Arki

Äänikirjat yleistyvät – haittaako tämä lukutaidon kehittymistä?

Katsomme lasten kanssa viikoittain lasten uutiset.

Lasten uutisissa viitattiin hiljattain Suomi lukee -tutkimukseen, jonka mukaan suomalaisten lukuinto on lisääntynyt koronapandemian aikana. Erityisesti koronakriisi on lisännyt 20-29-vuotiaiden lukemista.

Tämä on hyvä juttu. On vaikea olla harmissaan, mikäli ihmiset viettävät enemmän aikaa kirjojen parissa kuin esimerkiksi ostoskeskuksissa tai lomamatkoilla.

Suomi lukee 2021 -tutkimus (julkaistu 27.5.2021)

Tutkimus tehdään parin vuoden välein. Kaikkein merkittävin muutos liittyy äänikirjojen valtavirtaistumiseen. Kaksi vuotta sitten äänikirjapalveluista maksoi kuusi prosenttia suomalaisista. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan jo 17 prosenttia vastanneista.

Lue lisää

Viisi työkalua päättäjille ja yrityksille vastuullisen kulutuksen edistämiseksi

Kärsivätkö ihmiset jo kulutushäpeästä? Voisiko päättäjät ja yritykset laittaa vauhtia siirtymisessä vastuulliseen kuluttamiseen?

Black Fridayn ja Älä osta mitään -päivän yhdeydessä on ilahduttavasti puhuttu tänä vuonna kulutuskulttuurista. Siitä, että ilmastokriisin ja luontokadon kannalta meidän ei tulisi jatkaa nykymenoa vaan löytää tilalle jotain parempaa.

Parempi arki ei ole kaukana. Aika monet ovat jo huomanneet, että ostaminen ei tee onnelliseksi. Hyvinvointi koostuu jostain ihan muusta kuin tavarasta. Tarpeeton shoppailu on noloa.

Helposti kulutuskriittinen keskustelu typistyy kuitenkin keskusteluksi yksilön valinnoista.

Tärkeää olisi kääntää katseet yhteiskunnallisiin rakenteisiin eli poliittisiin päättäjiin ja yrityksiin, jotka ruokkivat planeetan kannalta kestämätöntä kuluttamista. Ihmiset ostavat sitä, mikä on halpaa ja saatavilla. Hinnoitteluun ja saatavuuteen taas vaikutetaan päättäjien ja yritysten toimilla.

Seuraavassa viisi vinkkiä päättäjille ja vastuullisille yrityksille:

Lue lisää

Kolme näkökulmaa vastuulliseen kuluttamiseen

Voiko kuluttaminen olla vastuullista? Miten pitäisi suhtautua Black Friday -kampanjoihin tai Älä osta mitään -päivään?

Vuosikymmeniä olemme luoneet kulutuskulttuuria, jossa meidän pitää jatkuvasti hankkia uusia tavaroita tai asioita, jotta voimme olla ehjiä, parempia ja hyvinvoivia.

Professori Tim Jacksonia mukaillen olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa käytämme rahaa, jota meillä ei ole, ostaaksemme tavaroita, joita emme tarvitse, tehdäksemme vaikutuksen ihmisiin, joista emme välitä. Kaiken tämän seurauksena olemme ajaneet ympäristön hätätilaan.

Yksilökulutuksen ohella on tärkeää tarkastella myös isoa kuvaa. Ilmastokriisin ja luontokadon taustalla on se, että kulutamme luonnonvaroja liikaa. Yksilövalintojen ohella näihin aikamme suurimpien haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan päättäjät ja yritykset mukaan.

Ohessa kolme näkökulmaa vastuulliseen kuluttamiseen omasta näkökulmastani ja arjesta:

Lue lisää

Talvipyöräily – Viisi vinkkiä valmistautumiseen

Talvi tekee tuloaan. Moni miettii, voiko pyöräilyä jatkaa enää kesän ja syksyn jälkeen. Itse pyöräilen ympäri vuoden. Säästä riippumatta.

Tätä kirjoittaessa (23.11.2021) Helsingissä oli syksyn ensimmäinen aamu, kun tiet olivat jälleen hiukan liukkaat. On aika varautua talvikeleihin.

Pyöräväylien talvikunnossapitoon kannatta panostaa – ja valita reitit sen mukaan.

Pyöräily kannattaa myös talvisin, koska se on ekologisin, terveellisin, nopein ja halvin tapa päästä paikasta toiseen. Samalla saa raitista ilmaa, tulee liikuttua ja ajatuksetkin tuulettuvat.

Miten talvipyöräilyyn voi varautua? Ohessa viisi vinkkiä.

Lue lisää

Kuinka paljon lapselle voi antaa ruutuaikaa?

Tuntuuko siltä, että lapsi on aivan liikaa älylaitteen äärellä? Kaikki muu jää tekemättä, kun videot tai pelit vievät mennessään. Pitkän katseluhetken tai pelirupeaman jälkeen lapsi on levoton tai ärtyisä.

Tämä on varmasti monelle vanhemmalle tuttua. Lähes kaikki pienten lasten vanhemmat painivat sen kanssa, kuinka paljon lapselle voi antaa ruutuaikaa.

Kuuntelin maanantaina 22.11.2021 Gaudeamuksen julkaiseman erinomaisen Tiedekulmapokkarin neljännen osan. Älykäs huominen. Miten tekoäly ja digitalisaatio muuttavat maailmaa?

Kirjassa on Silja Martikaisen ja Katri Saarikiven tiivis ja kiinnostava artikkeli aiheesta Älylaitteet ja lasten hyvinvointi. Juuri siitä aiheesta, joka jokaisen älylaitetta käyttävän lapsen vanhempaa kiinnostaa. Suosittelen vahvasti!

Uusi teknologia on aina epäilyttänyt radiosta, televisiosta ja videopeleistä lähtien. Lisääkö digilaitteiden käyttö sitten lasten pahoinvointia oikeasti? Martikainen ja Saarikivi käyvät artikkelissa läpi viime aikaisia tutkimuksia siitä, miten älylaitteiden käyttö vaikuttaa lasten ja nuorten henkiseen hyvinvointiin.

Vuonna 2019 julkaistussa Oxfordin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin digitaalisen median käytön yhteyksiä nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Aineistossa oli mukana yli 350 000 nuoren tiedot. Tutkimuksessa havaittiin pieni negatiivinen ja tilastollisesti merkitsevä yhteys digitaalisten laitteiden käytön ja henkisen hyvinvoinnin välillä.

Lue lisää

Vastuullinen joululahja – Viisi lahjavinkkiä, jotka eivät kuluta luonnonvaroja vaan parantavat ympäristön tilaa

Marraskuun pimeyteen ovat ilmestyneet monet jouluvalot. Samaan aikaan kaupan ala on jo aloitellut omia joulukampanjoitaan. Lapset selailevat lelukatalogeja ja kirjoittelevat kirjeitä omista loputtomista lahjatoiveistaan. Ihmisiä kannustetaan ostamaan yhtä ja toista.

Marraskuun lopussa lähestyy myös joulumyynnin ja kulutusjuhlan kliimaksi Black Friday tai Älä osta mitään päivä. Tämä huipentuu jouluaaton tavara- ja roskavuoriksi sekä tammikuun alennusmyynneiksi.

Ihana ajatus lähimmäisten muistamisesta on muuttunut kulutusahdistukseksi.

Mikä voisi olla sopiva lahja, joka ei kuluttaisi luonnonvaroja vaan voisi jopa parantaa ympäristön tilaa?

Tässä viisi vinkkiä vastuulliseksi joululahjaksi:

Lue lisää

Totuttiko koronapandemia meidät liialliseen kokoustehokkuuteen? Kolme keinoa ottaa haltuun uusi tilanne

Koronapandemian aikana moni tottui etäkokouksiin. Erityisesti siihen, että päivässä ehtii osallistua todella moneen kokoukseen minimaallisella siirtymäajalla. Klikkaus Teams-kokouksesta Meet-kokoukseen ja sieltä Zoomiin ei vie kovin paljon aikaa.

Lisäksi kokouksiin on voinut osallistua paikoin vaikka pyörällä polkiessa.

Toinen koronapandemian etäkokouksille tyypillinen tilanne on ollut se, että kokoukset alkavat ja loppuvat täsmällisesti. Ruudussa näkyy myös yleensä jokaisen nimi. Tämä helppottaa nimien muistamista ja sen hahmottamista kuka milloinkin puhuu.

Tänä syksynä edessä on ollut kuitenkin paluu kasvokaisiin tapaamisiin ja työpajoihin. Tämä on ollut mukavaa, kun on saanut tavata ihmisiä. Samalla muutos on tuonut monia haasteita:

Lue lisää

Miksi määrä korvaa laadun ja on parempi tehdä enemmän kuin paremmin?

Toisinaan sanotaan, että laatu korvaa määrän. Ajatusta siitä, että määrä korvaisi laadun pidetään usein virheellisenä ja kritisoidaan voimakkaasti.

Ihmisiä kannustetaan vähentämään tekemistä ja tavaroita. Keskittymään olennaiseen ja merkityksellisiin asioihin. Korvaamaan määrän laadulla. Tämä on hyvä ohjenuora.

Toisaalta tullaanko hyväksi tekemällä asioita täydellisesti vai roiskimalla sinne tänne? Pelkkä kysymys näin muotoiltuna on arvolatautunut ja pitää sisällään oletuksen, että asiat kannattaa tehdä mielummin hyvin kuin tyydyttävästi tai hutaisten.

Onko tämä kuitenkaan aina näin? Ei tietenkään.

Lue lisää

10 vinkkiä ilmastosankaruuteen

Pidimme torstaina 11.11.2021 näyttelijä Minka Kuustosen kanssa Instalive-keskustelun siitä, mitä jokaisen tulisi tietää ilmastokriisistä.

Kävimme keskustelussa läpi omia henkilökohtaisia ajatuksia ilmastokriisistä sekä keskustelimme siitä, mitä itse olemme tehneet päästöjen vähentämiseksi.

Keskustelu on katsottavissa Minka Kuustosen Instagram-profiilista.

Keskustelun lopuksi annoimme omia vinkkejä ilmastotoimiin. Ohessa vielä näin bloginkin puolelle 10 vinkkiä ilmastosankaruuteen.

10 vinkkiä ilmastosankaruuteen

Lue lisää

Median rooli ilmastokriisissä – neljä näkökulmaa

Tällä hetkellä ilmastokriisistä uutisoidaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vai uutisoidaanko? Todellisuudessa tämä ei ihan pidä paikkansa. Vielä nykyistäkin enemmän ilmastouutisointia oli maailmanlaajuisesti joulukuussa 2009 Kööpenhaminan ilmastokokouksen yhteydessä.

Vaikka ennätyslukemissa ei välttämättä ollakaan, on ilmastouutisoinnin määrä ja laatu kasvanut viime aikoina silti merkittävästi. Esimerkiksi Suomessa Yle aloitti lokakuussa Ilmastolive-uutisoinnit, Helsingin Sanomat on lisännyt uutisointia ilmasto- ja luontoasioista ja Kauppalehden uutisaiheistakin löytyy nykyään oma vastuullisuus -osionsa.

Mikä on median rooli ilmastokriisissä? Asiaa voi lähestyä monesta eri näkökulmasta.

Kestävyysmuutoksen tekijät livelähetyksessä 11.11.2021 aiheena oli median rooli ilmastokriisissä.

Ensimmäisenä tulee mieleen tietysti se, millaisia juttuja ja miten paljon niitä tehdään. Toinen tärkeä rooli on mediayritysten tai -organisaatioiden oma ilmastotoiminta. Median roolia voi arvioida ja lähestyä esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta:

Lue lisää

Bluesky

Instagram

leostranius

2 204 4 073

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.

121 4
Open post by leostranius with ID 18395206891197374
Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.

Uusi ruokatrendi on täällä.

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa.

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus.

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota.

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅

20 2
Open post by leostranius with ID 18239535724305242
Uusi ruokatrendi on täällä. SIPULIVESI! Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅

Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon.

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin!

Kiitos @jalotofu reseptistä!

36 4
Open post by leostranius with ID 18075148880580415
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! Kiitos @jalotofu reseptistä!

Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.

97 4
Open post by leostranius with ID 17873023695417976
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.

Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi arkea vasta 2007.

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin:
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta

102 2
Open post by leostranius with ID 17974407560975626
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi arkea vasta 2007. Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna? Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?

35 3
Open post by leostranius with ID 18075266282604802
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?

10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout.

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta.

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta.

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!

43 1
Open post by leostranius with ID 18417684304143683
10 asiaa vuodesta 2025 Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta. Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia. Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa. Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita. Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa. Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna. Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!

Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia.

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h

(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista)

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit.

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.

38 3
Open post by leostranius with ID 18106160662671125
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina… -Uinti: 125,5 h, 281 km -Pyörä: 391 h, 8085 km -Juoksu: 142,5 h, 1302 km -Fysiikka: 175 h -Muuta: 28 h (Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.

Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.

50 0
Open post by leostranius with ID 18087684881085353
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.

Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.

38 1
Open post by leostranius with ID 17876128161451103
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.

Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/

26 0
Open post by leostranius with ID 17852786151543918
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria?

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/

23 0
Open post by leostranius with ID 18086726131959495
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat. Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa. https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa