Olin perjantaina (9.3.) koko päivän vauvan kanssa.
Olen aiemmin kirjoittanut esimerkkipäivän silloin kun vauva oli noin kahden kuukauden ikäinen, listannut 62 tavaraa, joita noin kolmen kuukauden ikäinen vauva tarvitsee sekä pohdiskellut kotitöiden jakautumista ja kuvannut toisen esimerkkipäivän, kun vauva oli noin viiden kuukauden ikäinen.
Ohessa jälleen esimerkki yhdestä arkipäivästä noin puolen vuoden ikäisen vauvan kanssa:
Maanantai: Kirjoitin ekoisiblogiin yhteenvedon ensimmäisestä puolesta vuodesta vauvan kanssa. Luonto-Liiton toimistolle pyöräillessäni nastarenkaat olisivat jääurissa olleet paikallaan. Aamupäivän aikana hoidin toimistolla roikkumaan jääneitä silppuhommia. Iltapäivällä vedin henkilöstön toimistokokousta ja ohjasin yhteisen venyttelytuokion. Päivän päätteeksi Annukka toi vauvan toimistolle hoitoon siksi aikaa, kun kävi itse hammaslääkärissä. Illaksi kävimme hakemassa japanilaista ruokaa Ravintola Kotosta.
Lueskelin Nordean avainasiakkaille suunnattua Ajassa-lehteä (1/2012). Lehden teema oli perheen raha-asiat. Kolme avainasiakasta kertoi, kuinka he hoitavat raha-asiansa.
Lehdessä Tommi Virtarinne kertoo oman perheen rahankulutuksesta esimerkiksi seuraavaa:
”Rahaa menee ennen muuta perusjuttuihin: kaupassakäyntiin, puhelin-, internet- ja autokuluihin, mutta myös kodin viihde-elektroniikkaan. […] Lisäksi minulla on rahastosijoitus sekä määräaikainen ja eläkesäästötili.”
Hassua miten erilaisessa todellisuudessa sitä voikaan elää. Omalla kohdallani rahaa menee toki ruokaan (kaupassakäyntiin), mutta puhelin on työn puolesta, internet-yhteys tulee taloyhtiön kautta ja autoa tai viihde-elektroniikkaa emme tarvitse. Eläkesäästäminen tapahtuu lahjoittamalla rahaa ympäristöjärjestöille: Ryhdy eettiseksi eläkesäästäjäksi – nautit elämästäsi enemmän!
Minua ei ole valittu vuoden isäksi. Sen sijaan Taaperotalo haastoi minut vastaamaan Project Maman Vuoden Mutsia koskevaan kyselyyn.
Tietysti olisin toivonut, että kysely/haaste ei olisi ollut niin sukupuolirajoittunut.
Harmittavaa, että niin monet vauva- ja vanhemmuushommelit ovat sukupuolirajoittuneita.
Tässä on kuitenkin vastaukset. Sovelsin hiukan.
Vauva täytti viime viikolla puoli vuotta. Nyt on jälleen hyvä hetki tehdä hiukan arviota siitä, miten hommat ovat ekovanhemmuuden näkökulmasta sujuneet.
Yksityisen kulutuksen merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät asumisesta, liikkumisesta ja ruoasta.
Vauvan kanssa merkittävää on myös ratkaisu vaippojen suhteen. Käytetäänkö kertakäyttö- tai kestovaippoja, vai ollaanko kokonaan ilman vaippoja.
Tässä yhteenveto omalta osaltamme:
Maanantai: Olin aamulla vauvan kanssa ja kirjoitin ekoisiblogin viikonlopun vaipattomuuskokeilusta. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni pidimme kokousta ilmastolakivaikuttamisesta yhdessä järjestötoimijoiden kanssa. Lounaalla kävin Minnan kanssa. Hän oli tehnyt vauvallemme villapaidan ja Annukalle lapaset. Kiitos! Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja ohjasin viikoittaisen venyttelytuokion. Päivän päätteeksi kokoustimme vielä johtoryhmän kanssa ja laitoimme ekoneuvola 2020-hankehaun kestävän kulutuksen kokeiluhankkeista vetämään. Illalla Meri kävi kylässä.
Vauva täyttää pian puoli vuotta. Olemme alusta lähtien käyttäneet kestovaippoja ja harjoitelleet vessahätäviestintää eli käyneet pissattamassa ja kakattamassa vauvaa aina kun hän on ilmaissut vessahätää tai olemme niin hänen viestejä tulkinneet.
Ollessani perjantaina vauvan kanssa yhtäjaksoisesti pidemmän ajan, päätin kokeilla ensimmäistä kertaa olemista ilman vaippaa eli vaipattomuutta.
Käytännössä kokeilu toimi siten, että vauva oli pelkissä housuissa aina silloin kun hän oli hereillä ja olimme kotona. Päiväunien ja yön ajaksi sekä ulos lähtiessämme laitoimme vaipan.
Homma toimi yllättävän hyvin.
Maanantai: Julkaisin aamulla ekoisiblogin suoramarkkinoinnista. Lisäksi olin vauvan kanssa ja pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle. Osa pyöräteistä oli aurattu viikonlopun lumimyräkän jäljiltä hyvin, osaa ei lainkaan. Aamupäivällä istuin Aaro Harjun valmennuksessa. Tällä kertaa aiheena oli kehityskeskustelu. Tämän jälkeen hoidin henkilöstö- ja hallintoasioita. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja työntekijöiden vapaaehtoista venyttelyä sekä johtoryhmän kokousta. Päivän päätteeksi kävin läpi sähköposteja. Kotiin pyöräiltyäni kävin vielä juoksemassa. Illalla keskustelimme Annukan kanssa lasten päivähoitopaikoista ja sormiruokailusta.
Ensi viikolla vauva täyttää puoli vuotta. Yhtä pitkään Annukka on häntä myös imettänyt. Mitään muuta kuin äidinmaitoa (+D-vitamiinia) emme ole vauvalle ravinnoksi antaneet.
Alussa imetys oli haastavaa. Muutaman kuukauden jälkeen homma alkoi kuitenkin sujua hyvin. Viimeiset kuukaudet imetys on toiminut erinomaisesti. Uskoisin, että meillä perhepeti ja tutittomuus ovat vaikuttaneet myönteisesti siihen, että imetys on onnistunut.
Täysimetystä suositellaan Suomessa 6 kk ikään asti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan suomalaisvauvojen yksinomaisen rintaruokinnan kesto on kuitenkin keskimäärin vain 1,4 kuukautta.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vuonna 2005 tehdyn selvityksen mukaan kuukauden ikäisistä vauvoista rintamaitoa yksinomaisena ravintonaan sai vain 60%, kolmen kuukauden ikäisistä 51%, neljä kuukautta täyttäneistä 34%, viisi kuukautta täyttäneistä 15% ja puolivuotiaista enää 1%. Tämän tuoreempaa tietoa en aiheesta löytänyt.
Suomen evankelisluterilaisen kirkon, Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston yhteinen Ekopaasto-kampanja on alkanut.
Kävin tekemässä kampanjan testin ja sain tulokseksi seuraavaa:
”Olen himopaastoaja! Vain ehdottomuudella saadaan tuloksia aikaan. Periksi ei anneta, ennen kun sydänkäyrä on suora.”
Noh. En kyllä itse ole ihan vakuuttunut, että pelkästään ehdottomuudella saataisiin tuloksia aikaiseksi. Kyllä siihen tarvitaan suostuttelua ja vapaaehtoista pakkoakin.