Kesällä on erinomainen mahdollisuus panostaa läheisiin ihmissuhteisiin.
Lifehackin sivuilla olikin sopivasti 10 kohdan lista siitä, mitä todella onnelliset parit tekevät.
Itsekin olen sivunnut teemaa, kun kirjoitin viime joulukuussa tekstin viisi vinkkiä onnelliseen ja hyvään parisuhteeseen.
Ohessa siis 10 kohdan tarkistuslista sille, elätkö onnellisessa parisuhteessa:
Kuluneen vuoden aikana eduskunta hyväksyi entistä paremman ympäristönsuojelulain ja maan hallitus teki esityksen ilmastolaista.
Varsinkin ilmastolain läpivieminen on kova juttu, jonka eteen olen itsekin tehnyt aktiivisesti töitä vuodesta 2008 lähtien.
Ilmastolaki lisää ilmastopolitiikan avoimuutta ja kokonaisvaltaisuutta sekä yleistä hyväksyttävyyttä samalla kun se viestittää kansainvälisesti, että Suomi on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan. Vähintään 80 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2050 mennessä ei ole kuitenkaan riittävä vaikka se onkin hyvä alku.
Omassa arjessani vuoden 2014 kohokohtia ovat olleet tähän mennessä paluu työelämään ja Luonto-Liittoon vuoden hoitovapaan jälkeen, kunnallispoliittinen vaikuttamistyö Helsingissä ja perheenlisäys.
Huomaatko olevasi väsynyt ja siirrät hommia tulevaisuuteen?
Syytät muita ja pelkäät omia virheita. Suunnittelet kyllä asioita, mutta et tartu toimeen. Kadehdit muita sekä luet, syöt ja katsot roskaa.
Nämä voivat olla merkkejä siitä, että pelkäät epäonnistuvasi, jos yrität elää sellaista elämää kuin oikeasti haluaisit. Surkuttelun sijaan kannattaa ryhtyä tuumasta toimeen.
Varmin tapa epäonnistua on jättää yrittämättä. Se, joka ei ole koskaan yrittänyt, ei ole voinut myöskään saavuttaa yhtään mitään. Siksi kannattaa mennä rohkeasti epämukavuusalueelle.
Ohessa on seitsemän merkkiä siitä, että elämälle kannattaa ehkä tehdä jotain.
Usein jätämme tekemättä asioita, joita haluaisimme, koska pelkäämme epäonnistuvamme.
Emme uskalla ottaa ensimmäistä askelta vaikka tiedämme hyvin, että se on tärkein tapa kasvaa ihmisenä.
Juuttuminen sinne, missä on mukavaa ja helppoa on mukavuuden sijaan usein pelkoa.
Vierailu epämukavuusalueelle, oman mukavuusalueen ulkopuolella, tarkoittaa sitä että menee rohkeasti sinne, missä joutuu kohtaamaan mm. rasitusta, pelkoa, häpeää ja ujostusta.
Kun epämukavuusalueella vierailee vaihtelevasti oman palautumiskyvyn rajoissa, mukavuusalue ja suorituskyky kasvavat.
Kyse on vähän samasta asiasta kuin fyysisen kunnon kehittymisessä. Jos ei ole koskaan harrastanut juoksua, voi lyhyen matkan juokseminen bussiin tuntua ylivoimaiselta suoritukselta. Mikäli käy lenkillä säännöllisesti, ei 10 km juoksu tunnu juurikaan rasittavalta. Kyse on superkompensaatiosta.
Miten henkistä harjoittelua eli vierailuja omalle epämukavuusalueelle voi sitten lisätä? Ohessa kuusi vinkkiä + bonuksena lukuvinkki:
Oheinen kirjoitus on julkaistu 2.6.2014 Kirkko & Kaupunki -lehdessä.
Ongelmalliset lelut
Lapsi sai uuden lelun. Ei kestänyt aikaakaan, kun se oli rikki. Ja tilanne sen mukainen.
Tiedät varmasti itsekin tunteen. Lasta harmittaa rikkoutunut lelu, ja vaatimukset sen korjaamisesta tai uuden hankkimisesta alkavat.
Lapsen lisäksi myös sinua harmittaa. Hukkaan ei ole mennyt ainoastaan rahaa, vaan myös aikaa ja luonnonvaroja. Kaiken lisäksi olet saanut tilalle romua, jota on vaikea tai mahdoton korjauttaa tai kierrättää.
Mitä kannattaa tehdä illalla ennen nukkumaanmenoa?
Aika monet katsovat televisiota. Itsekin saatan illalla katsoa puhelimestani elokuvaa, lukea uutisia tai surffailla Facebookissa ja Twitterissä.
Mitä oikeasti kannattaisi tehdä? Ohessa on kymmenen vinkkiä iltarutiiniksi.
1. Lopeta päivä ajoissa. Elämässä on muutakin kuin työtä. Hyvä sääntö voi olla, ettei työskentele enää kello 18 jälkeen. Poikkeuksia toki tulee, mutta lähtökohdaksi kannattaa ottaa se, että elämässä on muutakin kuin palkkatyötä ja lepoa.
Onnellisuus muodostuu usein läheisistä ihmissuhteista, terveydestä, mielekkäästä tekemisestä, asuinpaikasta ja henkisyydestä.
Onnellisuuden tavoittelu ja positiivinen ajattelu kannattaa.
Se edistää terveellisiä elämäntapoja ja nopeuttaa mahdollista toipumisprosessia.
Optimistiset ihmiset kärsivät vähemmän sairauksista, elävät 7-10 vuotta pidempään sekä ovat ratkaisukeskeisiä, joustavia ja sitkeitä.
Usein onnellisuus on asennekysymys. Ohessa on kahdeksan asiaa, joita onnelliset ihmiset eivät tee.
Olen ollut viimeiset kaksi viikkoa kotona lapsen ja uuden vauvan kanssa.
Uusi tulokas syntyi 8.4.2014 klo 4.24 noin 14 tunnin puserruksen jälkeen. Kaikki osapuolet voivat erinomaisen hyvin.
Tämä isyysvapaa on ollut kuitenkin hieman erilainen kuin ensimmäisen lapsen kanssa.
1. Ensinnäkin olen ollut paljon vähemmän vauvan kanssa. Lähinnä tehtäväni on ollut olla esikoisen kanssa ja taata äidille ja vauvalle rauha.
Oheinen kirjoitukseni julkaistiin tällä viikolla (2.4.2014) ilmestyneessä Kirkko & kaupunki -lehdessä.
Elätkö tässä ja nyt?
Keskellä ruuhkavuosia on harvoin aikaa miettiä omaa elämää syvällisemmin.
Yhtenä vapaapäivänä mietimme puolisoni kanssa, olisimmeko tyytyväisiä elämäämme, jos saisimme tietää kuolevamme seuraavan puolen vuoden aikana. Teemmekö niitä asioita, jotka koemme kaikkein tärkeimmäksi ja mielekkäimmiksi?
Mitä jos saisit tietää kuolevasi tänään?
Teetkö juuri nyt sitä, mikä on kaikkein tärkeintä? Sanotko läheisillesi niitä asioita, joita todella haluat ja joista haluat heidän muistavan sinut?
Luonto-Liitossa järjestetään kaikille työntekijöille Toimiva vuorovaikutus -kurssi. Kurssi perustuu Thomas Gordonin menetelmiin.
Kurssia vetää FM, vuorovaikutusohjaaja Elina Kauppila ja se järjestetään kolmessa neljän tunnin erässä.
Ensimmäisellä kerralla kävimme läpi kaksi tärkeää asiaa, joista kirjoitin itselleni henkisen muistiinpanon. Lisäksi kirjoitin itselleni kurssilla tehtyjen harjoitusten lomassa kuusi periaatetta toimivalle vuorovaikutukselle.
1. Erottele leimat ja todellinen käyttäytyminen.