Viikkopäiväkirja 12 (19.-25.3.2012)

Maanantai: Kirjoitin aamulla Ekoisi-blogiin vauvajumpasta eli lihaskuntoharjoittelusta vauvan kanssa. Luonto-Liiton toimistolla aloitti kolme uutta harjoittelijaa. Tervetuloa Taija, Pinja ja Ilkka! Aamupäivällä pidimme johtoryhmän kokouksen ja iltapäivällä vedin koko porukan toimistokokousta. Lyhyen venyttelyn jälkeen jätin muut juhlistamaan Birthen syntymäpäivää ja suuntasin eduskuntaan kuuntelemaan Rio+20 –seminaaria ja presidentti Tarja Halosta aiheesta naisten, tyttöjen ja tasa-arvon merkityksestä planeettamme tulevaisuudelle. Päivän päätteeksi osallistuin vielä seminaariin Suomen kehityspoliittisesta toimenpideohjelmasta, jota oli esittelemässä ministeri Heidi Hautala. Muistiinpanot seminaareista löytyy täältä. Illan olin kotona vauvan ja sähköpostien kanssa.

Lue lisää

Lepää rauhassa Auli-susi – Ei enää yhtään kaatolupaa!

Mitä Suomessa pitää tapahtua, että maastoon lähetetään 130 aseistettua henkilöä tavoitteena tappaa?

Ilmeisesti riittää, että noin 40 metrin päästä asuinrakennuksesta löytyvät suden jäljet.

Varsinais-Suomen Pöytyän alueella oli myönnetty kaatolupa yhdessä pihassa liikkuneelle urossudelle. Operaation myötä yhden sijaan metsästäjien luoteihin kuoli kaksi sutta, joista toinen oli keltaisella pannalla merkitty alfanaaras Auli.

Miten herkässä on aseen käyttö, kun keltaista pantaa ei ole huomattu?

Auli-susi on toiminut Luonto-Liiton susiryhmän kampanjamateriaaleissa ja julisteissa. Pidimme maanantaina toimistolla hiljaisen hetken Auli-suden muistolle. Lepää rauhassa Auli. Suremme menetystäsi, mutta toiminta uhanalaisten susien puolesta jatkuu entistä tarmokkaammin.

Lue lisää

Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.