Ekoisi: Tavaroiden sijaan kannattaa hankkia tietoa: Tässä kirjavinkkejä!

Olen aiemmin kirjoittanut vauvatavarasta ja tavara-ahdistuksesta, listannut vauvan vuorokauden aikana tarvitsemia tavaroita sekä vielä vertaillutkin eri tavaroita, kuten lastenvaunuja ja kantoliinaa tai kesto- ja kertakäyttövaippoja keskenään.

Onneksi vauva-arki ei ainakaan meillä kuitenkaan ole oikeasti näin tavarakeskeistä, kuten äkkiä saattaisi luulla. Vielä on kuitenkin yksi teema, jota jäimme yhdessä puolisoni Annukan kanssa pohtimaan.

Miten paljon tavaroita kannattaa hankkia etukäteen ja miten paljon vasta tarpeen mukaan? Tätä aihetta on myös Annukka sivunnut aiemmin: Vauvaelämään valmistautumisesta – Onko kamamäärän minimointi aina ekoteko?

Itse olen ollut vauvan tavaroiden hankinnan suhteen hyvin kriittinen ja painottanut tarveperusteista hankintaa siinä missä Annukka on ehkä halunnut tehdä vastaavia hankintoja hiukan etupainotteisemmin. Molemmissa lähestymistavoissa on puolensa. Meidän tapauksessa molemmat ovat olleet välillä sekä oikeassa että väärässä.

Esimerkiksi Annukan hankkima sängyn kosteussuoja perhepetiä varten tai etukäteispohdinnat asunnon huonekalujen järjestyksestä ovat menneet hukkaan. Käytännön arki kun on lopulta osoittanut miten mikäkin asia loksahtaa kotona paikalleen. Esimerkiksi etukäteen saatu imetystyyny osoittautui toimimattomaksi. Onneksi naapurilta saatiin kuitenkin nopeasti parempi.

Toisaalta esimerkiksi hoitoalustan, lastenvaunujen ja kestovaippojen hankinta etukäteen on meidän tapauksessa osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi. Varsinkin alussa on aika paljon tarvittavia asioita eli kyllä jotain etukäteen kannattaa hommata. Muutaman päivän ikäisen vauvan kanssa voi olla aika raskasta lähteä hankkimaan ensimmäisiä bodeja tai vaippoja, ellei mitään ole valmiiksi.

Monia asioita, joille on kuitenkin ollut käyttöä, emme taas osanneet arvioida lainkaan etukäteen. Nämä on kuitenkin saatu nopeasti naapureilta tai ystäviltä, kun on tarvittu.

Itse painottaisin valmistautumisessa tavara- tai materiakeskeisyyden sijaan kuitenkin valmistautumista henkisesti ja tiedollisesti itse vauva-arkeen. Tavaroiden hankkimisen tai hamstraamisen sijaan voi lukea alan kirjallisuutta ja oppaita sekä alkaa valmistautua erilaisiin tilanteisiin ja arjen aikataulumuutoksiin.

Tässä vielä joitakin omasta mielestäni hyviä kirjavinkkejä vauva-arkea varten:
– Hanna Hirvonen: Isä syntymässä
– Tiina Kaitaniemi: Luonnollinen lapsuus
– Katri Pääkkö-Matilainen: Kiintymysvanhemmuus (pdf)
– Elina Tanskanen: Jetlagissa
– Eve Mantu: Musta tulee perhe
– Janne Huttunen: Isyyspakkaus
– Ben Furman, Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus
– Richard Wiseman: Minuutissa muutokseen
– Sonja Luybomirsky: Kuinka onnelliseksi
– Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi

Ja tietenkin kannattaa lueskella blogeja. Ekoisin lisäksi suosittelen lämpimästi esimerkiksi Project Mamaa.

Edelliset Ekoisi -kirjoitukset ovat luettavissa täältä:
Osa 1: Äitiyspakkaus vai vanhemmuuspakkaus
Osa 2: Tavaraähky ahdistaa
Osa 3: Synnytysvalmennus
Osa 4: Lastenhoidon seitsemän periaatetta
Osa 5: Pakotetaanko raskaana olevat kulkemaan autolla turhaan?
Osa 6: Ekovanhemmuuteen valmistautuminen on helppoa
Osa 7: Luonnollinen lapsuus
Osa 8: Lastenvaunut: Kuinka paljon on tarpeeksi?
Osa 9: Lapsen vai vanhemman etu?
Osa 10: En uskaltanut kirjoittaa
Osa 11: Ei ihan luomusynnytys
Osa 12: Vauva-arki alkoi
Osa 13: Vessahätäviestintä
Osa 14: Päivä isyysvapaata
Osa 15: Miksi lapsia?
Osa 16: Työmatkalla yöjunassa
Osa 17: Kokemuksia ensimmäiseltä kuukaudelta
Osa 18: Vanhemmuuden luontohaasteita
Osa 19 – Lisää yhteisiä tiloja omien neliöiden sijaan
Osa 20 – Tutti: Hyvä vai paha?
Osa 21 – Vapaapäivä vauvan kanssa
Osa 22: Turhaa vauvatavaraa ja jotain hyödyllistä
Osa 23: Vapaapäivä vauvan kanssa – uusi yritys ja katso luvut!
Osa 24: Vauva ei muuta kaikkea
Osa 25: Juokseminen vaunujen ja vauvan kanssa eli vauvajuoksu
Osa 26: Ekologiset nimijuhlat
Osa 27: Arjen ekovinkkejä  – ota talteen!
Osa 28: Perhevalmennusta ekologiseen malliin
Osa 29: Ekovanhemmuus kiinnostaa
Osa 30: Miksi ekovanhemmuus on niin vaikeaa ja helppoa?
Osa 31: Äitiyspakkauksessa myös paljon turhaa
Osa 32: Piilomerkityksiä vauvalle
Osa 33: Ekoisin joulumuistio
Osa 34: Lapsiperheen joulu: Viisi vinkkiä tavarapaljoudesta selviämiseksi
Osa 35: Mitä tavaroita vauva tarvitsee vuorokauden aikana?
Osa 36: Jalkakäytävien talvikunnossapito
Osa 37: Perhelomalla Hangossa
Osa 38: Vertailussa kantoliina ja lastenvaunut
Osa 39: Wanted: Ekologinen päiväkoti
Osa 40: Kertakäyttövaipat vai kestovaipat?
Osa 41: Tavoitteena tasajako: Koti- ja lastenhoitotyöt + esimerkkipäivä

5 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi: Tavaroiden sijaan kannattaa hankkia tietoa: Tässä kirjavinkkejä!”

  1. Lisää omasta mielestä hyviä kirjoja:
    Luonnolllinen lapsuus (Tiina Kaitaniemi). Kaikesta en ole evoluutiobilsan kanssa lainkaan samaa mieltä, mutta mut vakuutti esimerkiksi perustelut siitä, miksi nykymittapuun mukaan ”vaativa vauva” on evoluutiossa ollut hyvä selviytyjä ja kirja motivoi mua myös imetyksen tärkeyteen.
    Äidin voimakirja (Mervi Juusola). En ole self help-kirjoen ystävä, mutta tämä olikin faktapohjainen ja järkevä.
    Nyt meillä luetaan Omin sormin suuhun (Gill Rapley). Sisällön olisi voinut tiivistää 15 sivuun, aika jankuttava siis, mutta sormiruokailu kiinnostaa niin tämä löytyi kirjastosta.
    Musta ehkä paras lähde on kuitenkin ollut netistä ladattava KiVa ryn ilmainen kirja (googlaa KiVa ry ja kirja, niin löytyy).

    • Kiitos Riikka! Toden totta! Unohdin jostain syystä ihan kokonaan Kaitaniemen kirjan. Se on mun mielestä niin hyvä, että lisään sen tuohon listaan näin jälkikäteen.

  2. Vähän myöhemmin hyviä ovat:

    Mervi Juusola: ”Vahvaksi rakastetut lapset”
    Ross W. Greene: ”Tulistuva lapsi”
    Ben Furman: ”Muksuoppi”

  3. Ei niinkään vauvakirja, laajemminkin vanhemmuudesta ja lapsista
    Myla & Jon Kabat-Zinn: Jokapäiväiset ilonaiheet

  4. Itse olen taas sitä mieltä ettei noita kirjoja kannata kauheasti lueskella. Kaikilla on kuitenkin omat systeemit ja omat parhaat keinot rakentaa oman näköinen lapsiperhe-elämä. Kirja on kuitenkin vaan yhden henkilön näkemys asiasta. Paras lasten kasvatus neuvo tuli appiukoltani, viiden lapsen isältä, kun alettiin ensimmäistä odottamaan. Hän totesi että ensin oli viisi kasvatusperiaatetta eikä yhtään lasta ja yht’äkkiä olikin viisi lasta eikä yhtään kasvatusperiaatetta. Nyt kun näitä muksuja on kohta neljä niin voin vaan itse todeta saman: kannattaa antaa mennä ihan fiilispohjalta.Jos kodissa on rakastava tunnelma ei ole mitään väliä käytetäänkö tuttia vai ei, nukutaanko perhepedissä vai pinniksessä, juodaanko korviketta vai äidinmaitoa, kannetaanko kantoliinassa vai ei…esimerkkejä on loputtomiin.

Kommentointi on suljettu.

Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Seuraa minua Instagramissa