Elokuun 2022 kirjat ja kirjasuositukset

Elokuussa 2022 kuuntelin tai luin yhteensä 31 kirjaa.

Kuluneen vuoden aikana kirjoja on kertynyt nyt yhteensä 243 kpl. Vuoden 2020 alusta lähtien (974 päivän aikana) olen lukenut tai kuunnellut yhteensä 988 kirjaa.

Tässä nostot elokuun kirjoista:

• Kuukauden tärkein tietokirja oli Liisa Huhta: Uupuneet nuoret pärjääjät

• Kuukauden paras Self help -kirja oli Katri Ylinen: Aamu ilman darraa

• Kuukauden paras True Crime kirja oli John Douglas: Mindhunter

• Kuukauden para elämäkerta oli Lilly Korpiola & Alisa Parpala: Alisan tarina

• Kuukauden paras business-kirja oli: Frederic Latoux: Reinventing Organizations – Kohti tulevaisuuden työyhteisöjä

• Kuukauden paras matkailukirja oli Kati Kelola: Vaihtuvia maisemia

Alla näistä ja kaikista muista kuukauden aikana kuuntelemista/lukemista kirjoista pieni tiivistelmä ja omat lyhyet havainnot tai mieleen jääneet asiat.

Lisäksi voit katsoa:

• Heinäkuun 2022 kirjat ja suositukset
• Kesäkuun 2022 kirjat ja suositukset
• Toukokuun 2022 kirjat ja suositukset
• Huhtikuun 2022 kirjat ja suositukset
• Maaliskuun 2022 kirjat ja suositukset
• Helmikuun 2022 kirjat ja suositukset
• Tammikuun 2022 kirjat ja suositukset
• Vuoden 2021 kirjat ja suositukset
• Vuoden 2020 kirjat ja suositukset
• Lisäksi julkaisen Instagram-tililläni kaikki lukemani tai kuuntelemani kirjat

---

Elokuun kirjat

213. Riku Siivonen & Bob Malmi: Ihan tavallinen kokaiinikauppias

Kiinnostava ja koskettava kuvaus huumekierteestä. Siitä, miten suhteellisen tavallisesta taustasta käsin voi päätyä huumekierteeseen ja -bisnekseen.

Kirja antaa ihmisarvon myös kokaiinikauppiaalle ja rikolliselle. Aivan kuten kuuluukin.

Kirjan kuvauksesta tulee mieleen Eino Leinon Hymyilevän apollon säkeet:

”Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. Paljon hyvää on rinnassa jokaisen, vaikk’ ei aina esille loista.”

Lukija: Aarne Linden

214. Kati Kelola: Vaihtuvia maisemia

Matkailua ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella ylikulutuspäivän jälkeen? Itse matkustelin paljon vielä parikymmentä vuotta sitten. Välillä myös lentokoneella. Tuon jälkeen matkailukuume hiipui eikä lämpö ole sen jälkeen enää noussut.

Viimeisen hupilentoni olen tehnyt vuonna 2007 ja luottamustehtäviini tai työhön liittyvän lennon vuonna 2014. Kahdeksaan vuoteen en siis ole lentokoneeseen astunut. Sen sijaan junalla olen matkustanut vuosien varrella paljon pitkin Eurooppaa ja myös Kiinaan. Bussilla olen kiertänyt Etelä-Amerikkaa.

Kelolan teos on loistava matkakirja ekologiseen ja ilmastoystävälliseen maatapitkin matkustamiseen. Tämä olisi kannattanut kuunnella jo ennen kesää. Onneksi vinkkejä ehtii kuitenkin hyödyntää pitkin vuotta, tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Itse en ole tyypillinen hitaan matkustelun ystävä vaan viipyilyn sijaan tykkään suorittaa suhteellisen intensiivisesti eri kohteita. Vaikka liikkuisinkin pyörällä tai junalla tai bussilla. Kirja tarjoaa ison kasan kuitenkin minullekin paljon arvojen mukaisia vinkkejä junalla, pyörällä ja bussilla matkustamiseen niin Suomessa, lähialuella kuin kaukomaillakin.

Hyvän lisän kirjaan tuo muutamat asiantuntijoiden ja matkailijoiden näkemykset ja puheenvuorot.

Lukija: Vilma Melasniemi

215. Heli Isomäki & Nina Uusitalo: Aivotaidot

Tein kesän aikana Aivotaidot Oy:n MindMind verkkovalmennuksen. Tämän myötä kuuntelin myös Uusitalon ja Isomäen mainion Aivotaidot kirjan uudestaan.

Kirja on erinomainen katsaus aivojen hyvinvointiin. Muistamme kyllä, että fyysinen kunto kohenee harjoittelun ja levon sopivalla yhdistelmällä. Sama koskee aivoja. Ne tarvitsevat sopivia haasteita mutta yhtä lailla myös lepoa. Kaikkein tärkeimmät tekijät aivojen kunnon kannalta ovat rasitus, lepo ja ravinto.

Isomäen ja Uusitalon kirjan kolme tärkeää aivotaitoa ovat (1) mielipeilin taito, (2) aivojen sääntelyn taito sekä (3) järjen ja tunteen yhdistämisen taito. Kaikilla ihmisillä nämä jo ovat. Toisaalta aivan kuin fyysiset taidot, ovat aivotaidot yksilöllisiä sekä kehittyvät harjoittelemalla ja rapistuvat käyttämättöminä.

Lukija: Krista Putkonen-Örn

216. Katri Ylinen: Aamu ilman darraa

Heräsitkö tänään aamulla darraan? Kiinnostava kuvaus nuoren aikuisen alkoholin käytöstä. Liikakäytöstä.

Vaikka itsekin olen nuorena ja aikuisena käyttänyt alkoholia sekä nähnyt läheltä alkoholismin varjopuolet, ei itselläni päihteiden käyttö ole karannut käsistä. Ainakaan sillä tavalla, kuin Katri Ylinen kuvaa omaa käyttöään.

Alkoholista luopuminen ei ole kurjuutta. Se on pinkkipilvi. Vallan ottamista väkevästi itselleen. Ylimääräinen päivä elämälle ja kirkkaudelle. Kun on sekoilusta, sameudesta ja darrasta vapaa.

Juomattomuudella ei ainoastaan säästä rahaa vaan erityisesti aikaa.

Silmiä avaava oli kuvaus eduskunnassa tapahtuneesta alkoholikohusta. Miten lähellä tai muutaman annoksen päässä voi olla omakin alkoholin seurauksena syntyvä julkinen kohu.

Jos joskus mietit omaa alkoholin käyttöä, kannattaa lukea tai kuunnella tämä. Erinomaista vertaistukea.

Lukija: Katri Ylinen

217. John Douglas: Mindhunter, osa 1 FBI ja sarjamurhaajan mieli sekä osa 2 Sarjamurhaajan profilointi

Mielenkiintoinen kertomus FBI:n erikoisagentista, joka luo keinot sarjamurhaajien profilointiin. Käytännössä tämä tapahtuu usein eläytymällä uhrien ja tappajien mielenliikkeisiin.

Kirjassa Douglas pystyy taianomaisesti määrittelemään tekijän murhan tekotavan, paikan ja ajan perusteella. Lisäksi hän pystyy luomaan sellaisia kuulustelukeinoja, (inhimillisiä), jotka saavat murhaajat tunnustamaan tekonsa. Mukana on paljon tunnettuja sarjamurhaajia. Kirjan myötä pääsee tutustumaan myös FBI:n toimintatapoihin. Kirja ajoittuu 1970-1990-luvuille.

Douglasin mukaan sarjamurhaajat ovat yleensä hyvin tietoisia teoistaan eivätkö juuri koskaan syyntakeettomia. Douglasin mukaan mm. rikkonainen perhetausta, lapsena koettu väkivalta, heikot olot kotona sekä esim taustalla yökastelu, eläinten kiduttaminen ja tuhopoltot ovat yhteisiä nimittäjiä sarjamurhaajille.

Monet rikolliset ovat saaneet teoistaan kuolemantuomion. Douglasin mukaan sarjamurhaajat tyypillisesti uusivat tekonsa eikä heitä siten pitäisi koskaan päästää vapaaksi vaan tuomina kuolemaan.

Kirja sisältää äärimmäisen ahdistavaa ja sadistista väkivaltaa eikä näin ollen sovi herkille.

Käännös: Jussi Korhonen
Lukija: Jukka Pitkänen (osa 1) ja Markus Niemi (osa 2)

218. Atte Mellanen & Karoliina Mellanen: Hyvät, pahat ja milleniaalit

Suurten ikäluokkien jälkeen tuli X-sukupolvi. Sen jälkeen vuosina 1980-2000 syntyneitä on kutsuttu milleniaaleiksi.

Milleniaaleille on tunnusomaista, että he eivät enää sitoudu työnantajaan, hakevat merkitystä ja odottavat johtamiselta enemmän. Milleniaaleilla on tuplasti enemmän työsuhteita kuin aiemmilla sukupolvilla.

Johtamisessa kannattaa suosia esimerkillä ja empatialla johtamista sekä runsaan palautteen antoa. Myös mielekkäät tavoitteet ovat tärkeitä.

Mellasten kirja on erinomainen kattaus milleniaalien mielenmaisemaan. Ylipäätään tämän päivän johtamiseen.

Lukija: Tuomas Tulikorpi

219. Toni Nieminen & Jani Uotila: Toni Nieminen – Olympiasankari ja ihminen

Muistan kun Toni Nieminen ponnisti jokaisen suomalaisen tietoisuuteen keskellä lamaa vuonna 1992.

Kirjan sijaan kyse on noin kahdeksan tunnin haastattelusta. Kirjassa Nieminen kertoo kokemuksistaan ja suuresta rakkaudesta mäkihyppyyn.

Nieminen kuvaa miltä tuntui nousta 16-vuotiaana maailman maineeseen ja tippua sieltä yhtä nopeasti. sekä lopulta polttaa omat mäkihyppysuksensa. Kirja kuvaa samalla sitä, miten raadollista on kilpaurheilu, valmennukseen liittyvät erimielisyydet ja julkisuus.

Niemistä ajaa loistaviin suorituksiin unelmat ja tavoitteet, kilpailuvietti sekä paikoin kiukku ja halu näyttää kilpailijoille. Samalla rivien välistä kuultaa katkeruus suomalaista mäkihyppyvalmennusta kohtaan. Hämmentävän suuressa roolissa Tonille ovat olleet autot. Myöhemmin hevoset.

Lukija: Toni Nieminen

220. Katarina Mazetti: Metkuja ja merirosvoja – Seikkailuserkut 6

Sisarukset Julia ja Pörri sekä heidän serkkunsa Jori ja Alex viettävät talvilomaa yhdessä Katinryökäleen kanssa Uikkusaaressa. Loma kääntyy kuitenkin pelottavaksi, kun saaren mökin pihapiiriin ilmestyy lumiukko, joka vaikuttaa liikkuvan jatkuvasti lähemmäksi.

Ruotsalaisen Katarina Mazetin vuonna 2012 alkanut Seikkailuserkut-sarja on kunnianosoitus Enid Blytonin Viisikko-kirjoille. Oma lapsemme on kuunnellut kaikki Viisikot äänikirjoina jo moneen kertaan. Samoin Seikkailu-sarjan kirjat sekä nyt myös Seikkailuserkut.

Halusin itsekin tutustua Mazettin kirjoihin, joten luin tämän kirjan lapselle iltasaduksi.

Kääntäjä: Ulla Lempinen

221. Liisa Huhta: Uupuneet nuoret pärjääjät

Tärkeä kirja nuorten jaksamisesta. Ilmestyi juuri sopivasti koulujen alkuun. Yhteiskunta, koulut ja vanhemmat asettavat nykyään ennätyksellisiä paineita nuorille. Tätä solmua opinto-ohjaajana työskentelevä Huhta avaa erinomaisesti.

Havahduin itse nuorten suorituskeskeisyyteen, kun kävin vuosia sitten pitämässä eräässä Espoon eliittilukiossa ajanhallintavalmennusta. Opettajat halusivat minut puhumaan koululle itsensä johtamisesta siitä syystä, että huomattava osa oppilaista oli himosuorittajia, jotka polttivat itsensä loppuun.

On surullista, että lukiolaisten opiskelu on niin suorituskeskeistä. Opiskelijat kun tietävät, että lukion arvosanoilla on ratkaiseva vaikutus jatko-opintoihin. Vielä surullisempaa on, että tämä heijastuu oikestaan jo peruskouluun. Nuoria laitetaan suoritusputkeen peruskoulusta lähtien. Ja valinnat peruskouluissa määrittävät ratkaisevalla tavalla tulevaisuutta. Vähemmästäkin aiheutuu paineita. Aivan liian aikaisin.

Itse olin aikanaan vapaa näistä suorituspaineista. Se tarkoitti sitä, että en suoriutunut peruskoulussa. Menin opiskelemaan harrastusteni ja kavereideni perässä ammattikouluun tietotekniikkaa, jatkoin työelämään ja löysin paljon myöhemmin rakkauteni ympäristöasioihin sekä päädyin sen perässä vasta 24-vuotiaana opiskelemaan ympäristöpolitiikkaa Tampereen yliopistoon. Siitä huolimatta, että perukouluni päättötodistuksen keskiarvo oli 6.6 enkä ollut käynyt lukiota. Näitä sivupolkuja ei ole tarvinnut myöhemmin katua. On ollut mahtavaa, että sivupoluista huolimatta on voinut kouluttautua. Voi kuin jatkossakin kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus hakea itseään ja tehdä erilaisia asioita ilman pakkosuorittamista.

Paineita ei aiheudu ainoastaan nuorista itsestään tai yhteiskunnan luomasta suorituspakosta. Huhta kuvaa kirjassaan ansiokkaasti, miten vanhempien käytös on omiaan uuvuttamaan nuoret. Lukion lisäksi on vanhempien odotuksia, kavereiden kanssa kilpailua, ilmastoahdistusta, harrastuspakkoa ja identiteetin kanssa kipuilua. Mikäli ympärillä olevat aikuiset tai julkinen keskustelu vähättelee esimerkiksi nuorten ilmastoahdistusta, on se omiaan ajamaan nuoria uupumukseen.

Huhta antaa kirjassa hienosti äänen lukiolaisille itselleen. Samaa soisi tapahtuvan poliittisessa keskustelussakin. Kun poliittisessa päätöksenteossa tai julkisessa keskustelussa puhutaan nuorten tilanteesta, kuvitellaan puhuvan helposti kaikille muille kuin nuorille itselleen ymmärtämättä sitä, että toki myös nuoret seuraavat itsestään käytävää keskustelua.

Välivuoden koulusta voisi jatkossa nimetä voittajan vuodeksi.

Lukija: Hannamaija Nikander

222. Frederic Latoux: Reinventing Organizations – Kohti tulevaisuuden työyhteisöjä

Kirja evolutiivisesta itseohjautuvasta organisaatiokulttuurista. Aiemmin työyhteisöt ovat perustuneet Latouxin mukaan seuvaaville malleille:

(1) impulsiivinen organisaatiomalli perustuu vahvaan työnjakoon ja ylhäältä alas perustuvaan käskyvaltaan
(2) Sovinnainen organisaatiomalli perustuu toistettaviin prosesseihin ja stabiiliin organisaatiokaavioon
(3) Saavutuskeskeinen organisaatiomalli perustuu innovaatioihin, tilivelvoillisuuteen ja meritokratiaan
(4) Moniavoinen organisaatiomalli perustuu valtuuttamiseen, arvo-ohjautuvaan kulttuuriin ja sidosryhmäarvoon.

Tulevaisuuden työyhteisö taas on evolutiivinen (TEAL) malli, jossa työntekijät voivat itse määritellä tekemisen tavat ja tavoitteet. Johtamista tai esihenkilöitä ei ole. Toiminta perustuu luottamukseen ja symbioottisessa suhteessa toimimiseen.

Evolutiivisessa organisaatiomallissa kyse on metsän kaltaisesta kompleksistesta ekosysteemistä, jota ei voi johtaa hierarkisesti. Homma toimii itseohjautuvasti eikä kukaan ole toisen pomo. Työntekijät voivat itse päättää omaa työtään koskevista asioista, esimerkiksi palkoista. Tärkeämmät ja useampaa koskevissa päätöksissä pyydetään näkemystä kaikilta. Ihmiset huomioidaan kokonaisvaltaisesti ihmisinä eikä vain työntekijöinä.

Kyse on luonnollisesta tavasta toimia ihmisten kesken. Tavasta, jota ei pakoteta vieraaseen ja epäluonnolliseen rakenteeseen.

223. Matti Kuusi: Miten opin kirjoittamaan paremmin

Vuonna 1958 kirjoitettuja ohjeita kirjallisen ilmaisutaidon opiskelijoille.

Oikean sanan valitseminen. Toiston välttäminen. Fraasityylin välttäminen. Sopiva sanajärjestys. Tekstin tiivistäminen. Virkkeiden rakentaminen. Kohderyhmän huomioiminen.

Kirjoitukset tärkeät kohdat ovat alku ja loppu. Tarkemmin ensimmäinen lause ja viimeinen lause. Löydä oma tapa ilmaista asiat.

Kuusen kirja tarjoaa pian työelämään saapuville suurille ikäluokille hyvän oppitunnin kirjoittamiseen.

224. Roman Krznaric: How to Find Fulfilling Work

Jos odotat enemmän viikonloppua kuin maanantaita, on hyvä pysähtyä pohtimaan oman työelämän merkitystä.

Kirjasta saa paljon evästystä merkityksellisen työn hahmottamiseen vaikka oma tilanne ei olisikaan sellainen, jossa on päätynyt vanhempien odotusten mukaisesti suoraan koulusta töihin ja todennut sen jälkeen, että eihän tämä nyt olekaan ihan odotusten mukaista.

Omaa elämää ei voi aina suunnitella. Kannattaa kokeilla. Erilaisia asioita. Tekemisen kautta.

Merkityksellisyys, virtauskokemus (flow) ja vapaus. Kirjassa on paljon hyviä perusneuvoja. Jos ei suoraan tiedä, mitä haluaa tehdä, voi aloittaa vaikka sillä, että pitää kuukauden kirjaa siitä, missä kohti päivää ja tekemistä kokee flow-kokemuksia. Tätä kautta alkaa hahmottua ja löytyä se, missä oma inspiraatio ja osaaminen kohtaa maailman tarpeet.

Elämässä kannattaa yleisesti ottaen tehdä sitä, mitä haluaa eikä sitä mitä täytyy.

Lukija: David Thorpe

225. Naveen Jain: Moonshots

Moonshotit eivät ole 10 prosentin parannuksia vaan mahdottoman tekemistä mahdolliseksi.

Aiemmin hisseissä piti olla hissin käyttäjä, kun ihmiset eivät uskaltaneet itse käyttää ja kulkea hisseillä. Kuinka pitkää autoja, junia tai lentokoneita pitää vielä ajaa erillisen kuljettajan toimesta? Voi olla, että rajoittava tekijä on enemmän ihmisten tavat ja tottumukset, kuin teknologia.

Onko tulevaisuus jotain, joka tapahtuu meille vai asia, jonka teemme itse? Monet haluavat kasvaa, mutta harva haluaa muutosta, joka on kasvun edellytys.

Jalkapallossa ei kannata mennä sinne, missä pallo on, vaan sinne, minne pallo on menossa. Moonshotsit eivät ole kuitenkaan olemassaolevan kehittämistä, parantamista tai tehostamista. Ne ovat asioita, jotka muuttavat radikaalisti tekemisen tapaa
Lukija: Scott R. Pollak

226. Joe Sanok: Thursday is the New Friday

Viisipäiväinen työviikko on jäänne teolliselta aikakaudelta. Mitä jos työskentelisimme vähämmen ja hitaammin? Tähän keskittyy Sanokin kirja.

Kirja tarjoaa keinoja elää uteliasta ja merkityksellistä elämää. Löytämään oman mielekkään tekemisen. Tämä luo perustan tekniikoille, jotka mahdollistavat hidastamisen ja lyhyemmän työviikon.

Itse pohdin kuitenkin sitä, että mitä jos elää jo merkityksellistä elämää ja saa tehdä haluamiin asioita? Mahdollistaako tilanne, johon olemme maapallon ilmastokriisin, luontokadon ja luonnonvarojen ylikulutuksen myötä ajaneet enää tässä vaiheessa hitaammin tekemistä?

Hidastaminen auttaisi siinä, että emme tuhoisi niin paljon planeettaa. Olemme kuitenkin tuhonneet planeettaa jo niin paljon, että kestävyysmuutoksen tekiemisessä ei voi hidastella.

Lukija: Stu Gray

227. Anu Tevanlinna: Muutos mielessä

Voisiko arki olla elämän parasta aikaa eikä se, kun pakenee arkea esimerkiksi lomamatkalle.

Kirja antaa hyviä eväitä omien arvojen tunnistamiseen ja määrittelyyn. Tämä luo edellytykset asettaa itselle hyviä tavoitteita.

Yksi hyvä vinkki jäi mieleen tavoitteista. Ei kannata asettaa sellaisia tavoitteissa, joissa kuollut olisi parempi. Näitä ovat esim ”en syö herkkuja” tai ”en suutu koskaan”. Nämä ovat sen tyyppisiä tavoitteita, joissa kuollut on aina parempi.

Ei mahdollisimman suuria muutoksia vaan mahdollisimman konkreettisia. Sellaisia, joita voi varmasti toteuttaa osana arkea. Säännöllisesti.

Epämukavuusalueen sijaan voi puhua myös lähikehitysvyöhykkeestä.

Lukija: Johanna Kokko

228. Esko Valtaoja: Tiedonjano

Miksi matkustella eri paikoissa, kun voi matkata mitä mielenkiintoisempiin seikkailuihin tieteen maailmaan.

Valtaojan teos on hieno matkakirja tieteen maailmaan. Kadehdin Valtaojan viikkorutiinia lukea Nature-lehti. Ehkä pitäisi kokeilla itsekin jotain vastaavaa.

Ei kannata pelätä epäonnistumista vaan sitä, ettei edes yritä.

Lukija: Juhani Rajalin

229. Kimmo Laiho, Jaakko Manninen & Timo Snellman: Bex ja luovuuden lähde

Luovuuden lähde voi löytyä myös sanoista. Rapista. Hauska kirja riiminrustaajille. Leksin ja Lilin kesäloman viimeisen päivän ilo.

Joku suositteli tätä mulle ja oli kyllä hyvä! Hienoa, että myös nuorille löytyy hiphopriimikirja.

”Meille ne taas puhuu ruutuajasta, mut suurimman osan ajasta niillä itellä kasvaa vain ruutu naamasta”

230. Clifford Page: Time Management 2.0

Johtajat työskentelevät usein paljon vähemmän kuin kuvittelemme. Tämä johtuu siitä, että heillä on hyvät keinot itsensä johtamiseen ja ajanhallintaan.

Kirjassa on erinomaiset ja konkreettiset vinkit siihen, miten ottaa tekeminen haltuun tavoitteiden asettamisesta, päivittäisiin rutiineihin, kalenterin ja sähköpostin hallintaan sekä vitkastelutaipumuksen selättämiseen.

Lukija: Pia Nebrada & Richard Soto

231. Matthew Elwell: Open with a Close

Palvele, myy ja sovi.

Luottamuksen rakentaminen. Opi kysymään hyviä kysynyksiä ja kuuntelemaan paremmin. Ole kohtelias ja kunnioita toisen näkemyksiä.

Vaikka ei olisikaan myyjä, toimii kirja hyvänä oppaana myös esimerkiksi vaikuttamistyöhön.

Lukija: Matthew Elwell

232. Ron Hunter & Michael E. Waddell: Toy Box Leadership

Millaisia johtamiskäytäntöjä lapsuuden lelut opettavat meille.

Harva tulee enää työelämässä pohtineeksi sitä, miten legoilla tai pikkusotilailla leikkiminen lapsena vaikuttaa ajatuksiimme johtamisesta.

Hauska kirja kuljettaa meidät lelujen ja johtamisen maailmaan.

Lukija: Mark Smeby

233. Markus Tiittula: Taistelu totuudesta

Miten syvälle kanin koloon on mahdollista upota?

Onko maailma litteä? Kuka on 9/11 terrori-iskujen takana? Miksi lentokoneet jättävät vanoja? Entä 5G, QAnon, koronapandemia ja rokotteet. Miksi on ok uskoa jumalaan, mutta ei illuminaattiin?

Kirja vyöryttää kuuntelijalle kasan salaliittoteorioita ja käy hyvin läpi niitä taustoja ja syitä, jotka ajavat ihmiset syvälle kummallisuuksien syövereihin. Tiittula osoittaa, miten hämmentäviin maailmoihin on mahdollista upota ihan ilman sinistä tai punaista pilleriä. Erityisen paljon huomiota saa Donald Trump.

Kirjaa kuunnellessa ei voi välttyä siltä ajatukselta, että taistelu totuudesta on hävitty jo kauan sitten. Salaliittoteorioihin kun ei uskota siksi, että ne ovat niin uskottavia vaan siksi, että ne ovat niin uskomattomia ja ihmiset haluavat uskoa niihin.

Fake it until you make it. Kun nauraa, alkaa myös naurattamaan. Tähän perustuu usein myös käsittämättömät salaliittoväitteet. Toistetaan jotain niin pitkään, että siitä tulee tarpeeksi monelle todellisuutta.

Lukija: Martti Ranin

234. Kaisa Jaakkola: Palaudu ja vahvistu

Levossa lihakset kasvavat. Unessa viisaus ja ymmärrys syvenee. Hyvä kirja keskelle arjen ja työelämän paineita. Vaikka kaikille on varmasti selvää, miten tärkeää on palautua, unohtuu se helposti kaiken keskellä.

Itse ajattelen, että kun pidän huolta itsestäni ja omasta hyvinvoinnista, jonka keskeinen tekijä on palautuminen, tarkoittaa se sitä, että jaksan toimia entistä tehokkaammin ja tarmokkaammin kaikkein tärkeimpien kysymysten parissa, joita ovat ilmastokriisi, luontokato ja luonnonvarojen ylikulutus.

Mitä tiukempi elämäntilanne, sen tärkeämpää on pitää huolta perusasioista ja palautumisesta.

Jaakkola käy kirjassa hyvin läpi palautumista ja haitallisen stressin vähentämistä, lepoa ja unta sekä hyvää ravintoa.

Ei juurikaan mitään uutta useimmille, mutta sitäkin tärkeämpää. Mielelläni siis vietin päivän Jaakkolan kirjan äärellä kerratakseni palautumisen perusasioita.

Lukija: Krista Putkonen-Örn

235. Pekka Hämäläinen: Ollaan ihmisiksi parisuhteessa

Yhteyden löytäminen ja ensisijaisesti toisen tarpeiden huomioiminen. Anteeksianto ja vapautuminen oman vihan ja katkeruuden syövereistä.

Olennaista on huomata, että toista ei voi muuttaa. Tästä syystä kannattaa keskittyä itseensä sekä omiin ajatuksiin, ennakkoluuloihin ja asenteisiin.

Ohessa Hämäläisen kirjan inspiroimana lähes 10-vuotta sitten kirjoittamani viisi vinkkiä rakkaus- tai ihmissuhteisiin:

1. Yllätä toinen iloisesti. Muista keskellä arkea poikkeuksellinen kohteliaisuus. Hoida siivous toisen siivousvuorolla tai valmista hänelle yllätysillallinen.
2. Muista läheisyys. Anna pusu ja kunnon halaus joka kerta, kun tulet tai lähdet kotoa. Muista pitää kädestä ja silitellä säännöllisesti.
3. Älä syytä toista. Kun homma menee pieleen, älä syytä siitä toista vaikka joskus saattaisi olla aihettakin. Mieti, miten itse voit muuttaa omaa toimintaasi jatkossa ja yritä nähdä asioiden valoisat puolet.
4. Anna reilusti myönteistä palautetta. Hyvässä ihmissuhteessa positiivisen ja negatiivisen kommenttien suhde on noin viiden suhde yhteen. Jokaisen kriittisen huomautuksen aikaansaama vahinko vaatii vastapainokseen viisi yksimielisyyden ja tuen ilmaisua. Osoita puolisollesi selvästi enemmän kiitosta kuin kritiikkiä.
5. Jaa työt tasaisesti. Lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota vallan ja vastuiden jakautumiseen perheen ja kodin sisällä. Tässä kyse voi olla ihan siitä, kuka tekee kotityöt tai kantaa vastuun lasten hoidosta.

Lukija: Panu Vauhkonen

236. Kaarina Davis: Irti oravanpyörästä

Klassikkokirja irtiotosta. Sairaanhoitajana työskentelevä Davis ottaa vuorotteluvapaata, irtisanoutuu työstä ja muuttaa kaupungista maalle kohti omavaraistaloutta.

Olen lukenut tämän kirjan aikanaan yli vuosikymmen sitten. Nyt teos löytyi myös äänikirjana, joten oli kiinnostava palata näihin ajatuksiin.

Suurin osa Davisin ajatuksista on edelleen erittäin ajankohtaista. Jopa niin, että aiemmin monet ehkä
marginaaleissa liikkuvat pohdinnat ovat siirtyneet lähemmäksi valtavirtaa. Kirjan antia on myös tarkkanäköiset paikalliset luontohavainnot, joita on ilo kuunnella.

Vaikka itse en kaipaa siirtymistä omavaraistalouteen, on tämä kirja – ja ehkä juuri siitä syystä – erittäin kiinnostava kurkistus siihen, mistä niin moni haaveilee ja millaista voi olla hyvä elämä, joka on vapaa rahasta ja merkityksettömästä palkkatyöstä. Oravanpyörästä.

Sitten kun -elämästä tähän päivään. Jos kaupungin ja työelämän intensiteetti ahdistaa, muutos on mahdollista ja kannattaa aloittaa heti.

Lukija: Elina Asu

237. Martina Aitolehti & Hippo Taatila: Taistelija

Hyvinvointivalmentajan ja somevaikuttajan kiinnostava tarina.

Kiinnostava erityisesti siitä syystä, miten erilainen on toisen tausta ja arki. Esimerkiksi sen suhteen, kuinka tärkeää voi olla ulkonäkö, raha ja menestys. Mutta erityisesti kilpailuhenkisyys ja suorittaminen.

Aitolehti paljastuu kirjassaan hyvin kilpailuhenkiseksi suorittajaksi. Tavallaan on ihailtavaa nähdä, mihin kaikkeen ihminen voi tahdonvoimalla ja kovalla harjoittelulla päästä. Ja Aitolehti todella pääsee. Paljon pidemmälle, korkeammalle ja nopeammin kuin pintajulkisuus voi antaa ymmärtää.

Eikä elämä julkisten kohujen ja ihmissuhdekiemuroiden keskellä aina helppoa ole. Julkisten kohujen takana on aina aito ihminen omine tunteineen. Ihminen, joka on kohdannut ja kokenut paljon enemmän kuin helposti voi arvata.

Aitolehden tarina on kirjoitettu paikoin kaunokirjalliseen ja suorastaan runolliseen muotoon.

Lukijat: Janna Räsänen & Martina Aitolehti

238. Riku Aalto & Satu Tuominen: Stressitasapaino

Tärkeä kirja palautumisesta ja jaksamisesta. Siitä, miten tärkeitä uni ja lepo sekä ravinto ja liikunta ovat arjen suorituspaineiden keskellä.

Palautumisessa korostuu hallinnan tunne. Tavoitteiden saavuttamisessa arjen rutiinit, joiden kautta voi ylittää tahdon voiman rajallisuuden. Kannattaa siis rakentaa tavoiterutiineja.

Meillä on naurettavan suuria tavoitteita lyhyellä tähtäimellä, mutta käsittämättömän pieniä pidemmällä tähtäimellä. Mestarin erottaa keskinkertaisuudesta toisto. Nöyryys. Sitä saa, mihin elämässään keskittyy.

Stressitasapainossakin korostuu vahvasti merkityksellinen tekeminen ja kiitollisuus. Kun tekee pienet asiat hyvin, ei tarvita enää suuria asioita.

Lukija: Lauri Kortelainen

239. Lilly Korpiola & Alisa Parpala: Alisan tarina

Kirja 15-vuotiaan Alisan elämästä ja arjesta keskellä syöpää. Kahdesti.

Vaikka syöpä on taistelua elämästä, voi sen keskellä elää myös täyttä elämää.

Koskettava tarina siitä, kun elämän rajallisuutta pitää miettiä lapsesta asti.

Lukija: Satu Paavola

240. Marja Vesala: Vuosi Toscanan kukkuloilla

Pariskunta vierailee Italiassa ja menettää sydämensä viinitiloille. Alkaa aktiivinen suunnittelu ja työnhaku. Kasvava halu irrottautua oravanpyörästä ja muuttaa. Talonvahdeiksi.

Elämänmakuista kuvausta Italian pikkukylän arjesta, viineistä ja ruokakulttuurista. Siitä millaista palvella viinitiloilla vierailevia turisteja, nauttia viineistä tai istua koko sunnuntai pitkällä lounaalla.

Oikeastaan juuri sellaista elämää, jota itse en lainkaan kaipaa. Elämää, joka ei ole oikeastaan edes mahdollista, jos haluaa ottaa tosissaan ilmastokriisin, luontokadon ja luonnonvarojen ylikulutuksen. Silti kiinnostavaa kuulla toisen kokemana.

Lukija: Linda Wiklund

241. Anni Turpeinen: Aina ei tarvitse jaksaa

Kirja suorittamisesta sekä miten siitä voi vapautua ja palautua. Jos uskaltaa päästää irti ja vähentää kontrollin tarvetta, voi parantaa myös hyvinvointia ja jaksamista sekä vähentää stressiä.

Jos elämä täyttyy jatkuvasti siitä, mitä pitäisi tehdä, ei ole enää aikaa sille, mitä saa tehdä. Happi loppuu.

Turpeisen kirja on erinomainen meille kaikille, jotka ovat kiinnostuneita omasta jaksamisesta ja haluavat vapautua turhasta suorittamisesta.

Monet selfhelp-kirjat kritisoivat ansiokkaasti ylenmääräistä suorittamista, joka perustuu siihen, että eletään oman elämän sijaan muiden elämää ja tarpeita. Entä jos kuitenkin on niin etuoikeutettu, että saa tehdä ja suorittaa merkityksellisiä asioita juuri oman jaksamisen rajoissa? Silloinkin on omaa jaksamista hyvä miettiä. Varsinkin kun on vielä voimia suunnata tekemistään.

Anni Turpeisen kirja sopii erityisen hyvin jo väsyneille. Vastaavasti myös niiden, jotka ovat täynnä energiaa, inspiraatiota ja merkityksellistä tekemistä, kannattaisi kuunnella Turpeisen kirka. Koska ennaltaehkäisy. Tärkeät asiat kannattaa tehdä silloin kun niillä ei vielä ole kiire. Näin kiire ja stressi eivät häiritse, kun panokset ovat kaikkein korkeimmat.

Lukija: Usva Kärnä

242. Serhi Rudenko: Zelenskyi – Vapauden näyttämöllä

Ukrainalaisen toimittajan kirja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyistä. Mielenkiintoinen kuvaus siitä, miten näyttelijästä kasvoi Ukrainan itsenäisyyttä puolustava koko maailman tuntema sankari.

Kirjan erinomainen esipuhe ja tilannekuva Ukrainaan on toimittaja Antti Kurosen käsialaa.

Rudenko avaa yksityiskohtaisesti Zelenskyin lapsuutta, näyttelijän uraa sekä tietysti vaalikampanjaa ja matkaa maansa presidentiksi. Lisäksi kirjassa kuvataan paljon Zelenskyin ja hänen hallinnon korruptio- ja huume-epäilyjä.

Kääntäjä: Eero Balk
Lukija: Aku Laitinen

243. Suvi Bowellan: Helpotusta erityisherkän elämään

Osa meistä on herkkiä. Tämä voi näkyä esimerkiksi kuormittumisena erilaisista aistiärsykkeistä, kuten äänistä, valoista, hajuista tai ylipäätään sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Bowellanin kirja tarjoaa hyvän kurkistuksen erityisherkkien ihmisten maailmaan. Toisaalta se antaa eväitä myös kenen tahansa jaksamiseen ja palautumiseen sekä itsestä huolehtimiseen.

Itse tunnistan, että kuormitun esimerkiksi sosiaalisista tilanteista. Kun olen tilanteessa, joissa seurustelen monien ihmisten kanssa intensiivisesti, kaipaan vähintään muutaman tunnin jälkeen hetken omaa tilaa ja rauhaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että välillä on mukava käydä kesken juhlien tai coctail-tilaisuuden ulkona vetämässä syvään henkeä. Jo muutaman minuutin palauttaminen auttaa jaksamaan pidempään.

Lukijat: Mili Kaikkonen & Suvi Bowellan