Toukokuun 2022 kirjat ja kirjasuositukset

Toukokuussa 2022 kuuntelin tai luin yhteensä 31 kirjaa. Vuoden aikana kirjoja on kertynyt nyt yhteensä 151 kpl.

Oma kirjani Tehokkuuden taika -kirja ilmestyi 1.1.2022 painettuna kirjana ja 1.3. myös äänikirjana.

Tässä nostot toukokuun kirjoista:

Kuukauden vaikuttavin romaani oli Agustina Bazterrica: Rotukarja
Kuukauden paras tietokirja oli Adam Grant: Mieti vielä
Kuukauden kiinnostavin yhteiskuntaa käsittelevä teos oli Osmo Soininvaara: 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka
Kuukauden koskettavin kirja oli Anneli Juutilainen: Lähtösi jälkeen
Kuukauden paras ympäristökirja oli Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta
Kuukauden paras selfhelp-kirja oli Joni Jaakkola: Väkevä Elämä
Kuukauden paras businesskirja oli Antti Isokangas, Jani Niipola & Riku Vassinen: Viherpesuopas

Alla näistä ja kaikista muista toukokuun aikana kuuntelemista/lukemista kirjoista pieni tiivistelmä ja omat lyhyet havainnot tai mieleen jääneet asiat.

Lisäksi voit katsoa:


  1. Oded Galor: Ihmiskunnan nousu

Ekonomistin kirja ihmiskunnan historiasta. Kuvaus viimeisestä kymmenestätuhannesta vuodesta ja siirtymästä keräilykulttuurista maatalouteen ja teollisuusyhteiskuntaan.

Kirja siitä, miten onnistuimme välttämään Malthusin synkät ennustukset ja nostamaan elintasoamme huimin harppauksin. Samaan aikaan vauraus on kuitenkin maailmassa jakautunut hämmentävän epätasaisesti. Lisäksi ilmastokriisi ja luontokato uhkaavat kaikkea hyvinvointiamme.

Ihmiskunta on juuttunut köyhyysloukkuun. Galorin lääke on tulevaisuuskeskeinen ajattelu, koulutus ja innovaatiot, sukupuolten tasa-arvo sekä erilaisuuden kunnioittamista edistävät ratkaisut.

Juuri sopiva kirja työväenjuhlan eli vappupäivän lenkillä kuunneltavaksi.

Kääntäjä: Tero Valkonen
Lukija: Satu Paavola

  1. Anna-Lena Lauren & Peter Lodenius: Ukraina – Rajamaa

Toimittajakaksikon kirja Ukrainasta vuodelta 2015 sen jälkeen, kun Venäjä oli vallannut Krimin niemimaan. Taustoittaa erinomaisen hyvin Ukrainan merkitystä rajamaana, idän ja lännen välissä.

Lukijat: Petri Hanttu & Maria Jyrkäs

  1. Hanna Kostamo: Syväkyntö

Värikästä kuvausta elämän ruuhkavuosista. Tosin sillä säväyksellä, että kaiken perusarjen ja ongelmien ohella taistellaan myös syövän keskellä.

Jos ajattelit, että omassa arjessa on välillä tiukkaa, voi olla piristävää kuunnella tai lukea tämä kirja. Elämän haasteet eivät aina jakaudu ihan tasaisesti.

Mustaa huumoria, elämänmakuista ja kevyttä tekstiä raskaista aiheista.

Lukija: Tuuli Paju

  1. Tuomas Leisti & Hanna Poskiparta: Päätöksenteon illuusiot

Miten teemme päätöksiä ja mitkä asiat tähän vaikuttavat? Hieno kirja monista ajattelun ja havaintokykymme vajavaosuuksista ja harhoista.

Kirja antaa hyvät eväät hyödyntää tahdonvoimaa sekä välttää kaikkein ilmeisimmät ajattelun ja intuition vinoumat. Usein kuvittelemamme rationaalinen päätöksenteko on kaukana siitä.

Olemme vahvasti rutiinien orjia. Tästä syystä kannattaa rakentaa sellaisia tapoja ja tottumuksia, jotka palvelevat omia arvoja ja tavoitteita. Näin aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Lisäksi omaa ajattelua ja tapoja kannattaa säännöllisesti haastaa ja pyrkiä tarkastelemaan uudesta näkökulmasta.

Lukija Susa Saukko

  1. Eppu Salminen: Lasten ristiretki

Hulvaton kuvaus teatterikorkeakoulusta Jouko Turkan ajoilta 1980-luvulta. Se mikä on ollut joskus vielä hyväksyttävää, ei ole sitä enää.

Korkeakoulun pääsykokeet ja opinnot ovat olleet täynnä epäasiallista käyttäytymistä, kiusaamista ja väkivaltaa. Homma huipentuu tietysti Jumalan teatteriin, mutta se ei ole kirjan keskiössä. Yhden kohun sijaan Salminen kirjoittaa koko pitkän kaaren teatterimaailman ajoista viime vuosituhannen lopussa.

Värikästä kuvausta ja rosoista kielenkäyttöä oman aikansa teatterikorkeakoulusta. Rinnalla kulkee sujuvasti välähdyksiä muista ajankuvaa piirtävistä tapahtumista.

Lukija: Eppu Salminen

  1. Patricia Lockwood: Kukaan ei puhu tästä

Miten intrenetistä eli portaalista tuli osa elämäämme? Hämmentävä pirstaleinen ajankuva aikamme pohdinnoista.

Paljon puhuttu ja kehuttu kirja ei tehnyt itseeni vaikutusta. Lähinnä kirja vaikuttaa irralliselta kokoelmalta hauskoja tai näppäriä lauseita. Fragmenttiromaani, jossa tarina ei ala eikä pääty mistään, koska sitä ei oikeastaan ole.

Se, että jokainen lause on yllättävä, hämmentävä ja normista poikkeava ei tee kokonaisuudesta kovinkaan mielenkiintoista.

Käännös: Einari Aaltonen
Lukija: Armi Toivanen

  1. Tiedekulmapokkari: Terveempi maailma

Kirjoituskokoelma globaaleista terveysuhkista sekä ratkaisuista hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Erinomainen kattaus alan tutkimukseen.

Koronapandemia ei ole ihmiskunnan ainoa uhka. Antibioottiresistenssi uhkaa lääkkeiden tehoa ja sitä kautta terveyttämme. Erityisesti ongelma on antibioottien käyttö eläintuotannossa. Tähän ratkaisu olisi siirtyminen kasvisruokavalioon.

Mukana on esimerkiksi kiinnostava artikkeli jätevesiepidemologiasta. Siitä, miten voimme tutkia ihmisten terveydentilaa tutkimalla jätevesiä. Jätevesistä voi tarkastella niin koronan esiintymistä, huumeiden käyttöä kuin ihmisten ruokavaliotakin. Lisäksi jätevesistä voidaan mitata haitallisten kemikaalien pitoisuuksia.

Lukija: Anna Kuusamo

  1. Heli Heiskanen: Erityisherkkä lapsi

Osa meistä on erityisen herkkiä esimerkiksi aistimaan muiden tunnetiloja, tuntemuksia, ääniä tai tapahtumia.

Kirja auttaa tunnistamaan erityisherkkien lasten käyttäytymistä ja toimintaa sekä sopeuttamaan omaa käyttäytymistä tähän.

Herkkä lapsi näkee tarkasti. Tätä kannattaa aikuisenkin kuunnella herkällä korvalla. Herkkä lapsi arvostaa sitä, että hänen tarpeitaan huomioidaan. Näin myös se hieno potentiaali, joka herkissä lapsissa ja ihmisissä piilee, pääsee hyvin esille.

”Maailma tarvitsee herkkien lasten viisautta. Huolehtikaamme siis siitä, että he saavat lahjansa esille meidän kaikkien hyväksi.”

Lukija: Elina Ylisuvanto

  1. Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta

Pohdintaa introversiosta ja erityisherkkyydestä, henkilökohtaisesta suorittamisesta ja ylikuormittumisesta sekä tietysti lajien välisistä suhteista erityisesti ihmisen ja koiran osalta.

Ilmastokriisi ja luontokato sekä luonnonvarojen ylikulutus on oiva esimerkki ihmisen vääristyneestä suhteestä luontoon ja eläimiin. Toisaalta monet ihmiset ovat paljon enemmän kiinnostuneita hoivaamaan muita eläimiä kuin ihmislapsia. Eläinyhteys on ihmisen halua olla jatkuvasti tekemisissä muunlajisten kanssa.

Joidenkin lajien domestikaatio eli sopeutuminen ihmisen läsnäoloon on Raevaaran lisännyt evoluution lauhkeutta. Silloin kun villieläin on kyennyt sopeuttamaan elämänsä ihmisen rinnalle, on se menestynyt. Esimerkiksi koiran, kissan ja lehmän muodossa.

Samalla ihminen on kuitenkin usein menettänyt kykynsä johdonmukaiseen lempeyteen muunlajisia kohtaan. Tästä on irvokkaana esimerkkinä eläinten tehotuotanto.

Hieno kirja Tiinan omasta henkilökohtaisesta elämästä, ihmisen historiasta ja koirista!

Lukija: Krista Putkonen-Örn

  1. Follow the Leader – A collection of the best lectures on leadership

Johtajien puheita johtajuudesta. Mukana John Maxwell, Somon Sinek, Laura Sicola, Gen. James Mattis, Roselinde Torres, Simon Lancaster

Hyvien ja taitavasti rakennettujen puheiden lomasta voi poimia myös tuttuja ja järkeviä ohjeita omaan johtajuuteen.

Ehkä enemmän kokoelma TED-tyyppisiä puheita kuin kirja.

  1. Thich Nhat Hanh: The Art of Communication

Kun puoliso suosittelee tätä, on syytä kuunnella.

Kuunteleminen on kuin syömistä. Hyvä kuunteleminen antaa energiaa ja pitää terveenä. Huonosta kuuntelusta tulee huono olo ja sairaaksi.

Kirjan viisas pääsanoma on keskittyminen syvälliseen kuunteluun ja rakastavaan puheeseen.

Pyri kuuntelemaan mahdollisimman pitkään. Voit kokeilla laskea vaikka kolmeen toisen lopetettua puheen, ennen kuin itse aloitat. Usein huomaa, että toisella olikin vielä asiaa.

Kirjan keskiössä myös myötätuntoinen kuuntelu. Vastausten tai omien näkemysten sijaan pyydä toista kertomaan lisää.

Lukija: Dan Woren

  1. Deepak Chopra: The Seven Spiritual Laws of Superheroes

Mitä voimme oppia Supermanilta, Batmanilta, Hulkilta tai vaikka Yodalta?

Supersankarit toimivat rakkaudesta ja myötätunnosta käsin. Reagoimisen sijaan tekeminen on harkittua. Kiitollisuus on läsnä kaikkialla. Harjoittelu ja uuden oppiminen kulkevat läpi koko elämän osana arkea.

Keskiössä ei ole oma persoona vaan arvot, muiden auttaminen ja kuuntelu sekä lopputuloksen sijaan itse prosessi.

Mainio kooste hyvistä elämänarvoista.

Lukija: Ajay Mehta

  1. Risto Heiskala: ABC-kirja

Ensimmäinen suomenkielinen kirja oli Mikael Agricolan Abc-kirja vuodelta 1543. Ensimmäisessä painoksessa oli yhteensä 16 sivua. Kirja piti sisällään aakkoset, uskonnollisen osuuden ja suomen kielen lukusanat.

Heiskalan korona-ajan keskellä kirjoittamassa ABC-kirjassa on enemmän asiaa. Teos koostuu aakkosten mukaan teemoitetuista miniesseistä. Teksteissä käsitellään esimerkiksi demokratiaa, hyvää elämää ja onnea sekä äitiä. Myös muutamia numeroita on mukana.
Mieleen jäi yksi yksityiskohta. Platonin ihannevaltiossa rikkain kansalainen voi olla korkeintaan neljä kertaa niin rikas kuin köyhin.

Hienoa sivistävää viihdettä.

Lukija: Tuomas Nevalinna

  1. Arto Pietikäinen: Joustava mieli

Klassikkokirja stressin hallinnasta. Asiat eivät sinällään ole stressaavia vaan se, miten suhtaudumme niihin.

Kun huomaat olevasi kuopassa, ei kannata jatkaa kaivamista. Näin kuitenkin usein toimimme stressitilanteessa.

Koettu stressi saa syömään ja nukkumaan huonommin sekä liikkumaan vähemmän. Stressin taustalla voi olla usein ajatusvääristymiä ja tulkinta-ansoja. Eli liioittelevia tai yksipuolisen kielteisiä tulkintoja tapahtumista.

Tulkinta-ansoja ovat esimerkiksi ”pitäisi” -vaatimukset, yliyleistäminen (ei koskaan, aina, ikinä), ajatusten lukeminen, ennustaminen, mustavalkoajattelu, leimaaminen ja negatiivinen suodattaminen.

Tavoitteeksi kannattaa ottaa, että muuttaa omia tulkintoja enemmän realistiseen tai järkiperäiseen suuntaan. Sano itsellesi se, mitä sanoisit ystävälle, joka on ajatusvääristymien ja stressaavien ajatusten kuormittama.

Tärkeää on tunnistaa ja erottaa ne asiat, joihin voi vaikuttaa niistä joihin ei voi vaikuttaa.

  1. David Allen: How To Buy Your Happiness

Raha ei tuo onnea. Vai tuoko? Allen väittää kirjansa esittelyssä ja johdannossa, että raha tuo onnea. Tämän on sen verran provokatiivinen väite, että pakkohan kirja oli kuunnella.

Allenin perusargumentti on, että raha ja taloudellinen riippumattomuus mahdollistaa valinnanmahdollisuuden ja vapauden sekä tuo sitä kautta myös onnen.

Taloudellisen riippumattomuuden saavuttamisessa olennaista on säästää ja sijoittaa sekä mitata muutosta. Laittaa raha tekemään työ puolestasi eli hyödyntämään klassista korkoa korolle ilmiötä. Kyse on usein yksinkertaisesta pitkitetystä tarpeen tyydytyksestä, jota esimerkiksi klassinen vaahtokarkkitesti mittaa. Pienistä puroista kasvaa myös säästämisessä ja sijoittamisessa lopulta iso virta. Hetken tuska on ikuisen kunnian väärti.

Sijoitukset kannattaa hajauttaa niin ajallisesti kuin kohteidenkin mukaan. Allen käy läpi sitä, miten suorien osakesijoitusten ohella kannattaa laittaa rahoja rahastoihin, kiinteistöihin sekä kultaan ja kryptovaluuttoihin. Ylimääräisen rahan kertyminen on mahdollista, kun karsii arjestaan turhat kulut. Rikkaat kuluttavat kuin köyhät ja köyhät kuluttavat kuin rikkaat. Turhista kuluista yksi pahimpia on uuden auton ostaminen.

Taloudellinen itsenäisyys on toki mahdollista saavuttaa, mutta takaako se todella onnellisuuden. Ehkä kuitenkin on niin, että onnellisuuteen ei tarvita taloudellista itsenäisyyttä. Eivät asiat tai raha tee meitä onnelliseksi tai onnettomaksi vaan se, miten suhtaudumme niihin.

  1. Jan Vapaavuori: Ensimmäinen pormestari

Helsingin ensimmäisen pormestarin Jan Vapaavuoren näkökulma kaupungin kehityksestä ja johtamisesta vuosien 2017-2021 osalta. Äärimmäisen kiinnostava kuvaus kaupungin viime vuosien tapahtumista. Varsinkin kun on itsekin ollut osana pääkaupungin päätöjsentekoa kaupunginvaltuutetun roolissa tuona aikana.

Vapaavuori käy kirjassaan läpi lukemattoman määrän kaupungin hankkeita tuolta ajalta. Kirjassa ruoditaan mm. kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamista, sote-uudistusta, keskustatunnelin kuoppaamista, Lapinlahden alueen kehittämistä, katutyömaita, päiväkotien rakennuslupia, budjettineuvotteluita ja Helenin roolia kaupungin ilmastotavoitteissa sekä tietysti koronapandemiaa.

Huomattavaa huomiota saa myös kaupungin ilmastotavoitteet. On hienoa, miten syvällisesti ja monipuolisesti Vapaavuori käsittelee ilmastoa ja miten hyvä ymmärrys hänellä tilanteesta on. Kirjassa mainitaan myös aloitteestani syntynyt ilmastohätätilan julistus.

Vapaavuori kehystää kirjassaan vuodet Helsingin pormestarina hyvin ympärillä olevaan maailmaan ja sen tapahtumiin. Kirja on hyvä kattaus maailman menoon, Helsingin päätöksentekoon ja viime vuosien kaupungin kehityshankkeisiin. Paljon huomiota saa myös Vapaavuoren ja Helsingin jännitteinen suhde maan hallitukseen ja muuhun Suomeen.

Kahdesta asiasta Vapaavuori ei tinkinyt muuten tiukasti aikataulutetussa pormestarin arjessa. Säännöllisestä kuntoilusta ja päivittäisestä lounaasta. Itse olen yrittänyt noudattaa elämässäni samaa periaatetta.

  1. Dr Sam Akbar: Stressilient

Kirja psykologisen joustavuuden parantamisesta eli stressiresilienssistä.

Yhtenä lukemattomista keinoista toimii ajattelun hallinta. Sen sijaan, että ajattelet olevasi huono, ajattele, että sinulla on ajatus siitä, että olet huono. Tämän jälkeen nosta ajatuksesi sille tasolle, että tunnistat ajattelevasi ajatuksiasi.

Hyvä kirja stressin hallinnasta. Paljon samoja eväitä kuin pari päivää sitten kuuntelemassani Arto Pietikäisen Joustava mieli -kirjassa.

Lukija: Emily Pennant Rea

  1. Osmo Soininvaara: 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka

Vuodesta 1900 työn tuottavuus on noussut 17-kertaiseksi. Tämä tarkoittaa, että vuoden 1900 viikon työt voi hoitaa tällä hetkellä alle kolmessa tunnissa. Työtunnit ovat vähentyneet kuitenkin vain noin kymmenen prosenttia tuottavuuden kasvusta huolimatta.

Mitä 1900-luvun alussa elänyt tutkija olisi ajatellut nykyajan ihmisten ajankäytöstä tilanteessa, jossa tuottavuus nousisi noin paljon? Tuskin sitä, että kamppailemme edelleen toimeentulon ja köyhyyden keskellä tai poltamme itsemme loppuun liian työn tekemisen seurauksena sekä olemme samaan aikaan aiheuttaneet ilmastokriisin ja luotokadon ylikulutuksen seurauksena.

Miksi yhteiskunta ei ole muuttunut leppoisaksi ja ekologisen joutilaisuuden onnelaksi? Mihin yltäkylläinen vauraus on hävinnyt? Miksi olemme vähentäneet työntekoa niin vähän ja käyttäneet tuottavuuden kasvun materialistiseen ylikulutukseen emmekä ole pystyneet poistamaan köyhyyttä? Markkinataloudessa on jotain pielessä, kun elämme keskellä hyvinvointivajetta. Tätä Soininvaara pohtii erinomaisessa teoksessaaan.

Kaiken kaikkiaan kiinnostavaa ja terävää pohdintaa yhteiskunnasta, työllisyydestä, verotuksesta ja markkinataloudesta.

Vaikka melkein kaikki on paremmin kuin ennen, eivät asiat ole läheskään niin hyvin kuin ne voisivat olla.

Hyvinvointivaltioissa asuu maailman onnellisimmat ihmiset. Haasteena on kuitenkin se, että hyvinvointivaltiot ovat muodostuneet teollisuuden aikakaudella. Ne toimivat hyvin sotien jälkeisellä aikakaudella. Nyt pitäisi pystyä uudistumaan.

Soininvaaran mukaan hyvinvointivaltion pitää nykyisten tehtävien ohella ottaa kolme uutta tehtävää hoitaakseen:

  • Valtio hoitamaan pienipalkkaisten ostovoimaa ammattiyhdistysliikkeen sijaan.
  • Haitalliset ulkoisvaikutukset hintamekanismiin haittaverojen ja subventioiden avulla ympäristövaikutukset huomioiden.
  • Toimittava niin, että kertakustannustuotteiden hintaa voidaan alentaa markkinoilla ympäristövaikutukset huomioiden.

Päämääränä hyvinvoinnista ja joutilaisuudesta nauttiminen luontoa kunnioittaminen.

Lukija: Tuomas Nevanlinna

  1. Antti Niemi & Jari Hietaniemi: Itsensä johtajat

Loistava kirja itsensä johtamisesta. Mukana ajatuksia on jakamassa kuusi oman elämän tekijää eli Anne Karilahti, Joni Jaakkola, Timo Lappi, Satu Rämö ja Timur Kärki.

Kirja muistuttaa hyvin, että onnellisuus ja menestys ovat eri asioita.

Onnellisuus on ”sitten kun” -ajattelusta vapautumista ja siirtymistä tähän päivään. Läsnöoloa tässä hetkessä ja flow-tekemistä. Onnellisuus koostuu esimerkiksi kiitollisuudesta ja kiittämisestä, säännöllisestä liikkumisesta, pysähtymisestä ja hengittämisestä sekä muiden palvelemisesta ja ystävällisten tekojen tekemisestä.

Menestyminen taas on saavuttamista. Esimerkiksi sellaisten asioiden, jotka vahvistavat omaa elämänlaatua, uskoa itseensä, keskittymistä olennaiseen, muiden hyvinvointia, omien pelkojen voittamista, uuden oppimista, rakastamista ja pitkäjänteisyyttä. Ylipäätään laadukas ja tasapainoinen elämä on menestymistä.

Itse ajattelen, että menestys ei ole sitä, että saa mitä haluaa vaan pikemminkin sitä, että haluaa sitä, mitä saa eli kiitollisuutta siitä, mitä elämä kulloinkin tarjoaa. Usein kuitenkin saamme paljon enemmän kuin ansaitsemme.

Lukija: Antti L. J. Pääkkönen

  1. Essi Jäntti: Elämää ADHD:n kanssa

Tarkkaavuushäiriö ADHD:ta esiintyy noin seitsemällä prosentilla suomalaisista. Kirjassa ADHD-oireiset ja heidän läheiset kertovat omasta arjestaan.

Konkreettisia kuvauksia ADHD-oireisten yksittäisistä hetkistä, päivistä sekä vuosista ja elämästä. Myös siitä, miten elämän voi tuossa tilanteessa ottaa haltuun. Välillä lääkityksellä ja välillä arjen rutiineja vahvistamalla tai vahvuuksia tunnistamalla ja vahvistamalla.

Kun itsellä keskittyminen ja arki on ehkä poikkeuksellisen hyvin hallussa, on avartavaa ja kiinnostavaa kuunnella aivan toisenlaisesta elämästä.

Erilaisuus on rikkautta! Muistetaan, että ADHD ei tartu, suvaitsemattomuus kyllä.

Lukija: Anni Tani

  1. Essi Sofianna Söderholm & Heikki Savola: Syitä elää

Yli 600 ihmistä päätyy vuosittain tappamaan Suomessa itsensä. Mikä saa meidät selviämään yli kaikkein vaikeimpien hetkien? Lyhyessä kirjassa lähes 300 sitaattia tavallisilta ihmisiltä siitä, miksi he haluavat elää.

Usein luonto, eläimet, kulttuuri, ystävät ja läheiset sekä pelko antavat meille syyn. Hieno kokoelma arkisia syitä elää.

Lukija: Aksa Korttila

  1. Anneli Juutilainen: Lähtösi jälkeen

Miten selvitä kun oma lapsi, vanhempi, läheinen tai puoliso kuolee enemmän tai vähemmän yllättäen. Miten kohdata suru ja päästä siitä yli? Miten surevaa voi parhaiten auttaa?

Kuolemasta puhuminen on vaikeaa ja siksi on hienoa, että niin moni tunnettu henkilö on halunnut jakaa tähän kirjaan kokemuksensa surusta ja siitä, kun läheinen kuolee.

Syvästi koskettavia kertomuksia läheisen ihmisen liian aikaisesta menettämisestä. Läheisiä kannattaa rakastaa silloin kun he ovat elossa.

Huominen on mahdollisuus jota kaikki eivät saa.

Lukija: Krista Kosonen

  1. Aino Suhola: Riitta Uosukainen: Punainen vaate

Tiivis elämäkerta kansanedustajasta, eduskunnan puhemiehestä sekä presidentinvaaliehdokkaasta. Avaa hyvin niitä taustoja miksi Uosukainen oli niin tykätty ja toisaalta kauhisteltu.

Suholan kuvaus piirtää kuvaa reippaasta ja suorasanaisesta poliitikosta, joka arvostaa läheisiään yli kaiken ja uskaltaa pitää oman linjansa. Erityisen hellyyttävää on suhde hänen omaan puolisoonsa Topiin.

Paikoin kiinnostavaa taustoitusta myös vuoden 2000 presidentinvaaleista. Erityisesti siitä politiikan nurjasta puolesta.

Lukija: Satu Nyqvist

  1. Jaana Hautala: Vapaudu uskomusten kahleista

Uskomukset ohjaavat ajattelua, tunteita ja päätöksiä. Uskomukset ohjaavat sisäistä puhettamme ja sitä kautta käyttäytymistä. Jos uskot, että onnistut tai uskot, että epäonnistut, olet todennäköisesti oikeassa.

Kirja tarjoaa NPL-menetelmiä, joiden avulla voi vapautua menneisyyden taakasta, ylittaa omat uskomuksensa ja rajoitteensa sekä asettua oman ajattelunsa ulkopuolelle. Kirjan opit perustuvat pitkälti neuroplastisuuteen eli aivojen kykyyn muokata itseään ja sopeutua uusiin käyttäytymismalleihin tai kokemuksiin.

Se millaista tarinaa kirjoitat itsestäsi ja millaisia uskomuksia itsestäsi omaat, vaikuttaa siihen, millainen olet ja millaiseksi tulet. Kunhan pidät huolta, että et lipsahda toksisen positiivisuuden syvyyksiin. Kirjassa on paljon käytännön harjoituksia.

Lukija: Jaana Hautala

  1. Joni Jaakkola: Väkevä Elämä

Elämme kuin aikaa olisi rajattomasti. Pidämme parempaa huolta autoistamme tai asunnoistamme kuin kehostamme. Vaikka juuri keho on se paikka, jossa vietämme koko elämämme.

On vaikea kasvattaa suorituskykyä, jos ei ole ensin terve. Tästä syystä kannattaa panostaa perusasioihin, kuten lepoon, liikuntaan ja ravintoon.

Miten elämää pitäisi elää? Mikä olisi elämäsi viimeinen ajatuksesi? Voit kyllä saavuttaa paljon, mutta et heti etkä ilman työtä.

Arki ja tavat rakentuvat usein (1) työn, (2) perheen ja läheisten ihmisten, (3) terveyden ja suorituskyvyn sekä (4) ystävien ja sosiaalisen elämän varaan. Tyypillisesti emme pysty priorisoimaan näitä kaikkia vaan usein joku elämänalueista kärsii toisten kustannukselma.

Jaakkolan mukaan kannattaa panostaa vahvuuksiin ja ulkoistaa niitä osa-alueita, joissa on heikko.

Jaakkola muistuttaa tapojen voimasta. Tavat perustuvat ärsykkeeseen, toimintaan ja palkintoon. Kun tunnistaa omat tapansa ja korvaa niitä uusilla tavoilla, voi arkea ja elämäänsä muuttaa merkittävästi.

Väkevä elämä rakentuu kumulatiivisesti pikkuhiljaa korkoa korolle ilmiölle eikä muutokselle kertarysäyksellä. Yliarvioimme muutoksen lyhyellä tähtäimellä ja aliarvoimme sen pidemmällä tähtäimellä.

Lukija: Aku Laitinen

  1. Ashley ”Dotty” Charles: Raivoajat

Mitä tapahtuu yhteiskunnalliselle keskustelulle sosiaalisessa mediassa? Hyvä ja terävä kirja aikamme someraivosta ja -kohuista. Mukana monia kohuja, joista itse olen ollut onneksi täysin tietämätön.

Sosiaalinen media on valitettavan täynnä viisastelua, nokittelua, maalittamista ja tahallaan väärinymmärtämistä.

Pidetään huolta, että se on muutakin!

  1. Niccolo Machiavelli: Ruhtinas

Mukavaa, että yhä useampi klassikkoteos löytyy myös äänikirjana.

Machiavellin Ruhtinas on alunperin vuonna 1532 kirjoitettu käsikirja hallitsijalle. Vaikka kirjaa on kuvailtu ajattomaksi johtamisoppaaksi, ei siitä kyllä välttämättä kannata joitain yleisiä periaatteita lukuunottamatta kovin paljon ammentaa esimerkiksi 2020-luvun työelämään ja asiantuntiatyöhön.

Toki monet Machiavellin perusperiaatteet ovat ajattomia, kuten esimerkiksi se, että ruhtinaan tulee viestiä armollisuutta, luotettavuutta, inhimillisyyttä, rehellisyyttä ja vahvaa uskoa. Enemmän ruhtinas sopii kuitenkin sodan ajan johtamiseen ja armeijoiden hallitsemiseen.

Klassikkoteoksissa usein kiinnostavin osuus on kirjan alussa oleva johdattelu kirjan historiaan. Niin tässäkin tapauksessa. Mikko Lahtisen johdanto kirjan taustoihin on parasta antia.

Suomentanut: Taru Nyström
Lukija: Ari Turunen

  1. Marcus Aurelius: Itselleni – Keisarin mietteitä elämästä

Rooman keisarin mietekirja siitä, miten stoalainen filosofia näyttäytyy käytännön elämänä.

Oikeidenmukaisuus, totuudenmukaisuus ja mielentyyneys. Näiden varaan on hyvä rakentaa oma elämä vielä 2020-luvullakin.

Jumalatkaan eivät kiukuttele. Vaikka joutuvat elämään ikuisesti ja seuraamaan ihmisten touhuja. Kyllä sitä itsekin pitäisi pystyä tähän oman lyhyen elämän osalta.

Teos on kirjoitettu sotaretkillä vuosien 161-180 välillä.

Kääntäjä: Marke Ahonen
Lukija: Tuomas Kytömäki

  1. Adam Grant: Mieti vielä

Mitä tekee palopelastaja kun metsäpalo uhkaa henkeä eikä karkuun enää ehdi? Sytyttää tietysti tulipalon. Huikea kirja uudelleen ajattelemisen taidosta. Takerrumme usein oletuksiin, vaistoihin tai tottumuksiin emmekä pysyt säilyttämään mieltämme avoimena uudella. Kirja antaa hyvät eväät kasvattaa kykyä ajatella asioita uudella tavalla.

”Itseluottamuksen takana on tiedon sijaan useimmiten tietämättömyyttä.” – Charles Darwin

Kokeile vastata seuraaviin kysymyksiin:

-Miksi englannista tuli Pohjois-Amerikan virallinen kieli?
-Miksi naisia poltettiin roviolla Salemissa?
-Mitä Wald Disney teki työkseen ennen kuin hän piirsi ensimmäisen Mikki Hiiren?
-Millä avaruuslennolla ihmiset näkivät ensimmäisen kerran Kiinan muurin?
-Miksi makeisten syönti vaiuttaa lasten käyttäytymiseen?

Ehkä kannattaa miettiä vastauksia vielä uudemman kerran. Adam Grant vastaa: ”Amerikalla ei ole olemassa mitään virallista kieltä. Noidiksi epäiltyjä naisia hirtettiin kyllä Salemissa, mutta ketään ei poltettu. Walt Disney ei piirtänyt Mikkio Hiirtä (hahmo oli Ub Iwerks -nimisen animaattorin käsialaa), eikä Kiinan muuria voi nähdä avaruudesta käsin. Sokeri ei yleensä vaikuta lasten käyttäytymiseen millään tavalla.”

Kirja kannustaa oppimaan pois siitä, minkä on ehtinyt jo omaksua.

”Edistyminen on mahdotonta ilman muutosta. Ne, jotka eivät osaa muuttaa mieltään, eivät voi muuttaa mitään muutakaan.” -George Bernard Shaw.

Yksi hyvä keino muuttaa omia ja muiden ajatuksia on motivoiva haastattelu. Käytännössä siis väitteiden, mielipiteiden, suorien ehdotusten tai käskyjen sijaan kannattaa esittää kysymyksiä ja kuunnella empaattisesti. Näin voi ohittaa puolustus- tai vastareaktion.

Merkityksellisen työn arvioinnin avainkysymys: Kuinka paljon ihmisille aiheutuisi haittaa, jos sitä työtä mitä teet ei tehtäisi?

  1. Antti Isokangas, Jani Niipola & Riku Vassinen: Viherpesuopas

Yritykset kilpailet usein siitä, mikä niistä näyttää vastuullisimmalta eikä siitä, mikä niistä todella käyttäytyy vastuullisimmin.

Kirjassa revitään auki yritysten vastuullisuusväitteet sekä nostetaan esille lukemattomia yritysten mainoskampanjoita ja niihin liittyviä kohuja. Teos auttaa suhtautumaan kriittisesti yritysten mainontaan.

Sen sijaan, että oltaisiin valmistamassa aseita, kulutusturhakkeita ja pilaamassa ihmisten terveyttä tai ympäristöä, ollaan markkinoinnissa usein rakentamassa rauhaa, luomassa merkityksiä ja ratkaisemassa yhteiskunnallisia kysymyksiä.

Avainsanoja ovat purpose ja sustis.

Hyvä bisnes on vastuullista bisnestä, koska kohta muunlaista bisnestä ei ole. Maailman parhaiten onnistunut brändi taas on katolinen kirkko. Mikä voisikaan olla parempi brändilupaus kuin ikuinen elämä?

Lukija: Antti Isokangas

  1. Agustina Bazterrica: Rotukarja

Liha on lihaa eikä ole väliä mistä se on peräisin. Eläimet hävisivät. Näin ihmiset alkoivat syömään toisiaan ja ihmisten lihasta tuli haluttu tuote. Onhan eläinproteiini välttämätöntä, kun kasviksista ei saa kaikkea.

Ihmisten lihaa kutsutaan erikoislihaksi. Sitä ei saa kutsua ihmisten lihaksi. Kyse on tuotteesta. Ei mistään inhimillisestä.

Romaani on dystooppinen ja brutaali satiiri siitä, millaisia olemme syödessämme muun lajisia vaikka emme usko olevamme, kun kuvittelemme sen olevan normaalia ja luonnollista.

Kirja kuvaa viileästi ja totisesti tavallaan sen maailman, jossa jo olemme muunlajisten suhteen. Silti teksti voi olla liian rankkaa luettavaa tai kuunneltavaa herkille. Myös tästä eteenpäin seuraa sisältövaroitus. Älä siis lue tätä pidemmälle, jos olet herkkä.

Kirjan kuvitteellisessa lihajalostamossa kasvatetaan ihmisiä lihaksi. Pienissä häkeissä. Heiltä on poistettu äänijänteet, jotta huuto ei kuuluisi. Osa on valjastettu synnyttämään vauvoja. Heiltä on poistettu kädet ja jalat, jotta he eivät vahingoittaisi sikiöitä. Vauvat erotetaan heti syntymän jälkeen äideistä. Vauvoja kasvatetaan nopesti erikoisravinnolla ja pidetään terveenä antibiooteilla. Vuoroin äitejä siitetään ja vuoroin lypsetään.

Lopulta jalostamon karja tainnutetaan napakalla nuijan iskulla otsaan, leikataan pää irti ja laitetaan hihnalle roikkumaan. Veri, silmät, kieli ja sisäelimet hyödynnetään. Kuljetuksissa pitää olla tarkkana, etteivät ihmiset loukkaa itseään eikä hyödynnettävä nahka mene huonoksi. Monet harrastavat myös kotikasvatusta ja leikkelevät elävistä ihmisistä sopivia paloja vierailleen.

Ravintolapöydässä voi syödä tuoreita pilkottuja sormia, fresh fingereitä. Lisämaksusta voi syödä ihmisen, jonka on ensin raiskannut. Tämä ei kuitenkaan ole kaikkialla kovin hyväksyttävää vaikka jotkut tällä rehvastelevatkin.

”On syytä kunnioittaa sitä mitä syö. Jokaisessa ruuassa on kuolemaa. Ajatelkaa sitä yksien uhrauksena toisten puolesta.”

Ilman ihmisen lihan syömistä näillä ihmisillä ei olisi elämää. On ihmisiä, jotka syövät ja ihmisiä, joita syödään.

Jos et jo ole vegaani, olet ehkä osa kirjan dystopiaa. Erityisesti silloin kannattaa lukea tai kuunnella tämä kirja.

Kääntäjä: Einari Aaltonen
Lukija: Jussi Puhakka


Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Seuraa minua Instagramissa