Fennovoiman hankkeella ei edellytyksiä toteutua

Leo Stranius 2014Fennovoima jätti ydinvoimalahankkeensa rakennuslupahakemuksen tänään (30.6.2015) työ- ja elinkeinoministeriöön vain reilua tuntia ennen määräajan umpeutumista.

Tuntuu uskomattomalta, että Fennovoima on kehdannut lähteä hakemaan rakennuslupaa tällä kokoonpanolla. Vaihtoehtoja on kaksi: (1) Tilanne on todella epätoivoinen tai sitten (2) tällä pelataan vain aikaa, että Fortum tai joku muu uskottava toimija saadaan vielä mukaan.

Fennovoiman hanke kohtasi vain viikko sitten merkittävän takaiskun, kun Fortum ilmoitti, ettei ole saanut sovittua vesivoimaomistuksista Venäjällä, jotka se asetti ehdoksi omalle osallistumiselle Fennovoiman hankkeeseen.

Fortumin korvaajaksi saatiin ilmeisesti aivan viime metreillä kroatialainen pikkufirma.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan vihreään energiaan keskittyvällä ja vuonna 2012 perustetulla Migrit Solarna Energija -yhtiöllä on ennestään yksi aurinkovoimala Kroatiassa. Yhtiön osakepääoma on noin 26 000 euroa ja sillä on tiettävästi yksi tai muutama työntekijä. Yhtiön omistussuhteet näyttävät johtavan Venäjälle.

Käsillä olevien tietojen perusteella on syytä epäillä, että kyseessä on bulvaani pöytälaatikkofirma, jonka taustalla on joitain muita toimijoita.

Tuntuu aika epäuskottavalta, että pieni kroatialaisfirma muuten saisi satojen miljoonien eurojen pääomat Fennovoiman investointia varten. Varsinkin kun yhtiön johtoa ei ole saatu edes kiinni kommentoimaan sijoitustaan.

Tuntuu uskomattomalta, että Fennovoima on kehdannut lähteä hakemaan rakennuslupaa tällä kokoonpanolla. Tai sitten tilanne on Fennovoiman kannalta todella epätoivoinen. Ilmeisesti koko EU- ja EFTA-alueelta ei löydy ketään muuta sijoittajaa tai energiayhtiötä, joka vielä uskoisi ydinvoimaan tai ainakaan Fennovoiman hankkeeseen.

Todennäköisesti Fennovoima hankki kroatialaisella bulvaanilla kuitenkin vain muutaman viikon, kuukauden tai vuoden lisäaikaa hankkeelle. Huomio kiinnittyy nyt Migrit Solarna Energija -yhtiön taustoihin. Perimmäisenä tavoitteena lienee kuitenkin saada Fortum vielä mukaan kuvioihin, kunhan vesivoimaomistukset saadaan Venäjällä sovittua.

Olli Rehnin ja istuvan hallituksen kannattaa vetää aika nopeasti johtopäätökset hankkeesta. Ei kiitos. Näillä eväillä rakennuslupaa ei tule myöntää. Jotain rajaa.

Fennovoiman ydinvoimahanke johtaisi Suomen energiapolitiikan niin sanottuun polkuriippuvuuteen, joka kaventaisi Suomen tulevia valintamahdollisuuksia. Mahdolliset investoinnit ydinvoimaan lukitsisivat energiantuotannon vuosikymmeniksi vanhentuneeseen teknologiaan. Tämä jättäisi vain vähän tilaa energiatehokkuudelle ja uusiutuville energialähteille, jotka loisivat pysyviä työpaikkoja ja puhtaan teknologian kotimarkkinoita.

Lue myös nämä:
– Suomen luonnonsuojeluliitto: Fennovoiman hanke ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukainen
– Greenpeace: Fennovoiman uusi omistaja ei tee hankkeesta uskottavaa
– Pro Hanhikivi: Fennovoiman osakaspohja arveluttava
– Ville Niinistö: Hallituksen puhallettava pilliin ja keskeytettävä Fennovoiman ydinvoimalahanke

2 kommenttia artikkeliin ”Fennovoiman hankkeella ei edellytyksiä toteutua”

  1. Mielenkiintoista on myös se, että Rosatom lähti tarjouskilpailuun alunperin kelvottomilla papereilla: Pietarilaisen ydinvoimalan piirustuksilla. Hankkeen luontoon kuuluu huijaus huijauksen perään.

Kommentointi on suljettu.

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa