni (omistan vain 69 kirjaa ja suurin osa niistä on sellaisia, joihin olen itse kirjoittanut tai osallistunut jollain tavoin). Olen siis säästänyt vain aivan muutamia merkityksellisiä kirjoja itselläni.
Tämä kymmenen lista muotoitui siis vähän sen mukaan, mitä tähän hätään oli saatavilla. Jossain toisessa tilanteessa lista voisi olla hyvinkin erilainen.
Tässä kuitenkin 10 merkityksellistä kirjaa elämäni aikana:
Oheinen kirjoitus on julkaistu Käpylä-lehdessä (07/2022)
Katsoin elokuvan The Bucket List. Vuonna 2007 julkaistussa draama- ja komediaelokuvassa Jack Nicholson ja Morgan Freeman näyttelevät kuolemansairaita potilaita, jotka päättävät toteuttaa viimeisiä unelmiaan.
Lisäksi luin Fausto Brizzin kirjan 100 onnen päivää. Siinä italialainen Lucio saa lääkäriltä enää muutaman kuukauden elinaikaa. Tämän myötä hän päättää elää loppuelämänsä merkityksellistä elämää.
Elokuvan ja kirjan opetus on meille kaikille tuttu. Lopulta kaikkein tärkeimmät ja merkityksellisimmät asiat eivät välttämättä liity rahaan, maineeseen ja kunniaan vaan hyvin pieniin arkisiin asioihin ja läheisiin ihmisiin.
Elokuun kokeilu: Urbaani avanto eli kylmät suihkut
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa. Elokuussa kokeilin energiansäästöhengessä urbaania avantoa eli kylmiä suihkuja. Miten vaikuttavasta energiansäästötoimesta on kyse? Seuraavassa tarkemmin.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan sekä Euroopan ja Suomen pyristellessä irti Putinin fossiilihalauksesta, on energiansäästökeskustelu noussut ihan uudelle tasolle.
Kävin sopivasti elokuun alussa myös MTV:n Uutisaamussa keskustelemassa energiansäästöstä. Yksittäisten ihmisten lämmitys-, liikkumis- ja kulutusvalintojen ohella ratkaisevaa tulevissa energiatalkoissa on myös teollisuuden energiankäyttö ja se, miten poliittiset päätökset tukevat yritysten ja ihmisten toimia.
Toki ennen aamun keskustelua kävin urbaanissa avannossa eli 30 sekunnin kylmässä suihkussa. Siinä kyse oli kuitenkin enemmän hyvinvoinnista kuin energiansäästöstä.
Mikäli halutaan kuitenkin säästää energiaa suihkujen avulla, on muuttujia kolme:
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa. Kesällä kokeilin olla kokeilematta mitään ja olla suunnittelematta päiviä etukäteen (heinäkuu) sekä kylmiä suihkuja (elokuu).
Seuraavassa pohdintoja heinäkuun kokeilusta. Elokuun kokeiluun palaan erillisessä kirjoituksessa.
Helsingin Sanomat kirjoitti vuoden alussa kirjastani Tehokkuuden taika. Kirjassa ja haastattelussa kerron suunnittelevani päiväni puolen tunnin tarkkuudella.
Haastattelun myötä virisi keskustelua siitä, pitääkö kaikkea suunnitellla ja suorittaa. Eikö voi vain olla ja mennä sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä?
Elokuussa 2022 kuuntelin tai luin yhteensä 31 kirjaa. Kuluneen vuoden aikana kirjoja on kertynyt nyt yhteensä 243 kpl. Vuoden 2020 alusta lähtien (974 päivän aikana) olen lukenut tai kuunnellut yhteensä 988 kirjaa. Tässä nostot elokuun kirjoista: Kuukauden tärkein tietokirja oli Liisa Huhta: Uupuneet nuoret pärjääjät Kuukauden paras Self help -kirja oli Katri Ylinen: Aamu ilman darraa Kuukauden paras True Crime kirja oli John Douglas: Mindhunter Kuukauden para elämäkerta oli Lilly … Lue lisää
Viimeistään tässä vaiheessa suurin osa on palannut lomilta töihin, opiskelemaan tai arkeen.
Samaan aikaan lomalla on saattanut käydä niin, että arjen rutiinit ovat menneet sekaisin. Monilla tämä näkyy esimerkiksi unirytmin muutoksena. Voi olla hankala herätä tarpeeksi aikaisin ehtiäkseen töihin, hoitamaan ajoissa lasten aamutoimia, päivän ensimmäistä kokousta tai koulutehtäviä.
Miksi rutiinit ovat niin tärkeitä? Siitä syystä, että niiden kautta asioita tulee tehtyä pienellä vaivalla itseään kuormittamatta. Kun asiat sujuvat luonnostaan, ei tarvitse käyttää tahdonvoimaa, joka on kuin lihas, joka rasittuu käytössä ja kaipaa lepoa. Rutiinien myötä hyviä asioita (tai usein myös huonoja) tulee tehtyä ilman stressiä tai rasitusta.
Heinäkuussa 2022 kuuntelin tai luin yhteensä 32 kirjaa.
Kuluneen vuoden aikana kirjoja on kertynyt nyt yhteensä 212 kpl. Vuoden 2020 alusta lähtien (943 päivän aikana) olen lukenut tai kuunnellut yhteensä 957 kirjaa.
Tässä nostot heinäkuun kirjoista:
Alla näistä ja kaikista muista kuukauden aikana kuuntelemista/lukemista kirjoista pieni tiivistelmä ja omat lyhyet havainnot tai mieleen jääneet asiat.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa. Kesäkuussa kokeilin päivittäistä venyttelyä.
Olen ollut aina se henkilö, joka on ajatellut, että venyttely ei kuulu minulle. Nyt kun ikää on vuosien ja vuosikymmenten varrella tullut lisää, olen pohtinut, että ehkä se sittenkin kuuluu.
Olen pitkään kyllä venytellyt pohkeita ja etureisiä hampaita pestessa tai partaa ajaessa. Lisäksi viime vuonna kokeilin kuukauden verran venytellä takareisiä. Huonolla menestyksellä. Tähän venyttelyni ovatkin jääneet.
Kesäkuussa 2022 kuuntelin tai luin yhteensä 29 kirjaa. Kuluneen vuoden aikana kirjoja on kertynyt nyt yhteensä 180 kpl.
Tässä nostot kesäkuun kirjoista:
Alla näistä ja kaikista muista kuukauden aikana kuuntelemista/lukemista kirjoista pieni tiivistelmä ja omat lyhyet havainnot tai mieleen jääneet asiat.
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720
Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys.
Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa.
Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä.
@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin.
Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa.
Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä.
Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen.
Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä.
Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista.
Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa?
Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi.
Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan.
Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)
-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip
Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.
Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni:
https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.
Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia.
Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle.
Täällä tarkemmin:
https://leostranius.fi
EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla.
Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä.
Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen.
Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa.
Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa.
Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia.
Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin.
Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi
#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä.
Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta!
Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille.
Third Rock Finland oli saanut alkunsa.
Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti:
-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta
Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa.
Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.
Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella.
Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.
Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!
#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Jes! Nyt on tehty tänä kesänä triathlonin kaikki yleisimmät matkat.
Kesäloman ensimmäisen päivän kesäkuun lopussa vietin tekemällä omatoimisesti täydenmatkan triathlonin.
Heinäkuun lopussa olin mukana kun ystävä teki sprinttimatkan ja elokuun alussa teimme yhdessä perusmatkan.
Tänään sitten vielä omatoimisesti puolimatka.
Tästä on hyvä aloittaa kohta alkava syksyn treenikausi!
#triathlon #helsinkitriathlon @helsinkitriathlon
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto
Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea.
Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja.
Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa.
Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.
Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen.
#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Kuormittaako kehoa enemmän lomailu vai työarki? Oma kokemukseni on, että vaikka lomailisi pitkään ja ottaisi todella rennosti, voi loma olla kuormittavampaa kuin työarki.
Tein kesällä yhteensä neljä mittausta Firstbeatilla. Käytännössä siis pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa neljänä eri ajankohtana kolmen vuorokauden ajan.
Mittausten tulokset vahvistivat omat tuntemukseni monien vuosien ajalta. Loma ja lomailu on kivaa, mutta itselleni lomailu on rankempaa ja kuormittavampaa kuin esimerkiksi intensiivinen työnteko.
Tein kolmen päivän mittauksen kesäkuussa keskellä tiukkaa työrupeamaa. Tällöin tulokset olivat erinomaiset eli tarkemmin ottaen 85/100.
Sen sijaan kiinnostavaa oli katsoa tuloksia kun tein mittauksen lomaillessani lasten ja puolison kanssa. Tuolloin tulokset olivat 76/100. Stressi oli korkeammalla kuin töissä ollessa ja uni heikompaa. Liikunta oli erinomaisella tasolla. Kokonaisuudessa voimavarat pysyivät vielä lähtötasolla ja palautuminen oli riittävää.
Kolmas lomamittaus ajoittui kohtaan, jossa olimme kahdestaan toisen lapsen kanssa matkalla Lofooteille ja takaisin. Tuolloin tulokset heikkenivät edelleen ollen 71/100. Stressi kyllä väheni edelliseen mittaukseen verrattuna, mutta uni heikkeni edelleen ja yllättäen myös liikunta tippui aiemmista 100/100 tuloksista tasolle 87/100.
Keskimääräinen tulos omassa ikä- ja sukupuoliryhmässäni on Firstbeatin mukaan 58/100 eli elämä on kuormittavaa ja voimavaroja syödään melkein jokaisella osa-alueella. Itse sain vastaavat mittaustulokset (53/100) kun olin tehnyt täydenmatkan triathlonin ja mietin tätä kirjoittaessa, että jos ihmisistä keskimäärin tuntuu samalta kuin minusta silloin, niin ei ihmekään, jos ei jaksa ja voimavarat on vähissä. Täytyy sanoa, että sitä on todella onnekas, kun pystyy palautumaan ja on näin paljon energiaa käytössä. Tätä taustaa vasten voi myös pohtia, että ehkä aktiivinen elämä sittenkin antaa enemmän keholle kuin kuormittaa sitä.
Vaikka tämä on ollut pitkä, rento ja ihana loma, niin onneksi työt jatkuvat ja pääsen taas vahvistamaan voimavaroja ja palutumista kuormittavan loman jälkeen.
Lue tuloksista tarkemmin www.leostranius.fi
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen.
Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka.
Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki.
Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e.
Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi
Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa.
#norja #lofootit #lappi