Lihaton Lokakuu: Ruokapäiväkirja osa 4 ja 5

VeganissimoRuokapäiväkirja jäi eilen (3.10.) julkaisematta blogissani, koska olin illan Sarasvuo talkshowssa keskustelemassa Sini Saarelasta, Arktisesta alueesta ja ilmastonmuutoksesta.

Pidin kuitenkin kirjaa syömisistäni. Päivällä kävin lisäksi Yle Radio 1:n Ajankohtainen Ykkönen ohjelmassa keskustelemassa tuoreista ravintosuosituksista ja Lihattomasta Lokakuusta.

Torstaina julkaistiin siis uudet pohjoismaiset ravintosuositukset.

Suositusten mukaan kasvisten, hedelmien, palkokasvien, pähkinöiden, siementen, täysjyväviljan ja marjojen syömistä pitäisi lisätä. Tämä on hyvä! Kasvispitoinen ruokavalio hyödyttää terveyden ja eläinten lisäksi myös ympäristöä.

Ohessa ruokapäiväkirja torstain (3.10.) ja perjantain (4.10.) osalta:

Lue lisää

Lihaton Lokakuu: Ruokapäiväkirja osa 3

Lihaton Lokakuu - Ylipäällikön päiväkäskyLihattoman lokakuun toinen päivä on takana.  Lupasin pitää Lihattoman Lokakuun hengessä vähintään viikon ruokapäiväkirjaa. Tässä tulevat nyt kolmannen päivät mätöt.

Toivon todella, että kaikki tapahtumaan mukaan lähteneet lähes 30 000 ihmistä antavat kasvissyönnille mahdollisuuden, ryhtyvät tuumasta toimeen ja kokeilevat lihatonta arkea.

Itse uskon, että arjen muutokset syntyvät tekemisen kautta. Valistus ei riitä.

Henkilökohtaisen kokeilun ja siitä seuraavan kokemuksen kautta syntyy ymmärrystä ja halua hankkia tietoa asiasta sekä sitä kautta lopulta muutosta omissa arvoissa. Samalla tulee ehkä havainnoitua ympärillä olevia asioita uusin silmin – esimerkiksi sitä, että lähiravintolasta ei saa kunnollista kasvisruokaa. Parhaimmillaan nämä kokemukset johtavat haluun muuttaa asioita myös laajemmin.

Ohessa viikon kolmas ruokapäiväkirja eli mitä tuli pisteltyä suuhun keskiviikkona:

Lue lisää

Lihaton Lokakuu – Ruokapäiväkirja osa 2

Veganissimon brunssiLihaton Lokakuu on nyt käynnissä.

Lähes 30 000 ihmistä on vastaanottanut haasteen. Upeaa! Tänään olen kommentoinut kampanjaa esimerkiksi Me Naisissa ja Iltalehdessä.

Kiinnostavin kysymys tuntuu olevan se, onnistuuko Riku Rantala haasteessa. Optimistina ajattelen, että Rikunkin kaltainen makkaransyöjä voi selvitä tästä.

Tänä päivänä kasvisvaihtoehtoja on tarjolla kaikkialla, ne ovat hyviä ja ravitsevia.

Toisaalta toivon salaa, että Riku epäonnistuu vähän, koska ehdottomuus ei ole hyväksi. Itsekin olen muuttanut omia elämäntapojani vähitellen, koska radikaalit muutokset eivät usein kestä pitkään. Pitää olla armollinen!

Itse lupasin pitää Lihattoman Lokakuun hengessä vähintään viikon ruokapäiväkirjaa. Tässä ensimmäisen Lihattoman Lokakuun päivän syömiseni:

Lue lisää

Lihaton Lokakuu alkaa! – Ruokapäiväkirja

BiopuuroHyvää alkanutta Lihatonta Lokakuuta!

Haastoin hiljattain makkaransyöjä Riku Rantalan Docventuresin suorassa radiolähetyksessä osana Luonto-Liiton ilmastolupaus-kampanjaa kuukauden lihattomaan ruokavalioon. Kaveri otti haasteen vastaan ja siitä sai alkunsa Lihaton Lokakuu.

Tähän mennessä haasteen on ottanut vastaan jo noin 25 000 ihmistä!

Itse olen vegaani eli en syö mitään eläinperäisiä tuotteita. Näin ollen lupaan omalta osaltani vain olla tukemassa muiden lihattomia ruokavalintoja.

Ensimmäisenä tekona aion pitää viikon ajan ruokapäiväkirjaa. Tämä toivottavasti auttaa muita hahmottamaan, millainen voi olla vegaaninen ruokavalio. Kannattaa kuitenkin huomata, että kuntoilen ja urheilen suhteellisen paljon, joten myös ruokamäärät ovat sen mukaiset.

Tässä esimerkiksi eilisen (30.9.2013) syömiset:

Lue lisää

Docventures: Miten yksilö voi edistää ympäristöasioita?

Docventures Riku Rantala Leo Stranius ja Tuukka Milonoff Kuva YLEOsallistuin keskiviikkona 18.9.2013 YLE Puheen Docventures -radiolähetykseen. Keskustelun aiheena oli luonto ja yksilön ympäristövalinnat.

Itse haluan elää niin ympäristöystävällisesti kuin mahdollista.

Käytännössä kyse on siitä, että pyrin toimimaan nykytiedon valossa niin oikein kuin se kohtuudella on mahdollista. Tarkoituksena ei ole nostaa itseä muiden yläpuolelle tai syyllistää ketään.

Tekeminen on sanomisen korkein muoto. Toimimalla omassa arjessani, voin nukkua yöni rauhassa. Samalla voin kokeilla arjessa erilaisia ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Ja kun lapseni joskus tulevaisuudessa kysyy, mitä tein silloin kun jotain oli vielä tehtävissä, voin vastata, että ainakin yritin.

Yksilön kannalta tärkeimmät valinnat tehdään asumisen, liikkumisen ja ruuan suhteen.

Lue lisää

Wanted: Ekologisesti kestävää elämäntapaa symboloivat lelut?

LeikkipyöräVietimme hiljattain lapsen 2-vuotisjuhlia.

Erityisiä lastenkutsuja emme järjestäneet. Pyysimme vain lapsen kummit ja naapuruston pihalle syömään vegaanista mustikkapiirakkaa.

Lahjoja lapsi ei tässä vaiheessa tarvitse. Ja niitä saimmekin ilahduttavan vähän. Yksi lahja oli kuitenkin ylitse muiden. Viereisessä kuvassa oleva leikkipolkupyörä.

Aika varhaisessa vaiheessa itseäni alkoi häiritä erilaiset piilomerkitykset, joita vauvoille tarjoillaan esimerkiksi vaatteiden ja kirjojen myötä.

Nyt myöhemmin olen törmännyt siihen, miten vaikeaa on löytää ekologisesti kestävää elämäntapaa symboloivia leluja.

Lue lisää

Missä ovat kaupungin parhaimmat avoimet työtilat?

VeganissimoKun suhaa pitkin kaupunkia kokouksesta ja tilaisuudesta toiseen, syntyy välillä tarve paikalle, jossa voisi tehdä muutaman tunnin tai pienen hetken töitä.

Esimerkiksi tällä viikolla olen käynyt tekemässä hommia Käpylän kirjastossa, Cafe Lasipalatsissa ja Veganissimossa.

Käytännössä kyse on siitä, että jossain olisi tarjolla hiukan pöytätilaa ja sähköä sekä mahdollisesti myös avoin verkkoyhteys.

Missä sitten ovat kaupungin parhaat paikat tehdä hyppytunteja? Kysyin asiaa Facebookissa ja sain erinomaisen listan hyviä paikkoja:

Lue lisää

Viisi ajattelutaitoa

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläKesän mittaan olen juoksu- ja pyörälenkkien ohessa kuunnellut YLE Puheesta viime kevättalvella tullutta Jari Sarasvuon radio-ohjelmaa.

Tänään (25.8.) Vanhankaupunginlahden ympäri juostessani kuuntelin tammikuussa tullutta kolmatta lähetystä työstä. Jaksossa oli paljon hyviä ajatuksia!

Lähetyksen lopusta mieleeni tarttui Jari Sarasvuon läpikäymät viisi ajattelutaitoa.

Näitä ajattelutaitoja (hallinnan tunne, kapasiteetti, tarpeet, eheys, ilo) voi edistää ottamalla vastuuta, toimimalla rasitushakuisesti, rakastamalla sekä olemalla rehellinen, luottavainen, kärsivällinen ja kiitollinen.

1. Hallinnan tunne.

Lue lisää

Kesäkirjat: Ylistys kirjastolle, lainaukselle ja kierrätykselle

Syntynyt juoksemaanKesällä on usein mahdollisuus lukea hyviä kirjoja. Niin tapahtui ainakin itselleni myös tänä kesänä.

Aiemmin olen tottunut ostamaan monet kirjat omaksi hyllyyn. Hyllytila on kuitenkin loppunut ja viimeisen vuoden aikana olen laittanut noin puolet kirjoistani kierrätykseen. Toisin sanoen olen antanut kirjat ystäville ja kavereille, Emmaukselle sekä vienyt niitä taloyhtiön tai kirjaston kierrätyshyllyyn.

Samalla olen lopettanut uusien kirjojen ostamisen ja siirtynyt kirjaston aktiivikäyttäjäksi. Pahoittelut kaikille ansioituneille kirjailijoille!

Pääkaupunkiseudun kirjastopalvelut ovat kuitenkin niin hyviä, että omia kirjoja on turha hankkia. Käyt vain verkosta hakemassa kirjan ja tilaat sen lähikirjastoosi. Vaikka kirja ei olisi juuri sillä hetkellä vapaana, voi sen yhdellä klikkauksella varata. Valikoima on kattava. Suosittelen lämpimästi!

Esimerkiksi kesälomalla lukemastani 13 kirjasta kuusi oli kirjastosta, kolme ystävältä lainassa, kaksi omia sekä kaksi kierrätyshyllystä löydettyjä ja sinne palautettuja. Kahdesta omasta kirjasta toinen on ostettu vuosia sitten ja toinen saatu kustantamolta.

Kesällä 2013 luin mm. seuraavat kirjat. Sulkeissa tieto siitä, mistä kirja oli saatu.

Lue lisää

Hoitovapaa (ja kesä) jatkuu

Leo Stranius lomallaNeljän viikon perheloma on takana ja nyt on aika palata töihin eli hoitovapaalle.

Päätin jatkaa helmikuussa aloittamaani hoitovapaata vuoden 2013 loppuun asti. On hämmentävää, miksi vain muutama prosentti isistä pitää isäkuukautta pidemmän vanhempainvapaan.

Lapsille ja isille tekisi hyvää olla enemmän toistensa kanssa.

Harva kuolinvuoteellaan katuu sitä, että tuli oltua liikaa lastensa kanssa silloin kun he olivat pieniä. Itse asiassa erityisesti isät katuvat kuolinvuoteellaan yleensä sitä, että ovat tehneet liikaa töitä ja olleet liian vähän pienten lastensa kanssa.

Loma perheen kanssa oli mukava.

Lue lisää

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa