Elokuussa 2022 kuuntelin tai luin yhteensä 31 kirjaa. Kuluneen vuoden aikana kirjoja on kertynyt nyt yhteensä 243 kpl. Vuoden 2020 alusta lähtien (974 päivän aikana) olen lukenut tai kuunnellut yhteensä 988 kirjaa. Tässä nostot elokuun kirjoista: Kuukauden tärkein tietokirja oli Liisa Huhta: Uupuneet nuoret pärjääjät Kuukauden paras Self help -kirja oli Katri Ylinen: Aamu ilman darraa Kuukauden paras True Crime kirja oli John Douglas: Mindhunter Kuukauden para elämäkerta oli Lilly … Lue lisää
Viimeistään tässä vaiheessa suurin osa on palannut lomilta töihin, opiskelemaan tai arkeen.
Samaan aikaan lomalla on saattanut käydä niin, että arjen rutiinit ovat menneet sekaisin. Monilla tämä näkyy esimerkiksi unirytmin muutoksena. Voi olla hankala herätä tarpeeksi aikaisin ehtiäkseen töihin, hoitamaan ajoissa lasten aamutoimia, päivän ensimmäistä kokousta tai koulutehtäviä.
Miksi rutiinit ovat niin tärkeitä? Siitä syystä, että niiden kautta asioita tulee tehtyä pienellä vaivalla itseään kuormittamatta. Kun asiat sujuvat luonnostaan, ei tarvitse käyttää tahdonvoimaa, joka on kuin lihas, joka rasittuu käytössä ja kaipaa lepoa. Rutiinien myötä hyviä asioita (tai usein myös huonoja) tulee tehtyä ilman stressiä tai rasitusta.
Heinäkuussa 2022 kuuntelin tai luin yhteensä 32 kirjaa.
Kuluneen vuoden aikana kirjoja on kertynyt nyt yhteensä 212 kpl. Vuoden 2020 alusta lähtien (943 päivän aikana) olen lukenut tai kuunnellut yhteensä 957 kirjaa.
Heinäkuussa 2022 Tehokkuuden taika -kirjani oli kerännyt jo yli 1000 arviota pelkästään BookBeat -sovelluksessa. Tämä on kunnioitettava määrä tietokirjalle.
Tässä nostot heinäkuun kirjoista:
Kuukauden paras luontokirja oli Minttu Heimovirta: Sutinaa ja suhmurointia
Kuukauden paras tietokirja oli Senja Laakso & Riikka Aro (toim.): Planeetan kokoinen arki
Kuukauden paras retkeilykirja oli Erno Saukko: Vuoden vaellus
Kuukauden paras romaani oli Maria Mustranta: Sokeita hetkiä
Kuukauden paras selfhelp-kirja oli Saku Tuominen: Kaikki on hyvin
Kuukauden paras rahakirja oli David Allen: A Noob´s Guide To Riches
Kuukauden paras ajanhallintakirja oli Werner Tiki Kustenmacher: Vähemmän on enemmän elämässä.
Alla näistä ja kaikista muista kuukauden aikana kuuntelemista/lukemista kirjoista pieni tiivistelmä ja omat lyhyet havainnot tai mieleen jääneet asiat.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa. Kesäkuussa kokeilin päivittäistä venyttelyä.
Sormet jäävät vielä kauaksi varpaista, kun pohkeista, takareisistä ja alaselästä ottaa kiinni.
Olen ollut aina se henkilö, joka on ajatellut, että venyttely ei kuulu minulle. Nyt kun ikää on vuosien ja vuosikymmenten varrella tullut lisää, olen pohtinut, että ehkä se sittenkin kuuluu.
Olen pitkään kyllä venytellyt pohkeita ja etureisiä hampaita pestessa tai partaa ajaessa. Lisäksi viime vuonna kokeilin kuukauden verran venytellä takareisiä. Huonolla menestyksellä. Tähän venyttelyni ovatkin jääneet.
Kesäkuussa 2022 kuuntelin tai luin yhteensä 29 kirjaa. Kuluneen vuoden aikana kirjoja on kertynyt nyt yhteensä 180 kpl.
Tässä nostot kesäkuun kirjoista:
Kuukauden paras luonto- ja retkeilykirja oli Panu Kunttu & Sanna-Mari Kunttu: Kaikki luodon linnut
Kuukauden avartavin tietokirja oli David Eagleman: Aivojen ääretön tarina
Kuukauden koskettavin kirja oli Laura Save: Paljain jaloin
Kuukauden kiinnostavin elämäkerta oli Kati Marton: Merkel
Kuukauden paras klassikkoteos oli: Juhana Torkki: Puhevalta
Kuukauden mielenkiintoisin ympäristökirja oli Atte Korhola: Tämä ihmisen luonto
Kuukauden pride-kirja oli Minja Koskela: Ennen kaikkea feministi
Alla näistä ja kaikista muista kuukauden aikana kuuntelemista/lukemista kirjoista pieni tiivistelmä ja omat lyhyet havainnot tai mieleen jääneet asiat.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa. Toukokuussa tavoitteena oli nukkua vähintään kuusi tuntia yössä ja myöhäistää heräämisaikaani tunnilla.
Aloitin huhtikuussa lintujen bongauksen ohella myös viikottaiset personal trainer -sessiot. Mainio valmentajani seuraa viikottain ruokavaliota, unta sekä liikuntaa. Ensimmäiset kuukaudet ovat menneet liikkuvuuden parantamisessa eli lähinnä erilaisten venytysten parissa.
Yhteen asiaan valmentaja kiinnitti kuitenkin heti huomiota. Nukun aivan liian vähän.
Esimerkiksi maaliskuussa 2022 keskimääräinen uneni kesto oli 5h 34 minuuttia. Tiedän, että tämä on kovin vähän enkä usko, että olisin mitenkään erityisen vähäuninen. Tästä huolimatta en ole vuosien varrella juurikaan nukkunut pidempään. Esimerkiksi vuonna 2021 nukuin keskimäärin 5h 47 min yössä, vuonna 2020 keskimäärin 5h 45 min yössä ja vuonna 2019 keskimäärin 5h 47 min yössä. Kuukausittaiset vaihtelut ovat olleet 5h 17 min ja 6h 19 minuutin välillä.
Toukokuussa 2022 kuuntelin tai luin yhteensä 31 kirjaa. Vuoden aikana kirjoja on kertynyt nyt yhteensä 151 kpl.
Oma kirjani Tehokkuuden taika -kirja ilmestyi 1.1.2022 painettuna kirjana ja 1.3. myös äänikirjana.
Tässä nostot toukokuun kirjoista:
Kuukauden vaikuttavin romaani oli Agustina Bazterrica: Rotukarja Kuukauden paras tietokirja oli Adam Grant: Mieti vielä Kuukauden kiinnostavin yhteiskuntaa käsittelevä teos oli Osmo Soininvaara: 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka Kuukauden koskettavin kirja oli Anneli Juutilainen: Lähtösi jälkeen Kuukauden paras ympäristökirja oli Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta Kuukauden paras selfhelp-kirja oli Joni Jaakkola: Väkevä Elämä Kuukauden paras businesskirja oli Antti Isokangas, Jani Niipola & Riku Vassinen: Viherpesuopas
Alla näistä ja kaikista muista toukokuun aikana kuuntelemista/lukemista kirjoista pieni tiivistelmä ja omat lyhyet havainnot tai mieleen jääneet asiat.
Tämä oli todellakin kunnia, koska Jaakkolan kirja Väkevä elämä on mielestäni yksi viime vuosien parhaimpia kattauksia hyvään, tasapainoiseen ja väkevään elämään. Kirja resonoi vahvasti oman ajatteluni kanssa. Podcastia varten kuuntelin kirjan tällä viikolla uudelleen.
Joni oli lukenut myös oman kirjani Tehokkuuden taika ja kutsui minut sitä kautta podcastiinsa.
Jakso on tulossa ulos lähiviikkoina, mutta spoilaan hiukan. Ensimmäisenä Joni kysyi millainen on tyypillinen viikkoni.
Koska seuraan ajankäyttöäni Toggl Track -sovelluksella ja listaan tekemisiäni kohtalaisen tarkkaan exceliin, oli tähän helppo vastata ihan konkreettiseen dataan ja tietoon perustuen.
Aika usein ajankäyttömme on kovin erilaista kuin mitä kuvittelemme tai haluaisimme sen olevan. Tämän voi välttää sillä, että seuraa ajankäyttöään ja varaa aikaa sille, mitä pitää kaikkein tärkeimpänä.
Tässä tyypillinen viikkoni vuoden 2022 viiden ensimmäisen kuukauden osalta:
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa. Huhtikuussa otin tavoitteeksi tunnistaa vähintään 30 lintua.
Kokeilun tavoitteena oli, että tunnistaisin keskimäärin joka päivä vähintään yhden linnun. Lopulta kuukauden päätteeksi listalla oli tasan 40 eri lintua.
Meriharakka 10.4.2022 Töölönlahdella
En ole koskaan lapsena, nuorena tai aikuisena oppinut tunnistamaa lintuja. Ympäristöihmisenä tämä on ollut tietysti välillä vähän arka paikka ja noloa. Olkoonkin, että ei luonnon arvostus tai sen itseisarvon puolustaminen toki lajitunnistuksesta ole kiinni.
Apunani huhtikuun kokeilussa oli lapseni kiikarit, internet, Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola sekä kirjastosta lainatut pari lintukirjaa. Vappuaattona viimeisen linnun minulle tunnisti Birdlife aktiivi Markus Keskitalo. Ilman muiden apua ja tukea en olisi millään oppinut niin paljon kuin opin.
Vappupäivänä juoksulenkillä tunnistin itsekseni yhteensä 16 lintua matkalla Käpylästä Kalasatamaan, Kaivopuistoon ja Töölönlahdelle. Ylen lintutestissä tunnistin helposti 23/30 lajia.
Huhtikuun aikana kävin kaksi kertaa tarkkailemassa lintuja Kumpulassa ja yhden kerran erikseen Lauttasaaressa. Muuten havainnot on tehty normaalin arkiliikunnan yhteydessä juostessa tai pyöräillessä. Ilman Tapani Veistolan apua en olisi millään saanut täyteen 30 lintua.
Erityisen antoisaksi tämän kokeilun teki se, että ympäristöä tuli tarkkailtua ihan uudella tavalla. Lisäksi parin kokeneen ystävän myötä linnuista oppi todella paljon uutta.
Huhtikuussa 2022 kuuntelin tai luin yhteensä 30 kirjaa. Vuoden aikana kirjoja on kertynyt nyt yhteensä 120 kpl.
Oma kirjani Tehokkuuden taika -kirja ilmestyi 1.1.2022 painettuna kirjana ja 1.3. myös äänikirjana.
Tässä nostot huhtikuun kirjoista:
Kuukauden paras ilmastokirja oli Mikko Pelttari: Lämpenevä Maa
Kuukauden paras eläinoikeuskirja oli Elisa Aaltola: Esseitä eläimistä
Kuukauden paras luontokirja oli Stefano Mancuso: Kasvien tasavalta
Kuukauden koskettavien kirja oli Emilia Saloranta & Varpu Hintsanen: Valo joka ei kadonnutkaan
Kuukauden erikoisin romaani oli Emmi-Liia Sjöholm: Virtahevot
Kuukauden ahdistavin kirja oli Aarno Malin: Pimeyden ytimeen
Kuukauden paras selfhelp-kirja oli Oliver Burkeman: Neljätuhatta viikkoa
Kuukauden paras tietokirja oli Maria Katajavuori: Valas lasimaljassa
Alla näistä ja kaikista muista huhtikuun aikana kuuntelemista/lukemista kirjoista pieni tiivistelmä ja omat lyhyet havainnot tai mieleen jääneet asiat.
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa.
Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia.
Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin.
Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi
Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille.
Third Rock Finland oli saanut alkunsa.
Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti:
-noin 700 projektia -palveltu noin 300 asiakasta -tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa -tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta
Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa.
Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.
Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella.
Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.
Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea.
Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja.
Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa.
Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.
Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen.
Kuormittaako kehoa enemmän lomailu vai työarki? Oma kokemukseni on, että vaikka lomailisi pitkään ja ottaisi todella rennosti, voi loma olla kuormittavampaa kuin työarki.
Tein kesällä yhteensä neljä mittausta Firstbeatilla. Käytännössä siis pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa neljänä eri ajankohtana kolmen vuorokauden ajan.
Mittausten tulokset vahvistivat omat tuntemukseni monien vuosien ajalta. Loma ja lomailu on kivaa, mutta itselleni lomailu on rankempaa ja kuormittavampaa kuin esimerkiksi intensiivinen työnteko.
Tein kolmen päivän mittauksen kesäkuussa keskellä tiukkaa työrupeamaa. Tällöin tulokset olivat erinomaiset eli tarkemmin ottaen 85/100.
Sen sijaan kiinnostavaa oli katsoa tuloksia kun tein mittauksen lomaillessani lasten ja puolison kanssa. Tuolloin tulokset olivat 76/100. Stressi oli korkeammalla kuin töissä ollessa ja uni heikompaa. Liikunta oli erinomaisella tasolla. Kokonaisuudessa voimavarat pysyivät vielä lähtötasolla ja palautuminen oli riittävää.
Kolmas lomamittaus ajoittui kohtaan, jossa olimme kahdestaan toisen lapsen kanssa matkalla Lofooteille ja takaisin. Tuolloin tulokset heikkenivät edelleen ollen 71/100. Stressi kyllä väheni edelliseen mittaukseen verrattuna, mutta uni heikkeni edelleen ja yllättäen myös liikunta tippui aiemmista 100/100 tuloksista tasolle 87/100.
Keskimääräinen tulos omassa ikä- ja sukupuoliryhmässäni on Firstbeatin mukaan 58/100 eli elämä on kuormittavaa ja voimavaroja syödään melkein jokaisella osa-alueella. Itse sain vastaavat mittaustulokset (53/100) kun olin tehnyt täydenmatkan triathlonin ja mietin tätä kirjoittaessa, että jos ihmisistä keskimäärin tuntuu samalta kuin minusta silloin, niin ei ihmekään, jos ei jaksa ja voimavarat on vähissä. Täytyy sanoa, että sitä on todella onnekas, kun pystyy palautumaan ja on näin paljon energiaa käytössä. Tätä taustaa vasten voi myös pohtia, että ehkä aktiivinen elämä sittenkin antaa enemmän keholle kuin kuormittaa sitä.
Vaikka tämä on ollut pitkä, rento ja ihana loma, niin onneksi työt jatkuvat ja pääsen taas vahvistamaan voimavaroja ja palutumista kuormittavan loman jälkeen.
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen.
Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka.
Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki.
Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e.
Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi
Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa.
Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo.
Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!
Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun.
