Kirkko & kaupunki -kolumni: Elätkö tässä ja nyt?

Leo Stranius Kuva KirkkojakaupunkiOheinen kirjoitukseni julkaistiin tällä viikolla (2.4.2014) ilmestyneessä Kirkko & kaupunki -lehdessä.

Elätkö tässä ja nyt?

Keskellä ruuhkavuosia on harvoin aikaa miettiä omaa elämää syvällisemmin.

Yhtenä vapaapäivänä mietimme puolisoni kanssa, olisimmeko tyytyväisiä elämäämme, jos saisimme tietää kuolevamme seuraavan puolen vuoden aikana. Teemmekö niitä asioita, jotka koemme kaikkein tärkeimmäksi ja mielekkäimmiksi?

Mitä jos saisit tietää kuolevasi tänään?

Teetkö juuri nyt sitä, mikä on kaikkein tärkeintä? Sanotko läheisillesi niitä asioita, joita todella haluat ja joista haluat heidän muistavan sinut?

Lue lisää

Toimiva vuorovaikutus: Kaksi ajatusta ja kuusi periaatetta

Toimiva vuorovaikutusLuonto-Liitossa järjestetään kaikille työntekijöille Toimiva vuorovaikutus -kurssi. Kurssi perustuu Thomas Gordonin menetelmiin.

Kurssia vetää FM, vuorovaikutusohjaaja Elina Kauppila ja se järjestetään kolmessa neljän tunnin erässä.

Ensimmäisellä kerralla kävimme läpi kaksi tärkeää asiaa, joista kirjoitin itselleni henkisen muistiinpanon. Lisäksi kirjoitin itselleni kurssilla tehtyjen harjoitusten lomassa kuusi periaatetta toimivalle vuorovaikutukselle.

1. Erottele leimat ja todellinen käyttäytyminen.

Lue lisää

Elina Alasentie: Kumpi hallitsee, sähköposti vai sinä?

SONY DSCVieraskynäblogissa työtapavalmentaja ja professional organizer Elina Alasentie

Kumpi hallitsee, sähköposti vai sinä?

Sähköpostilla on meihin kummallisia vaikutuksia. Toimisitko paperipostisi kanssa kuten ehkä toimit sähköpostisi kanssa:

Haet postit pihan laidalta postilaatikolta, kävelet kotiin, avaat postit ja luet ne. Laitat kirjeet takaisin kuoriin, osan jopa liimaat takaisin kiinni, jotta ne näyttäisivät lukemattomilta. Viet kirjeet takaisin postilaatikkoon. Seuraavana päivänä haet uudet sekä samat vanhat kirjeet jälleen postilaatikosta, viet ne kotiisi, avaat ne jne. Toistat tätä monta päivää.

Postien avaamisen ja sulkemisen välissä kirjoitat asiakirjoja, nimeät ne pikaisesti esim. hallituksen kokous_elok_13.doc, budjetti.xls, seminaariesitys.ppt ja tallennat niitä joihinkin lukuisista projektikansioista. Kun muutaman viikon päästä olet menossa seminaariin, et enää muista, mikä kahdestakymmenestä seminaariesitys-sanan sisältävästä tiedostosta olikaan juuri se oikea.

Lue lisää

Ammattijärjestäjän vierailu – osa 2: Miksi tavaraa kannattaa olla vähemmän ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

SuunnitteluaTammikuussa kutsuin kylään ammattijärjestäjän. Ensimmäisen vierailun yhteydessä kartoitimme lähtötilanteen.

Maaliskuun alussa ja kevään kunniaksi (la 1.3.2014) oli aika ryhtyä tositoimiin.

Kävimme läpi huoneita ja kaappeja, siirtelimme tavaroita ja laitoimme niitä kierrätykseen sekä teimme jatkoa varten henkilökohtaisen suunnitelman seuraavalle puolelle vuodelle.

Aikaa hommaan kului noin viisi tuntia. Kiitos antoisasta sessiosta Eveliina Lindell!

Tätä ennen olimme puolisoni kanssa jo hiukan optimoineet huonejärjestystä, raivanneet kaappeja ja laittaneet tavaraa kellariin ja kierrätykseen. Seuraavan puolen vuoden aikana aiomme käyttää noin pari tuntia viikossa käydäksemme läpi kaappeja ja kellarikoppia.

Miksi ihmeessä oikein teemme tätä?

Ohessa on viisi syytä, miksi tavaroita kannattaa olla vähän ja niiden on hyvä olla oikealla paikalla:

Lue lisää

14 vinkkiä ajan säästämiseksi

Run! by steve.garner32, On FlickrIhmiset valittavat usein kiirettä. Harvoin kyse on kuitenkaan siitä, että aikaa ei olisi tarpeeksi.

Kiire kertoo lähinnä siitä, että priorisoinnit eivät ole kunnossa tai asiat hallussa.

Toisaalta kiire-puheessa usein kyse voi olla siitä, että ihminen haluaa luoda kuvan, että on tärkeä. Kukapa meistä ei haluaisi olla merkityksellinen. Ja tietenkin välillä asiat ihan oikeasti kasaantuvat ja kiireen tuntu on todellinen.

Paras tapa vapautua kiireestä on ottaa tilanne haltuun. Jos tilanne on oikein paha, kannattaa istua alas ja odottaa, että kiire menee ohi.

Millä tavalla aikaa voi saada lisää? Itse säästän merkittävästi aikaa sillä, että harrastan liikuntaa, en käytä juhliessa alkoholia, liikun auton sijaan polkupyörällä (tai joukkoliikennettä hyödyntäen) enkä katso televisiota. Näillä toimenpiteillä olen laskenut, että minulla on kuusi tuntia ylimääräistä aikaa jokaista päivää kohden.

Yllä olevat vaativat kuitenkin pitkäjänteistä työtä ja useiden kohdalla merkittäviä elämäntapamuutoksia. Nämä muutokset eivät tapahdu nopeasti.

Mikäli haluat nopeasti lisää aikaa, ohessa 14 yksinkertaista vinkkiä:

Lue lisää

Ammattijärjestäjän vierailu – osa I

Tavarat-kierrätykseenOheinen kirjoitukseni on julkaistu alunperin (20.1.2014) Luonto-Liiton kulutus.fi-sivuilla.

Ammattijärjestäjän vierailu – osa I

Ystäväni Eveliina opiskelee ammattijärjestäjäksi. Osana opintojaan hän lupasi tehdä kotikäynnin ja antaa neuvontaa. Siispä kutsuin hänet kylään.

Itselläni ei toki ole akuuttia ongelmaa tavaroiden suhteen. Ajattelin, että on vain mukava antaa ystäväni opintoihin vähän haastetta ja toisaalta yrittää löytää omasta arjesta parannettavaa.

Oma suhteeni tavaroihin on ristiriitainen. Pidän siitä, että ympärillä on tilaa ja esimerkiksi työpöytä on siisti. Toisaalta olen hamsteri, joka ei halua heittää mitään pois.

Tämä ei ole myöskään ensimmäinen kerta kun mietin suhdetta tavaroihin. Vuosien varrella olen jo ehtinyt tehdä monta hyödyllistä temppua.

Lue lisää

Viisi vinkkiä kehityskeskusteluun ja mahdollinen keskustelurunko

Talvi 2014Tammikuu on kehityskeskusteluiden kulta-aikaa.

Useilla työpaikoilla pidetään kerran vuodessa kehityskeskustelu juuri alkuvuodesta. Monilla on käytössä myös kahden kehityskeskustelun malli, jossa toinen sessio käydään esimerkiksi juuri ennen kesälomia tai heti niiden jälkeen.

Miksi kehityskeskusteluita kannattaa pitää? Kehityskeskustelu on mahdollisuus sekä saada että antaa palautetta, arvioida omaa toimintaa, omia ja työyhteisön/työnantajan kehittymistarpeita sekä sopia tavoitteista ja toimenpiteistä.

Miten sitten järjestää sellainen kehityskeskustelu, että siitä olisi oikeasti iloa ja hyötyä eri osapuolille?

Ohessa on viisi vinkkiä kehityskeskusteluun ja alla tänä vuonna käyttämäni keskustelurunko.

Lue lisää

Tavoitteet ja lupaukset vuodelle 2014

Hoitovapaalla pihalla leikkimässäOlen tehnyt muutamia lupauksia vuodelle 2014. Ja kun tekee lupauksia, kannattaa tehdä sellaisia, jotka voi oikeasti toteuttaa.

Tavoitteen tai lupauksen onnistumista parantaa, jos sen tekee julkisesti. Siispä päätin kirjoittaa vuoden 2014 tavoitteet blogiini muiden nähtäville.

Tavoitteeni koostuvat neljästä osa-alueesta:
– puoliso ja perhe-elämä,
– oma hyvinvointi ja terveys,
– hyvä työelämä sekä
– parempi politiikka.

Jokaisen osa-alueen alle olen listannut kolme tavoitetta, joita pyrin mahdollisuuksien mukaan konkretisoimaan niin pitkälle, että pystyn tarvittaessa vaikka mittaamaan numeroilla niiden toteutumista.

Ohessa on 12 tavoitetta vuodelle 2014:

Lue lisää

10 vinkkiä: Miten lisätä vaikuttavuutta?

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläYksi tapa muuttaa maailmaa on toimia, kuten Greenpeacen aktivisti Sini Saarela.

Maailman muuttamisen ja vaikuttamisen perusta on se, että sinulla on elämää suurempi tarkoitus, visio siitä, miten maailmaa tulee muuttaa ja kyky toimia.

Koska harvalla meistä on kuitenkaan mahdollisuutta lähteä jäämerelle osoittamaan mieltä, on ohessa ehkä paremmin meille kaikille sopivia konkreettisia vinkkejä oman vaikuttavuuden lisäämiseksi.

10 vinkkiä vaikuttavuuden lisäämiseksi

Lue lisää

Miksi Sini Saarela muuttaa maailmaa – Kolme ominaisuutta

Sini Saarela Kuva GreenpeaceViikonloppuna Greenpeacen aktivisti Sini Saarela pääsi Venäjältä takaisin Suomeen kolmen kuukauden odotuksen jälkeen.

Koskaan aiemmin Suomessa ja maailmalla ei ole puhuttu niin paljon Arktisen alueen öljynporauksesta ja sen ongelmista sekä mahdollisesta suojelusta kuin Greenpeacen tempauksen jälkeen.

On turha kuvitella, että Arktisen alueen suojelu olisi noussut tiedotusvälineiden ykkösuutiseksi sekä ihmisten kahvipöytä- ja sosiaalisen median keskusteluihin ilman Greenpeacen toimintaa.

Suomalaisen Sini Saarelan ympärille on monessa eri yhteydessä sovitettu sankarin viittaa. Pidän itsekin Siniä sankarina, joka ansaitsee tekemisistään kaiken mahdollisen kunnian. Olihan hän juuri se toinen henkilö sveitsiläisen Marco Weberin lisäksi, joka pyrki nousemaan 18.9.2013 öljylautta Prirazlomnajalle.

Sini Saarelan ja Marco Weberin toiminta ei olisi ollut kuitenkaan mahdollista ilman satojen ja tuhansien muiden ihmisen työtä ja tukea. Etusivun aktivistit ponnistavat lukemattomien muiden ihmisten harteilta.

Miksi niin monet halusivat ja haluavat yhä olla mukana suojelemassa Arktista aluetta öljynporaukselta? Miten he pystyivät siihen?

Ohessa on kolme ominaisuutta, jotka ovat yhteistä niille, jotka todella muuttavat maailmaa.

Lue lisää

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa