Kuinka paljon lapselle voi antaa ruutuaikaa?

Tuntuuko siltä, että lapsi on aivan liikaa älylaitteen äärellä? Kaikki muu jää tekemättä, kun videot tai pelit vievät mennessään. Pitkän katseluhetken tai pelirupeaman jälkeen lapsi on levoton tai ärtyisä.

Tämä on varmasti monelle vanhemmalle tuttua. Lähes kaikki pienten lasten vanhemmat painivat sen kanssa, kuinka paljon lapselle voi antaa ruutuaikaa.

Kuuntelin maanantaina 22.11.2021 Gaudeamuksen julkaiseman erinomaisen Tiedekulmapokkarin neljännen osan. Älykäs huominen. Miten tekoäly ja digitalisaatio muuttavat maailmaa?

Kirjassa on Silja Martikaisen ja Katri Saarikiven tiivis ja kiinnostava artikkeli aiheesta Älylaitteet ja lasten hyvinvointi. Juuri siitä aiheesta, joka jokaisen älylaitetta käyttävän lapsen vanhempaa kiinnostaa. Suosittelen vahvasti!

Uusi teknologia on aina epäilyttänyt radiosta, televisiosta ja videopeleistä lähtien. Lisääkö digilaitteiden käyttö sitten lasten pahoinvointia oikeasti? Martikainen ja Saarikivi käyvät artikkelissa läpi viime aikaisia tutkimuksia siitä, miten älylaitteiden käyttö vaikuttaa lasten ja nuorten henkiseen hyvinvointiin.

Vuonna 2019 julkaistussa Oxfordin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin digitaalisen median käytön yhteyksiä nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Aineistossa oli mukana yli 350 000 nuoren tiedot. Tutkimuksessa havaittiin pieni negatiivinen ja tilastollisesti merkitsevä yhteys digitaalisten laitteiden käytön ja henkisen hyvinvoinnin välillä.

Samassa yhteydessä tutkijat kuitenkin vertasivat digilaitteiden käyttöä muihin satunnaisiin, mutta tavallisena pidettyihin asioihin. Tämän mukaan digilaitteiden käyttö on psyykkisen hyvinvoinnin näkökulmasta hieman kielteisempää kuin perunoiden syönti mutta hieman myönteisempää kuin silmalasien käyttö.

Kirjoittajat viittaavat myös amerikkalaistutkimukseen, jossa alle tunnin digilaitteen käytöllä päivässä on lähinnä myönteinen vaikutus lapsen hyvinvoinnille. Sen sijaan yli viiden tunnin päivittäisellä käytöllä on selvästi haitallisia vaikutuksia mielenterveyteen. Edelleen vähäinen käyttö on myönteisempää kuin se, että laitteita ei käytetä lainkaan.

Kirjoittajien mukaan tämän hetkisten tutkimusten valossa ei voida osoittaa yhteyttä digilaitteiden käytön ja mielenterveysriskien välillä. Vaikutukset ovat yksilöllisiä ja riippuvaisia muista taustatekijöistä, kuten lapsen tai nuoren kasvuympäristöstä.

Olennaista on tietenkin se, mitä lapset digitaalisilla laitteilla tekevät. Saatavilla on huiman hyviä ja aivoja kehittäviä sovelluksia ja pelejä. Tärkeintä olisi tietysti painottaa näiden käyttöä. Alla kaksi vuotiaalle lapselle digilaitteiden käytöstä voi olla haittaa esimerkiksi puheen oppimiselle eikä alle neljä vuotiaalle lapselle laitteiden käytöstä ole kirjoittajien mukaan hyötyä.

Lapsen älylaitteen käytön ohella kannattaa kiinnittää huomiota myös vanhemman digilaitteiden käyttöön. Usein käy niin, että vanhempi tuijottaa laitetta eikä ole sensitiivisesti läsnä tulkitsemassa lapsen tunteita. Hyvä vuorovaikutus taas edistää lasten empatiakykyä ja tunteiden hallintaa.

Tämän artikkelin perusteella hyvä perusohje voisi olla se, että lapsen henkisen hyvinvoinnin kannalta voi olla hyvä, että älylaitteen käytön täydellisen estämisen sijaan käyttöä on alle tunti päivittäin. Todennäköisesti 1-2 tunnin päivittäisellä ruutuajalla tuskin on haitallisia vaikutuksia lapsen henkiseen hyvinvointiin. Sen sijaan kun mennään yli viiden tunnin, on haitta selvä.

Pelkän ruutuajan määrittelyn sijaan lienee parasta tunnistaa, mikä juuri omalle lapselle on parasta. Älylaitteita kannattaa käyttää yhdessä ja kannustaa lapsia valitsemaan oppimista tukevia sovelluksia.

Ohessa vielä oman diginatiivilapseni mallisuoritus siitä, miltä lapsen maailma näyttää, kun peperilehden käyttöliittymä ei toimi.

Kyllä. Myös omat lapseni katselivat omia älylaitteitaan tätä kirjoittaessa.

Lisäksi kannattaa kiinnittää huomioita älylaitteiden sekä niiden käytön ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin. Tästä aiheesta olen kirjoittanut tarkemmin tänne: Älypuhelimen käytön hiilijalanjälki


4 kommenttia artikkeliin ”Kuinka paljon lapselle voi antaa ruutuaikaa?”

  1. Maailman terveysjärjestö WHO ( toisella virallisella kielellään ranskaksi OMS ) katsoo, että jatkuva video-yms.pelien pelaaminen älylaitteiden avulla on pakkomielle ( addiction ), olkootpa se hetkellisesti kuinka vähäistä tahansa. Jokapäiväinen pelien pelaaminen johtaa eristymiseen.
    Varsinkin tämän päivän nuoret ja lapset eivät kykene sietämään tyhjyyttä, hiljaisuutta, yksinoloa.Siksi he ovat kiinni älylaitteissa.
    He ovat pienestä pitäen oppineet olemaan riippuvaisia laitteiden ” kumppanuudesta ”. Kun vanhemmilla on tyhjyyden ja hiljaisuuden kammo, ja kun he koettavat olla kaikessa mukana, niin lapsillekin välittyy samanlainen sietämätön olotila, jota helpotetaan älylaitteilla. Vai helpotetaanko oikeasti ?

    Vastaa
  2. Tuosta älylaitteiden käytön ilmasto-ja ympäristövaikutuksista voidaan huomioida mm. energiankäyttöön liittyvät seikat. Näiden laitteiden jatkuva lataaminen ja käyttö on paljon energiaa syövää tilanteessa, jossa meidän pitäisi vähentää energian , esim. sähkön käyttöä.

    Vastaa
  3. PS.
    Ensimmäisessä kommentissani käyttämäni sana pakkomielle tarkoittaa riippuvuussuhdetta.
    Toisaalta :
    Muualla kuin anglo-saksisen kulttuurin maissa tehtyjen tutkimusten mukaan lapsen jatkuva digitaalinen ym.esilletuominen julkisuudessa ( kuten esim.tässä blogissa ja yleensä sosiaalisessa mediassa ) ei ole hyväksi lapsen henkiselle kehittymiselle ja hyvinvoinnille. Se on huomattavasti kielteisempää kuin perunoiden syönti ( mikä perunoiden syönnissä on kielteistä ? ) lapsen juridisen aseman ja identiteetin suojelun kannalta katsoen , ja erityisesti hänen tulevaisuuttaan ajatellen.

    Vastaa
  4. PS edelliseen :
    Kyse on lapsen oikeuksista kaikinpuolin hyvinvoivaan ja turvalliseen elämään. Vanhemmilla pitäisi olla tarpeeksi kykyä olla altistamatta lapsiaan digitaalisen median haittavaikutuksille, joita pieni lapsi ei itse kykene arvioimaan.

    Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami