Arki

Ekoisi: Miksi niin harva imettää?

Ensi viikolla vauva täyttää puoli vuotta. Yhtä pitkään Annukka on häntä myös imettänyt. Mitään muuta kuin äidinmaitoa (+D-vitamiinia) emme ole vauvalle ravinnoksi antaneet.

Alussa imetys oli haastavaa. Muutaman kuukauden jälkeen homma alkoi kuitenkin sujua hyvin. Viimeiset kuukaudet imetys on toiminut erinomaisesti. Uskoisin, että meillä perhepeti ja tutittomuus ovat vaikuttaneet myönteisesti siihen, että imetys on onnistunut.

Täysimetystä suositellaan Suomessa 6 kk ikään asti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan suomalaisvauvojen yksinomaisen rintaruokinnan kesto on kuitenkin keskimäärin vain 1,4 kuukautta.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vuonna 2005 tehdyn selvityksen mukaan kuukauden ikäisistä vauvoista rintamaitoa yksinomaisena ravintonaan sai vain 60%, kolmen kuukauden ikäisistä 51%, neljä kuukautta täyttäneistä 34%, viisi kuukautta täyttäneistä 15% ja puolivuotiaista enää 1%. Tämän tuoreempaa tietoa en aiheesta löytänyt.

Lue lisää

Ekopaasto alkoi: Tässä himopaastoajan lupaus

Suomen evankelisluterilaisen kirkon, Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston yhteinen Ekopaasto-kampanja on alkanut.

Kävin tekemässä kampanjan testin ja sain tulokseksi seuraavaa:

”Olen himopaastoaja! Vain ehdottomuudella saadaan tuloksia aikaan. Periksi ei anneta, ennen kun sydänkäyrä on suora.”

Noh. En kyllä itse ole ihan vakuuttunut, että pelkästään ehdottomuudella saataisiin tuloksia aikaiseksi. Kyllä siihen tarvitaan suostuttelua ja vapaaehtoista pakkoakin.

Lue lisää

Ekoisi: Suoramarkkinointia lapsiperheille

Vauvan myötä olen saanut suoramarkkinointia erilaisiin vauvan tarvikkeisiin liittyen. Osoitelähteenä näyttää olevan väestötietojärjestelmä.

Esimerkiksi viime viikolla Nutricia Baby Oy halusi puhutella minua nimelläni kotiini postitetulla mainoskirjeellään seuraavasti:

”Vauvan tulo perheeseen mullistaa elämää aika lailla, eikö totta! Äidiksi tuleminen avaa täysin uuden, ihanan maailman.”

Varmasti juuri näin. Kyllähän nuo molemmat virkkeet pitävät täysin paikkansa. Koska mainoskirje tuli kuitenkin juuri minun nimelläni varustettuna, voin todeta, että myös isäksi tuleminen avaa täysin uuden maailman.

Lapsen tulo perheeseen on yksi sellainen vaihe, jossa perheen kulutustottumukset voivat muuttua paljon. Muutos voi olla ympäristön kannalta hyvä tai huono.

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 7 (13.-19.2.2012)

Maanantai: Leikin aamulla vauvan kanssa ja kirjoitin ekoisi-blogin tavaroista ja kirjavinkeistä. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni vastasin yritysten ympäristövastuuta koskevaan väitöskirjatutkimushaastatteluun. Lounaan jälkeen vedin toimistokokouksen ja työntekijöiden vapaaehtoisen venyttelysession. Iltapäivällä kokoustimme vielä toimiston johtoryhmän kesken sekä kävin läpi viestintäpäällikön paikkaan tulleita työhakemuksia. Päivän päätteeksi kävin puhumassa luonnon monimuotoisuudesta ja Rio+20-prosessista Anni Sinnemäen, ViSiOn sekä Vihreiden Nuorten ja Opiskelijoiden järjestämässä Luonto toimii – Käytännön ympäristöpolitiikan perusteet -kurssilla.

Lue lisää

Hyvää ystävänpäivää: 13 vinkkiä vuorovaikutukseen

Ihmissuhteet eivät ole aina helppoja. On kilpailua, erimielisyyksiä, katkeruutta ja torjuntaa. Ystävänpäivänä on hyvä pohtia omaa suhtautumista ihmisiin ja ystäviin sekä kehittää vuorovaikutusta muiden kanssa.

Yksin kun voi tehdä lopulta niin vähän. Yhdessä meissä on voimaa ja jokainen tarvitsee ystäviä ympärilleen, jotka jakavat ilot ja surut, yhteiset arvot ja kiinnostuksen kohteet sekä näkemyksen siitä, mihin suuntaan maailmaa kannattaa viedä.

Ihmisten välisessä kanssakäymisessä kannattaa muistaa rikastava vuorovaikutus. Ohessa 13 ajatusta siihen, miten ihmisten kanssa voi toimia:

Lue lisää

Ekoisi: Tavaroiden sijaan kannattaa hankkia tietoa: Tässä kirjavinkkejä!

Olen aiemmin kirjoittanut vauvatavarasta ja tavara-ahdistuksesta, listannut vauvan vuorokauden aikana tarvitsemia tavaroita sekä vielä vertaillutkin eri tavaroita, kuten lastenvaunuja ja kantoliinaa tai kesto- ja kertakäyttövaippoja keskenään.

Onneksi vauva-arki ei ainakaan meillä kuitenkaan ole oikeasti näin tavarakeskeistä, kuten äkkiä saattaisi luulla. Vielä on kuitenkin yksi teema, jota jäimme yhdessä puolisoni Annukan kanssa pohtimaan.

Miten paljon tavaroita kannattaa hankkia etukäteen ja miten paljon vasta tarpeen mukaan?

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 6 (6.-12.2.2012)

Maanantai: Kävimme aamulla Annukan kanssa tulevan viikon aikataulut läpi. Julkaisin kirjoituksen Luonto-Liiton kulutus.fi -sivuilla sähköautoista: Sähköautot – sittenkin suuri huijaus? Kirjoitukseni Maaseudun Tulevaisuudessa turkistarhauksen ympäristövaikutuksista oli myös julkaistu. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni olin Aaro Harjun johtamisvalmennuksessa. Keskustelimme hallitustyöskentelystä. Ennen lounasta pidimme vielä toimiston johtoryhmän kokouksen. Lounaan jälkeen vedin toimiston viikkopalaverin ja vapaaehtoisen venyttelysession. Päivän teemana oli monissa ihmisten kohtaamisissa presidentinvaalit. Kirjoittamani analyysi löytyy täältä. Päivän päätteeksi istuin vielä Oras Tynkkysen koolle kutsumassa palaverissa koskien mahdollisen kansalaisaloitteen jättämisestä ydinvoimasta. Kotiin pyöräilin Ruohonjuuren kautta. Illalla kirjoitin vauvanhoidon ohessa vielä ekosin koti- ja lastenhoitotöistä.

Lue lisää

Ruoan hävikkiä ehkäisemään: Otetaanko käyttöön hävikkivero?

Löysin eilen (8.2.2012) jääkaapistani vanhan jälkiuunileivän (kuvassa). Kauhukseni parasta ennen päivä oli ollut jo aikaa sitten – tarkemmin ottaen 20.1.2012.

Kuvittelin, että roskiin meni, vaan eipä mennytkään. Leipä oli oikein hyvässä kunnossa ja syömäkelpoista.

Ei voi kuin ihmetellä miten eri tavoin eri elintarvikkeet säilyvät. Monet vaaleat leivät menevät pilalle tai homehtuvat moneen kertaan muutamassa viikossa. Tämä jälkiuunileipä oli kuitenkin kuin uutta, vaikka parasta ennen päiväys oli 19 päivän takaa.

Ruokajäte kuormittaa ympäristöä melkoisesti. Eniten ruokahävikkiä syntyy MTT:n tekemän selvityksen mukaan (pdf) kotitalouksissa. Arviot hävikiksi päätyvän ruoan osuudesta vaihtelevat 10-20 prosentin välillä kotitalouksien ruokaostoista siinä missä päivittäistavarakaupassa roskiin päätyy vain muutama prosentti ruoasta.

Lue lisää

Ekoisi: Tavoitteena tasajako: Koti- ja lastenhoitotyöt + esimerkkipäivä

Väestöliiton perhebarometrin mukaan isät tekevät 40 prosenttia yhteenlasketuista koti- ja lastenhoitotöistä. Vaikka hommat eivät mene tasan, on suunta oikea.

Esimerkiksi 1990-luvun alkupuolella isien osuus näistä tehtävistä oli runsas kolmannes. Myös lastenhoitoon käytetty aika on lisääntynyt kummallakin sukupuolella. Hyvä näin! Lapsi tarvitsee paljon enemmän aikaa kuin roinaa.

Miten sitten itse olemme Annukan kanssa jakaneet lastenhoidon ja kotityöt?

Lue lisää

Bluesky

Instagram

leostranius

2 230 4 219

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.

19 2
Open post by leostranius with ID 17892334389590696
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.

Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin.

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin.

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h.

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.

33 2
Open post by leostranius with ID 18402106384080308
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä. Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.

Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä.

Nyt olisi pinnoja 100/100!

31 1
Open post by leostranius with ID 17882364723456488
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. Nyt olisi pinnoja 100/100!

Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa 101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.

123 5
Open post by leostranius with ID 17937598452271449
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina? Pitäisikö minun tehdä enemmän? Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa 101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin. Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän. ”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.” Linkki koko juttuun biossa.

Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa.

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin.

Miltä homma tuntui tällä kerralla?

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti.

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut.

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal.

Nyt on hyv

42 3
Open post by leostranius with ID 18046897781623960
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. Miltä homma tuntui tällä kerralla? Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. Tarkemmat ajat: -Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126 -Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110 -Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117 Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla. Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. Nyt on hyv

Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa.

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus

22 0
Open post by leostranius with ID 18104333485826104
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa! ”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.” Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus

Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?

48 0
Open post by leostranius with ID 18094028656944852
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?

Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.

17 0
Open post by leostranius with ID 18316416283285482
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä? Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia. Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa. En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata. Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy. Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa