Viikkopäiväkirja 12 (19.-25.3.2012)

Maanantai: Kirjoitin aamulla Ekoisi-blogiin vauvajumpasta eli lihaskuntoharjoittelusta vauvan kanssa. Luonto-Liiton toimistolla aloitti kolme uutta harjoittelijaa. Tervetuloa Taija, Pinja ja Ilkka! Aamupäivällä pidimme johtoryhmän kokouksen ja iltapäivällä vedin koko porukan toimistokokousta. Lyhyen venyttelyn jälkeen jätin muut juhlistamaan Birthen syntymäpäivää ja suuntasin eduskuntaan kuuntelemaan Rio+20 –seminaaria ja presidentti Tarja Halosta aiheesta naisten, tyttöjen ja tasa-arvon merkityksestä planeettamme tulevaisuudelle. Päivän päätteeksi osallistuin vielä seminaariin Suomen kehityspoliittisesta toimenpideohjelmasta, jota oli esittelemässä ministeri Heidi Hautala. Muistiinpanot seminaareista löytyy täältä. Illan olin kotona vauvan ja sähköpostien kanssa.

Lue lisää

Tasa-arvoinen avioliittolaki

Seurasin eilen eduskunnan lähetekeskustelua tasa-arvoisesta avioliittolaista.

Lakialoitteessa ehdotetaan avioliittolakia muutettavaksi tasa-arvoiseksi siten, että avioliitto on mahdollinen myös samaa sukupuolta olevien henkilöiden välillä. Avioliiton lisäksi muutos mahdollistaisi samaa sukupuolta olevien parien yhteisen sukunimen ja perheen ulkoisen adoptio-oikeuden.

Lakialoitetta vastustetaan käsittääkseni muun muassa siitä syystä, että (1) homous on raamatun vastaista, syntiä tai paha asia ja rappeuttaa moraalia, (2) avioliitto on pyhä ja kuuluu vain miehelle ja naiselle, (3) muutos saattaa avata tien kohti moniavioisuutta, sukurutsausta tai insestiä sekä (4) mahdollistaessaan perheen ulkopuolinen adoption olisi lasten kannalta huono juttu.

Ohessa vastaus yllä esitettyyn kritiikkiin eli neljä syytä puolustaa tasa-arvoista avioliittolakia:

Lue lisää

Hyvä vuorovaikuttaja

Kävin tiistaina (20.3.) Kansalaisfoorumin järjestämällä kansalaistoimijoiden aamiaistapaamisella kuuntelemassa Riika Perhon esitystä aiheesta ”Hyvä vuorovaikuttaja”.

Hyvään vuorovaikutukseen kannattaa panostaa jokaisella työpaikalla. Hyvä vuorovaikutus lisää työhyvinvointia ja työn tehokkuutta. Itse olen kirjoittanut aiemmin Pekka Himasen inspiroimana mm. rikastavasta vuorovaikutuksesta.

Tilaisuuden aluksi teimme yksinkertaisen ja muutaman minuutin mittaisen läsnäoloharjoituksen:

Lue lisää

Ekoisi: Vauvajumppa eli lihaskuntoharjoittelua vauvan kanssa

Olen muutaman kerran kokeillut vauvajuoksun lisäksi myös peruslihaskuntoharjoittelua vauvan kanssa. Ainakin meidän tapauksessa vauva on tykännyt liikkeistä todella paljon ja hekotellut niille ratkiriemukkaasti.

Ohessa on kuvia kolmesta eri liikkeestä.

1. Vatsalihakset. Laita vauva istumaan vatsan tai rinnan päälle ja tee vatsalihaksia normaaliin tapaan pitäen käsillä vauvan kainaloista kiinni.

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 11 (12.-18.3.2012)

Maanantai: Kirjoitin aamulla ekoisiblogin päivästä vauvan kanssa. Työviikon aloitin pyöräilemällä Talvivaaran kaivostoiminnan vastaiseen mielenosoitukseen Katajanokalle. Talvivaara Sotkamo Oy:n toiminta tulisi keskeyttää siihen asti, kunnes yhtiön aiheuttama ympäristön pilaantuminen saadaan estetyksi ja ongelmat korjattua. Tässä on vielä kuusi syytä sulkea Talvivaaran kaivos ja kuvia aamun mielenosoituksesta. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokouksen, ohjasin yhteisen venyttelytuokion ja istuin toimiston johtoryhmän kokouksessa. Kotiin pyöräiltyäni kävin vielä läpi sähköposteja sekä muokkasin kommenttien pohjalta esitystä Luonto-Liiton leirilupaukseksi. Kaiken lomassa leikin tietysti vauvan kanssa ja pohdiskelin samalla, kannattaisiko vauvaa opettaa hoitamaan vessatarpeita potalla vai pytyllä.

Lue lisää

Päivä kuvina: Oulu, Fukushima, Poetry Jam

Heräsin aamulla Oulusta, kävin kävelyllä ja kahvilassa juomassa aamuteen. Aamupäivällä olin puhumassa Pohjois-Suomen järjestöpäivillä kestävästä kehityksestä sekä tapasin Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piirin Senniä, Henniä, Elinaa ja Hillaa.

Alkuillasta osallistuin ympäristöjärjestöjen Fukushima-kynttilämielenosoitukseen Helsingin Senaatintorilla, jossa pidin lyhyen puheen ja laskin kynttilän uhrien muistolle.

Lue lisää

Ekoisin haasteet

Oheinen kirjoitukseni on julkaistu Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki -kaupunginosayhdistyksen Kuohu-lehdessä (1/2012).

Ekoisin haasteet

Viime syksynä minusta tuli isä. Tämän jälkeen olen useissa eri yhteyksissä pohtinut vanhemmuutta ja vauva-arkea ympäristönäkökulmasta. Miksi?

Väitän, että tulevien sukupolvien, mukaan lukien oma lapseni, suurin haaste on käsillä oleva ilmastokriisi, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja näiden taustalla oleva luonnonvarojen ylikulutus. Globaalit ympäristöongelmat taas ovat seurausta siitä, miten olemme arkemme järjestäneet. Miten asumme, liikumme ja syömme?

Lue lisää

Ekoisi: Esimerkkipäivä puolen vuoden ikäisen vauvan kanssa

Olin perjantaina (9.3.) koko päivän vauvan kanssa.

Olen aiemmin kirjoittanut esimerkkipäivän silloin kun vauva oli noin kahden kuukauden ikäinen, listannut 62 tavaraa, joita noin kolmen kuukauden ikäinen vauva tarvitsee sekä pohdiskellut kotitöiden jakautumista ja kuvannut toisen esimerkkipäivän, kun vauva oli noin viiden kuukauden ikäinen.

Ohessa jälleen esimerkki yhdestä arkipäivästä noin puolen vuoden ikäisen vauvan kanssa:

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 10 (5.-11.3.2012)

Maanantai: Kirjoitin ekoisiblogiin yhteenvedon ensimmäisestä puolesta vuodesta vauvan kanssa. Luonto-Liiton toimistolle pyöräillessäni nastarenkaat olisivat jääurissa olleet paikallaan. Aamupäivän aikana hoidin toimistolla roikkumaan jääneitä silppuhommia. Iltapäivällä vedin henkilöstön toimistokokousta ja ohjasin yhteisen venyttelytuokion. Päivän päätteeksi Annukka toi vauvan toimistolle hoitoon siksi aikaa, kun kävi itse hammaslääkärissä. Illaksi kävimme hakemassa japanilaista ruokaa Ravintola Kotosta.

Lue lisää

Ajassa: Miksi ja mitä varten minun pitäisi vaurastua?

Lueskelin Nordean avainasiakkaille suunnattua Ajassa-lehteä (1/2012). Lehden teema oli perheen raha-asiat. Kolme avainasiakasta kertoi, kuinka he hoitavat raha-asiansa.

Lehdessä Tommi Virtarinne kertoo oman perheen rahankulutuksesta esimerkiksi seuraavaa:

”Rahaa menee ennen muuta perusjuttuihin: kaupassakäyntiin, puhelin-, internet- ja autokuluihin, mutta myös kodin viihde-elektroniikkaan. […] Lisäksi minulla on rahastosijoitus sekä määräaikainen ja eläkesäästötili.”

Hassua miten erilaisessa todellisuudessa sitä voikaan elää. Omalla kohdallani rahaa menee toki ruokaan (kaupassakäyntiin), mutta puhelin on työn puolesta, internet-yhteys tulee taloyhtiön kautta ja autoa tai viihde-elektroniikkaa emme tarvitse. Eläkesäästäminen tapahtuu lahjoittamalla rahaa ympäristöjärjestöille: Ryhdy eettiseksi eläkesäästäjäksi – nautit elämästäsi enemmän!

Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa