Miksi lähdin ehdolle eduskuntavaaleihin? Mikä minua motivoi tekemään ympäristöfiksuja ratkaisuja omassa arjessani. Riku Rantala kysyy ja minä vastaan.
Miksi lähdin ehdolle eduskuntavaaleihin? Mikä minua motivoi tekemään ympäristöfiksuja ratkaisuja omassa arjessani. Riku Rantala kysyy ja minä vastaan.
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua!
#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä.
”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”
https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta.
Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!
#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille!
Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.
Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa.
Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani.
50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.
Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia.
Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää.
Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kolilla! Juoksulenkillä, Ukko-Kolin huipulla ja hiihtämässä #koli #ukkokoli #akkakoli #pahakoli #juoksu #hiihto
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi.
Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni.
#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.
Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.
”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.
Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.
”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.
”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Olemattoman kokeneet. Millaista oli opiskella entisessä Neuvostoliitossa 1970-1990-luvuilla?
Olen kyllä todella ylpeä isästäni, joka on ryhtynyt eläkepäivinään varsin tuotteliaaksi kirjailijaksi. Tämä taitaa olla jo hänen seitsemäs kirja. Tällä kertaa kiinnostavaa elämäkertakuvausta siitä millaista oli opiskelijaelämä mm. Leningradissa, Moskovassa, Kiovassa ja Minskissä. Mistä lähtökohdista opiskelemaan lähdettiin ja mitä sitten tapahtui.
Tietysti tämä on kiinnostavaa siitäkin näkökulmasta, että itse kävin tuolloin isäni mukana syntymässä ja kokemassa tämän olemattoman.
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana.
”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”
https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/
Miten viettäisit elämäsi viimeiset päiväsi? Nyt olisi mahdollisuus saada 20% alennus Innon verkkokaupassa mun kirjasta 101 onnen päivää koodilla ”101 onnen päivää”
#101onnenpäivää
Eikös talouskasvun, ja siinä sivussa väestönkasvun, tukemisen voisi sanoa olevan virran mukana menoa? Vaikka ei ole mitään mieltä hoitaa nykyistä taloutta huonosti tai lupailla populistisesti mahdottomia, niin silti minusta sen tähtäimen pitäisi olla jossain ihan muualla kuin kasvussa. Jos analyysini on oikea, niin vihreät tähtäävät myös kasvuun, joka sitten saa voimansa vihreäksi pestyistä voimaloista ja muista teknologioista. Ihmisiäkin tarvitaan kuulemma lisää, mutta ihmisiä tunnutaan tarvittavan talouskoneen osiksi, jotta tuo kone toimisi nopeammin. Ei puhuta sodan jaloista pelastettavista, vaan nimenomaa sellaisista, jotka sopivat parhaiten tuon luonnon syöjän osiksi.
Koko poliittinen järjestelmä alistuu kaikin keinoin palvelemaan sellaista, joka syö elintärkeät ympäristöt niin monelta ja asia joka huolettaa on, että tuo kone yskii ja syömingit ovat hidastumassa. Hulluutta. Kaikista hulluimmat rakentavat hurjasti ydinvoimaa ja senkin jälkeen lähtevät vielä Arktikselle öljyn ja kaasun perään, vaikka ensin selittivät ydinvoimaa rakennettavan ilmastonmuutoksen takia, ja siksi että öljystä ja kaasusta halutaan eroon. Presidenttikin kiertää avaamassa kaasuvoimaloita Venäjällä ja hiilivoimaa nyt Puolaan. Kuinka kehdataan ihan pokkana tehdä tällaista?
Ei tarvitse kovin kauaksi mennä kenenkään helsinkiläisen, kun on jo rakennustyömaalla jolla luonto muutetaan tuotteeksi. Jossain kaukana luontoa muutetaan samaan aikaan myös tuotteiksi, jotka sitten tuodaan lähikaupan hyllylle näille uusille asukkaille ostettavaksi. Sitten tulee jo seuraava työmaa ja seuraava pala luontoa katoaa. Missä kohtaa tulee raja vastaan? Kuinka paljon metsää, joka tarjoaa kodin monelle ja sitoo hiiltä, voidaan muuttaa lämpöä sitovaksi ja auringon säteitä heijastamattomaksi tummaksi pinnaksi, joka ei tarjoa kotia enää muille kuin taloille ja autoille? Ja viimeiseksi, miksi Stranius ja Rantala halusivat suojella sen vanhan kuusikon siellä Longinojan alkulähteillä? Oliko syynä luonnon kunnioitus vai Rantalan takapihan metsikön säilyttäminen? Jos luonnon kunnioitus, niin miksi tuo suojeluhalu ei sitten koskisi luontoa kaikkialla?
Kasvu on siis syy, tuhoutuminen seuraus, joten politiikan pitää tavoitella talouden supistumista, eikä pelätä sitä. Luonnolle on sen sijaan annettava lisää tilaa kasvaa, ja samalla antaa tilaisuus tarjota myös ihmiselle enemmän. Padon purku on toivottavasti lähtölaukaus sellaiselle politiikalle.