Lihaton Lokakuu on nyt käynnissä.
Lähes 30 000 ihmistä on vastaanottanut haasteen. Upeaa! Tänään olen kommentoinut kampanjaa esimerkiksi Me Naisissa ja Iltalehdessä.
Kiinnostavin kysymys tuntuu olevan se, onnistuuko Riku Rantala haasteessa. Optimistina ajattelen, että Rikunkin kaltainen makkaransyöjä voi selvitä tästä.
Tänä päivänä kasvisvaihtoehtoja on tarjolla kaikkialla, ne ovat hyviä ja ravitsevia.
Toisaalta toivon salaa, että Riku epäonnistuu vähän, koska ehdottomuus ei ole hyväksi. Itsekin olen muuttanut omia elämäntapojani vähitellen, koska radikaalit muutokset eivät usein kestä pitkään. Pitää olla armollinen!
Itse lupasin pitää Lihattoman Lokakuun hengessä vähintään viikon ruokapäiväkirjaa. Tässä ensimmäisen Lihattoman Lokakuun päivän syömiseni:
Tiistai 1.10.2013:
– klo 9.30 Neljän viljan luomupuuroa soijamaidon, auringonkukan siementen, mustaherukoiden, gojimarjojen ja pellavansiemenrouheen kanssa + omena + kuppi teetä
– klo 12.00 Linssipata, fenkoliperunavuoka, härkäpapu-kasvislisäke, pastasalaatti, vihersalaatti sekä kolme siivua vaaleaa leipää ja kuppi teetä (Lounas Veganissimossa)
– klo 18.00 Pastaa tofu-porkkana-tomaattikastikkeessa + kuppi kaakaota
– klo 21.15 2 x ruisleipäsiivu, banaani, omena, lasi tuoreappelsiinimehua + kuppi teetä
Lisäksi join aamupäivällä pari kuppia teetä, kun olin lapsen kanssa Kumpulan Kylätilan Arki rokkaa -tapahtumassa sekä päivän mittaan useita lasillisia vettä.
Kaikille Helsingissä asuville lihattomille voi suositella lounaspaikaksi ravintola Veganissimoa!
Eilisen ruokapäiväkirja löytyy täältä:
– Lihaton Lokakuu alkaa! – Ruokapäiväkirja
Aiemmin olen pitänyt ruokapäiväkirjaa esimerkiksi täällä:
– Vegaanin ruokapäiväkirja 13.6.-19.6.2011
– Vegaanin Maraton ja viikon ruokalista
Kiitos, että kannustat välttämään ehdottomuutta! Kuten tiedämme, totalitarisuus on pahasta, onpa kyse ruokavaliosta, liikunnasta, tai milloin mistäkin elämänalasta! Koska juuri siinä – ja silloin – moni menee niin sanotusti ”metsään”. Kyse nimenomaan ei ole ehdottomuudesta, vaan vaihtoehtojen löytämisestä, ja tarkemmasta miettimisestä mitä suuhunsa laittaa. Ravintorikkaammasta ruuasta.
Itse voisin suositella jokaista käymään kunnon kasviruokaravintolassa (sen ei tarvitse olla kallis paikka!) ja keräämään uusia makuelämyksiä ja näkemään, miten hyvät tekijät osaavat loihtia ja maustaa kasviksista mitä loistavampia makuja! Silloin ei tule kenellekään pieneen mieleenkään että kasvisruoka olisi vain ”vihreää” tai pupujen ruokaa. Kaikkea muuta! Kokeilkaa! Älkää olko luulojenne vankeja. Se, ettei Suomessa ole tähän mennessä juuri osattu kasvisruokia tehdä, ei tarkoita etteikö voisi opetella. Tämä koskee myös laitoskeittiöitä ja kouluruokaa!
Minä olen kyllä syönyt hyvää kasvisruokaa lukuisissa suomalaisissa tavallisissa (ei siis kasvisruokaan keskittyneissä, mutta laadukkaampien ravintoloiden lisäksi myös pahamaineissa ketjuravintoloissa!) ravintoloissa ympäri maata jo n. 15 vuotta. En ymmärrä tuota ikuista virttä miten Suomessa ei osata tehdä kasvisruokaa.
Moi! Tuleeko syötyä ihan joka päivä soijatuotteita? Itse en uskalla. Kerran kahdessa viikossa ehkä korkeintaan. http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2011/2/17/soija-herkkua-vai-myrkkya.html -> esim. tuolla juttua soijan saantisuosituksista. Toki tofu hieman parempi kuin soijarouhe, mutten sitäkään söisi kovin usein. Tällaistakin tutkimustulosta tofusta löytyy: ”Tofu ajatellaan usein terveelliseksi valinnaksi. Nyt uusi tutkimus paljastaa tofun kulutuksen voivan lisätä muistihäiriöiden riskiä vanhana. Loughboroughin ja Oxfordin yliopistoissa tehdyn tutkimuksen mukaan heillä, jotka syövät tofua ainakin kerran päivässä, etenkin kuusikymppisillä, riski sairastua dementiaan ja muistihäiriöihin kohosi.” (http://www.tohtori.fi/?page=7743008&id=6379582). Soijan epäterveellisyydestä ja estrogeenijutuista kaipaisin itse enemmän tutkimustuloksia. Kaikki prosessointi on pahasta, oli se sitten nitraattimakkara tai soijaruohe. Ja toki tuo estrogeenipitoisuus tekee soijasta ongelmallisen elintarvikkeen.
Näissä artikkeleissa myös mielenkiintoisia huomioita soijasta: http://www.aitoterveys.fi/Soija.php ja http://www.elinahytonen.fi/2011/01/soija-ongelmaruokaa/