Miksi lähdin ehdolle eduskuntavaaleihin? Mikä minua motivoi tekemään ympäristöfiksuja ratkaisuja omassa arjessani. Riku Rantala kysyy ja minä vastaan.
Miksi lähdin ehdolle eduskuntavaaleihin? Mikä minua motivoi tekemään ympäristöfiksuja ratkaisuja omassa arjessani. Riku Rantala kysyy ja minä vastaan.
Eikös talouskasvun, ja siinä sivussa väestönkasvun, tukemisen voisi sanoa olevan virran mukana menoa? Vaikka ei ole mitään mieltä hoitaa nykyistä taloutta huonosti tai lupailla populistisesti mahdottomia, niin silti minusta sen tähtäimen pitäisi olla jossain ihan muualla kuin kasvussa. Jos analyysini on oikea, niin vihreät tähtäävät myös kasvuun, joka sitten saa voimansa vihreäksi pestyistä voimaloista ja muista teknologioista. Ihmisiäkin tarvitaan kuulemma lisää, mutta ihmisiä tunnutaan tarvittavan talouskoneen osiksi, jotta tuo kone toimisi nopeammin. Ei puhuta sodan jaloista pelastettavista, vaan nimenomaa sellaisista, jotka sopivat parhaiten tuon luonnon syöjän osiksi.
Koko poliittinen järjestelmä alistuu kaikin keinoin palvelemaan sellaista, joka syö elintärkeät ympäristöt niin monelta ja asia joka huolettaa on, että tuo kone yskii ja syömingit ovat hidastumassa. Hulluutta. Kaikista hulluimmat rakentavat hurjasti ydinvoimaa ja senkin jälkeen lähtevät vielä Arktikselle öljyn ja kaasun perään, vaikka ensin selittivät ydinvoimaa rakennettavan ilmastonmuutoksen takia, ja siksi että öljystä ja kaasusta halutaan eroon. Presidenttikin kiertää avaamassa kaasuvoimaloita Venäjällä ja hiilivoimaa nyt Puolaan. Kuinka kehdataan ihan pokkana tehdä tällaista?
Ei tarvitse kovin kauaksi mennä kenenkään helsinkiläisen, kun on jo rakennustyömaalla jolla luonto muutetaan tuotteeksi. Jossain kaukana luontoa muutetaan samaan aikaan myös tuotteiksi, jotka sitten tuodaan lähikaupan hyllylle näille uusille asukkaille ostettavaksi. Sitten tulee jo seuraava työmaa ja seuraava pala luontoa katoaa. Missä kohtaa tulee raja vastaan? Kuinka paljon metsää, joka tarjoaa kodin monelle ja sitoo hiiltä, voidaan muuttaa lämpöä sitovaksi ja auringon säteitä heijastamattomaksi tummaksi pinnaksi, joka ei tarjoa kotia enää muille kuin taloille ja autoille? Ja viimeiseksi, miksi Stranius ja Rantala halusivat suojella sen vanhan kuusikon siellä Longinojan alkulähteillä? Oliko syynä luonnon kunnioitus vai Rantalan takapihan metsikön säilyttäminen? Jos luonnon kunnioitus, niin miksi tuo suojeluhalu ei sitten koskisi luontoa kaikkialla?
Kasvu on siis syy, tuhoutuminen seuraus, joten politiikan pitää tavoitella talouden supistumista, eikä pelätä sitä. Luonnolle on sen sijaan annettava lisää tilaa kasvaa, ja samalla antaa tilaisuus tarjota myös ihmiselle enemmän. Padon purku on toivottavasti lähtölaukaus sellaiselle politiikalle.