”Vuonna 2008 maailmassa ostettiin 68 miljoonaa ajoneuvoa, 85 miljoonaa jääkaappia, 297 miljoonaa tietokonetta ja 1,2 miljardia matkapuhelinta. Kuinka kauan tämä voi jatkua?”
Näin kysyttiin Maailma tila 2010 – Kulutuskulttuurista kestävään elämäntapaan -kirjan julkaisutilaisuudessa 18.2. eduskunnassa. Rajaton kasvu rajallisella maapallolla ei voi jatkua enää kovin pitkään. Olisiko aika siirtyä degrowth-talouteen?
Ihmisten kulutus on riistäytynyt käsistä. Ihmiskunta käyttää luonnonvaroja ja ekosysteemipalveluita tällä hetkellä 1,3 maapallon verran. Kulutamme siis kolmanneksen enemmän kuin mihin meillä olisi oikeasti varaa. Vuodesta 1960 lähtien kulutuksemme on kuusinkertaistunut. Henkeä kohden laskettuna kulutus on kolminkertaistunut. Vuonna 2009 ihmiset kuluttivat syyskuun 25. päivänä loppuun kaikki luonnon sinä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Loppuvuosi elettiin velaksi.
Suomen osalta tilanne on vielä synkempi. Suomessa ylikulutuspäivää vietettiin jo maaliskuun lopussa. Ryöstämme siis joka vuosi tulevilta sukupolvilta kolmen vuoden luonnonvarat, kolme vuotta elämää. Suomalaisilla elintavoilla maailman kestävä väkiluku olisi noin 2,1 miljardia ihmistä.
Maailman tila 2010 haastaa muuttamaan kulutuskulttuuria. Teoksessa nimetään viisi keskeistä muutosvoimaa kulutuskulttuurivallankumoukselle.
1. Kasvatus ja koulutus
2. Liike- ja talouselämä
3. Valtiovalta ja julkisyhteisöt
4. Media
5. Yhteiskunnalliset liikkeet
Kuusi askelta ympäristövastuulliseen toimintaan
Keskustelin aiemmin tällä viikolla Luonto-Liiton ympäristökasvatuspäällikkö Malva Greenin kanssa ympäristökasvatuksesta. Usein ihmiset kuvittelevat harhaisesti, että käyttäytymistä voisi muuttaa lisäämällä tietoa. Lukemattomissa eri tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että tieto luonnosta ei vielä yksin johda toiminnan muuttumiseen. Malva Green esitteli minulle tärkeimpiä ympäristövastuulliseen johtavia tekijöitä. Näitä on yhteensä kuusi:
1. Ympäristöherkkyys ja luontosuhde
2. Syvällinen tieto ympäristöstä
3. Henkilökohtainen sijoitus/hyöty
4. Tieto ja taito toimia ympäristön puolesta
5. Oletus siitä, että muutkin toimivat
6. Halu toimia
On selvää, että kulutuksen aikakausi on pian ohi.
voidaan pyrkiä luomaan matalan elintason liike, jonka jäsenet sitoutuvat täyttämään jotkut kriteerit elintavalleen. ja sitten pitäisi käännyttää ihmiset tähän liikkeeseen.
ja voidaan pyrkiä luomaan uusi moraalidiskurssi, jossa monet epäekologiset teot ja elintavat tuomitaan epämoraalisina. ja sitten pitää tehdä tämä diskurssi hegemoniseksi (tai ainakin vaikutusvaltaiseksi)
Hei
Kiitos! Maailman tila 2010 -projektin johtaja Erik Assadourian totesi tänään julkaisutilaisuudessa, että tarvitaan ihmisiä, jotka uskaltavat toimia hyvinä esimerkkeinä ja haastaa vallitsevan kulutuskulttuurin. Eli oli kanssasi varmaankin samoilla linjoilla.
Itse en ole kuitenkaan vakuuttunut, että tämä riittää. Pikemminkin tarvittaisiin yhteiskunnan rakenteita (lainsäädäntöä, taloudellista ohjausta, kieltoja, veroja, maksuja, tukia, kannustimia ja sen sellaisia), jotta todellinen muutos lähtisi käyntiin.
Parhain terveisin
-Leo
Kun Suomen ylikulutuspäivää vietetään jo maaliskuussa, onko edes mahdollista elää tässä yhteiskunnassa ryöstämättä tulevia sukupolvia. Asun Helsingissä kerrostalossa, kävelen töihin, olen kasvissyöjä, en osta juuri tavaraa… Kuitenkin kaikki ilmastolaskurit, luonnonvararesurssilaksurit ja muut vastaavat näyttävät että ylikulutan niitä resursseja jotka oikeudenmukaisuuden merkissä kuuluisi minulle. Miten suuren muutoksen pitää tehdä? Onko hallitsevaa kulutuskulttuurin haastaminen riittävää tässä kulttuurissa?
Erittäin hyvä kysymys Lotta!
Kommenttisi haastaa pohtimaan sitä, onko ylipäätään ekologisesti mahdollista tai mielekästä asua näin pohjoisessa.. Vähintäänkin yhteiskunnallisten rakenteiden (energiantuotanto, liikkuminen, maatalous ja maankäyttö) pitäisi muuttua merkittävästi, jotta yksilö voisi toimia ekologisesti kestävästi.
Parhain terveisin
-Leo
Toivottavasti hiljainen vallankumous epäkulutukseen on jo käynnissä ja kiihtyy kun uudet sukupolvet jossakin vaiheessa täyttävät valtaapitävien paikat. Toki surullinen todellisuus kai kuitenkin on se, että BKT kasvu on impregnoitu systeemin ohjaajaksi ja myös näin ohjaa poliitikkojen sekä ehdottomasti rahan liikkeitä. Myös oletettavasti suurin osa ihmisistä edelleen on motivoituneita hankkimaan lisää materiaa ja valtaa onnellisuuden sijaan. Voiko tätä ”ihmisluonnetta” ja ihmisen ahneutta mikään muuttaa? Voiko ihmistä itseltään pelastaa? Ei kai mikään muu paitsi evoluution kautta tapahtuva arvojen muutos. Mutta evoluutio on hidasta. Innovaatiot toiveissani tuovat meille uusia tapoja tehdä asioita kestävämmin, sillä aikaa kun odotamme ihmisluonteen muutosta. Toivottavasti poliitikot ja raha osaavat niitä patistaa eteenpäin kiihtyvällä vauhdilla. Se lienee ainoa toiveemme!
Olen kanssasi Leo samaa mieltä siitä että yhteiskunnan/yhdyskuntien rakennetta on ruvettava muuttamaan lainsäädännöllä. Emme voi vain kaataa vastuuta yksilöille. Vaatimus on kohtuuton koska yksilö ei myöskään pääse hyödyntämään niitä palveluita joita rakenteen muuttaminen toisi mukanaan, esim toimiva joukkoliikenne.
Ehdotankin ensimmäiseksi määräystä, jonka mukaan uusia taloja saisi rakentaa vain CHP-kaukolämpöön. Tämä tiivistäisi yhdyskuntarakennetta automaattisesti ja mahdollistaisi julkisen liikenteen.
Mutta edes ympäristötietoisten joukossa tämä ei menisi läpi, vaikka pidän sitä välttämättömänä sähkönkulutuksen tasaamiseksi. Ilmalämpöpumput ja maalämpö ovat pirun keksintöjä. Esim.: Olin jokin aika sitten kylässä ystävien luona, joita kehotin laittamaan taloonsa kaukolämmön (kulkee rajalla ja toimii biolla). valitsivat lämpöpumpun. Kun olimme yökylässä niin illalla ulkona lämpötila laski alle miinus 25 asteen ja lämpöpumppu pysähtyi. Talosta tuli suorasähkölämmitteinen ja sen lämmityskulut olisivat olleet pörssisähkön mukaan 360 euroa/vrk. Jos tällaisia asuntoja olisi Suomessa miljoona, niin tarvittaisiin 10 000 MW sähköntuotantoa reservinä. (6,5 Olkiluoto 3, toimivaa) Hyvä CHP, sillä se tuottaa aina lämmön ja samalla suuren sähköntarpeen aikaan (eli kun on kylmä) myös paljon sähköä. Puulla ei saisi yksittäisiä taloja lämmittää, se tarvitaan voimalaitoksiin ja passiivitalo on ajatuksenakin kuollut: Niissä käytetään niin paljon sähkölaitteita että talo lämpiää hukkalämmöllä. Vai millä passiivitalo lämpiää, jos asukkaat ovat pois talvella esim. kaksi viikkoa? Jätetäänkö kaikki laitteet ja valot päälle?
Mutta tällaisenkin yksinkertaisen muutoksen läpisaaminen on mahdotonta joten se siitä yhdyskuntarakenteen muutoksesta.
Terv. Lassi
Sitten pitää vaan raakasti odottaa ympäristötuhoa ja antaa luonnon päättää kuka selviää ja kuka ei. Takaisin kivikaudelle etsimään ravintoa sieltä täältä.