Huolestuttaako lastesi tulevaisuus? Liity Ilmastovanhempien jäseneksi!

IlmastovanhemmatIlmastovanhemmat on ilmastonmuutoksesta huolestuneiden vanhempien ja muiden lasten läheisten etujärjestö ja kansanliike.

Ilmastovanhemmat vaativat päättäjiä tekemään ilmastokatastrofin hillitsemisestä politiikan ykkösasian. Vain siten voimme pelastaa maailman lapsillemme.

Ilmastonmuutos ei ole leikin asia.

Mitä vastaat kun nykyiset lapset kysyvät sinulta tulevina vuosikymmeninä: Mitä teit ilmastokysymyksen eteen silloin kun jotain oli vielä tehtävissä?

Äitienpäivänä on hyvä hetki liittyä Ilmastovanhempiin.

10 kommenttia artikkeliin ”Huolestuttaako lastesi tulevaisuus? Liity Ilmastovanhempien jäseneksi!”

  1. Niin.

    Olen jo muutaman vuoden pohtinut, mitä kansalaisjärjestöaktiivit aikovat vastata, jos lapset kysyvätkin näin:

    ”Miksi vastustit aktiivisesti ylivoimaisesti tehokkainta ja jo 1980-luvun kokemusten perusteella nopeimmin yhteiskuntia dekarbonisoinutta hiiletöntä energianlähdettä, vaikka tiesit, mitä ilmastonmuutoksesta voi seurata?”

    • Tarkoitatko J.M. Korhonen energiansäästöä? Ei en vastusta sitä. 🙂 Pidän sitä itsekin kaikkein tehokkaimpana keinona päästöjen vähentämiseen, koska kaikilla energiantuotantomuodoilla on omat haittavaikutuksensa.

      Sen sijaan ydinvoimaa (johon uskoisin, että tässä viittasit) en pidä sopivana ratkaisuna uraanin louhintaan ja jätteen loppusijoitukseen liittyvien ongelmien takia. Erityinen ongelma päästöjen vähentämisen kannalta ydinvoimassa on kuitenkin, että se on liian hidas tapa vähentää päästöjä (esim. OL3 ei ole vieläkään valmis – samassa ajassa olisi vähennetty enemmän päästöjä investoimalla vastaavat resurssin energiansäästöön tai uusiutuviin energialähteisiin). Vaikka myönnän toki, että voin hyvin olla väärässäkin.

      Ei ydinvoimaa Fukushiman onnettomuus kaatanut. Sen näytti/näyttää tekevän OL3-projekti, jonka myötä on käynyt aika selväksi, että homma ei ole kovin kannattavaa edes taloudellisesti – puhumattakaan ilmaston näkökulmasta.

      Parhain terveisin
      -Leo

  2. Miten vastaat, jos lapsesi kysyy, mihin perustit nämä käsityksesi? Tai jos hän kysyy, miksi yksikään kansalaisjärjestö ei koskaan verrannut eri energianmuotojen haittoja toisiinsa?

    Mainitsemistasi ongelmista vain jäteongelma on millään tavalla ydinvoimaa erityisesti koskettava. Esimerkiksi tuulivoimalla saman energiamäärän tuottaminen vaatii vähintään kolme ja todennäköisesti lähemmäksi kymmenen kertaa enemmän kaivostoimintaa kuin ydinvoimalla. Tähän tulokseen tullaan esim. tässä eri energianmuotojen elinkaarianalyysejä yhteenvetävässä tutkimuksessa:

    http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0360544213000492

    Jos pääset tuohon käsiksi, suosittelen lukemaan sekä sen että liitetiedostona olevan Excel-taulukon, jossa materiaalimäärät on selkeästi esitetty.

    Väitteesi erityisestä ongelmasta – hitaudesta – on yksikäsitteisesti ja selkeästi väärä. Todellisuus on AIVAN toisenlainen: ydinvoimaa voimakkaasti rakentaneet maat ovat kyenneet vähentäneet päästöjään paljon nopeammin kuin nopeimmin uusiutuvien ja energiansäästön avulla samaa yrittäneet. Ne ovat myös pääsääntöisesti päässeet parempiin tuloksiin: vertaa vaikka Saksan ja Tanskan per capita-päästöjä naapureiden Ranskan ja Ruotsin vastaaviin.

    Lähtökohta itsenäiselle perehtymiselle on esim. täällä:

    http://thebreakthrough.org/archive/which_nations_have_reduced_car

    Pyydän kiinnittämään myös erityistä huomiota mittakaavaeroihin: vaikka OL3 olisi vielä 10 vuotta myöhässä, se olisi silti nopeampi tapa lisätä hiilettömän energian tuotantoa kuin koko Tanskan tuulivoimaprojekti.

    Ja oli miten oli, vaikka olisit oikeassa ja ydinvoima olisi taloudellisesti kannattamatonta, miksi ihmeessä vastustatte sitten sitä? Hinta tai kannattavuus ei myöskään vaikuta olevan minkäänlainen este tai edes hidaste kun puhutte esim. tuulivoimasta (esim. tuo juuri linkkaamasi tutkimus 1900 megawatin ylimitoitetusta tuulipuistosta Helsinkiä varten), ja varmaan olet samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen vastustamiseksi pienikin apu olisi tarpeen?

    Mitä muuten vastaat, jos lapsesi kysyy vaikka tuosta – miksi hinta oli ongelma ydinvoimalle mutta ei tuulivoimalle? Tai miksi hitaus oli ongelma ydinvoimalle mutta ei uusiutuville? Tai miksi kaivostoiminta oli ongelma ydinvoimalle mutta ei tuulivoimalle? Tai miksi jätteet olivat ongelma ydinvoimalle mutta eivät aurinkovoimalle?

  3. Lapsesi saattaa kysyä muitakin epämiellyttäviä kysymyksiä. Tälläisiä voivat olla myös esim. se, miksi pelasitte koko planeetan tulevaisuuden yhden kortin – uusiutuvien voittokulun ja energiansäästön – varaan, vaikka ylivoimainen valtaosa asiantuntijoista piti kansalaisjärjestöjen energiaskenaarioita toivottoman epärealistisina utopioina.

    Hän saattaa kysellä esimerkiksi siitä, miksi kaikessa toiminnassanne uutisoitte 100% uusiutuvan energiatulevaisuuden olevan täysin mahdollista ja suorastaan vaaditte ydinenergian alasajoa, vaikka esimerkiksi IPCC:n SRREN-raportti totesi vielä 2011, että mediaani 164 uusiutuviin lähtökohtaisesti positiivisesti suhtautuvista energiaskenaariosta antaisi olettaa uusiutuvien osuuden maailman energiantuotannosta olevan noin 27% vuonna 2050. Tai kun IEA:n julkaisemat tilastot keväällä 2013 osoittivat, ettei uusiutuvista ollut ollut juuri mitään apua energiantuotannon dekarbonisoinnissa – että maailman energia oli yhtä likaista kuin 1990. Tai miksi kuuntelitte James Hansenia ilmastonmuutosasioissa, mutta vaikenitte tai jopa buuasitte, kun hän totesi saman minkä jotakuinkin kaikki energia-asiantuntijat: että ydinvoimaa tarvitaan aivan välttämättä jos ilmastotavoitteisiin halutaan päästä.

    Lapsesi saattaa kysyä, miksi 1970-luvulta periytyvä ydinvastainen ideologianne oli niin jäykkää, että parhaasta tuli riittävän hyvän vihollinen ja siten este onnistumiselle. Hän saattaa myös kysyä, miksi epäilyksiä ei herännyt edes silloin, kun kansalaisaktiivit yrittivät (ainakin vielä 10.5.2013 saakka turhaan) kysyä, mihin tutkimuksiin perustuivat esim. väitteet ydinvoiman poikkeuksellisesta haitallisuudesta ympäristölle muihin energianlähteisiin verrattuna.

    Aion nimittäin henkilökohtaisesti pitää osaltani huolen siitä, että näitä kysymyksiä kysytään ja ettei yksikään kansalaisjärjestötoimija pääse väittämään ”kukaan ei sanonut.”

  4. Olen liittynyt ja mulle on tullut yksi sähköposti. Tämä tapahtui muistaakseni talvella samoihin aikoihin, kun puhuit ko asiasta eka kerran blogissasi. Nyt odottelen, mitä seuraavaksi. Otanko minä yhteyttä jonnekin vai otetaanko minuun yhteyttä? Vai olenko nyt sitten vaan ilmastovanhempi omassa rauhassani, kun nimi on listoilla? 😉

    Lasten kysymyksistä puheen ollen. Meidän 6-vuotias kysyi tänään saadessaan käsiinsä tuoreen Suomen luonto – numeron, että miksi tällaisen luontolehden takakannessa mainostetaan autoa? Osaatko sinä vastata siihen – minä en!

    • Kiitos kommentista Hanna! Toivottavasti pääset sähköpostijakeluun noilla Liisan ohjeilla eli laita sähköpostia osoitteeseen: jasenrekisteri@ilmastovanhemmat.fi. Itse olen ainakin saanut säännöllisesti viestejä.

      Sinulla on varsin viisas lapsi! 🙂 Suomen Luonnon automainoksesta kannattaa käydä antamassa palautetta suoraan lehdelle: http://www.suomenluonto.fi/ Itse en lehden puolesta ja heidän mainoslinjauksista osaa valitettavasti sanoa.

      Parhain terveisin
      -Leo

  5. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ei ole mitään muuta kuin maailman suurin huijaus. Se on se fakta, jota minä olen omille lapsilleni kertonut.

    http://jarinyberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/137792-

    Mitenkä sinun todellisuuteesi istuu sellainen tosiasia, että CO2-pitoisuus nousee, mutta lämpötila ei? Oheisen linkin kuva voi olla ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutokseen uskovalle varsin kiusallinen. Se kun kumoaa täysin ihmisen oletetun ”suuren” vaikutuksen ilmastoon.

    http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2013_04_01_arc

    Minusta on vastuutonta, että meitä tavallisia ihmisiä pelotellaan asialla, jonka tieteellinen perusta on luokkaa 400 ppm. Kaikki todisteet viittaavat siihen, että ainoa ilmastoon todella vaikuttava ilmestys hehkuu keltaisena pallona päivisin Suomenkin taivaalla.

  6. Hanna, enemmänkin postia olisi pitänyt tulla: olemme lähettäneet jäsenille kevään aikana sähköpostilla kuukausittaisia jäsenkirjeitä ja viimeksi eilen lähetettiin kutsu yhdistyksen kevätkokoukseen. Jotain on siis jossain vaiheessa mennyt pieleen, jos et ole näitä viestejä saanut. Pahoitteluni siitä. Lähetäpä sähköpostia osoitteeseen jasenrekisteri@ilmastovanhemmat.fi, niin pääset mukaan postituslistoille.
    Samaa automainosta ihmettelin muuten minäkin.
    T. Liisa S-H, Ilmastovanhemmat ry:n puheenjohtaja

  7. Moi Hanna!

    Hyvä että otit asian esiin täällä, koska mä olen Ilmastovanhempien jäsenrekisterin ylläpitäjä, eikä sinua ole jäsenrekisterissä! En tiedä, mitä on voinut sattua, mutta minusta sinun jäsenhakemuslomakettasi ei ole tullut perille. Olisikohan lomakkeen toiminnassa ollut joku hetkellinen ongelma? Mietinkin, että oletkohan saanut viestin meidän Tiedotus-listalle liittymisestä, tai sitten sellaisen kirjeen, jonka lähetimme kaikille vetoomuksen allekirjoittaneille jotka ruksasivat kohdan ”haluan lisätietoja Ilmastovanhemmista”. Näitä viestejä ovat saaneet muutkin kuin jo jäsenet.

    Joka tapauksessa selvitetään asia, ja pahoittelen erittäin kovasti, mikäli kyseessä on oma mokani! Voitko ystävällisesti täyttää uudelleen jäsenhakemuslomakkeen sivulla http://ilmastovanhemmat.fi/liittymislomake/ tai laittaa mulle sähköpostia tuohon Leon ja Liisan mainitsemaan osoitteeseen. Hallitus hyväksyy käsittääkseni juuri uusia jäsenhakemuksia, joten pääset tuota pikaa jäseneksi ja lähetän sulle meidän edellisetkin jäsenkirjeet.

    Seuraava tapaaminen on jo viikon päästä sunnuntaina, toivottavasti pääset mukaan sinnekin tutustumaan porukkaan! Lisäksi pk-seudun paikallisryhmällä on tapaaminen kesäkuun alussa, minne olet myös erittäin tervetullut, mikäli paikallistoiminta sinua kiinnostaa. Kurjaa, ettet ole saanut tietoa edellisistä tapaamisista, mutta ei niitä ole vielä montaa kerinnyt olla, joten ehdit todellakin vielä hienosti mukaan toimintaan!

    Yst. Paula / Ilmastovanhemmat

  8. Palatakseni aiheeseen, tässä erään ympäristöinstituutin laskelma Olkiluoto 3:n ja aurinkovoiman hinnasta:

    http://thebreakthrough.org/index.php/programs/energy-and-climate/cost-of-german-solar-is-four-times-finnish-nuclear/?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+thebreakthrough+%28The+Breakthrough+Institute+Full+Site+RSS%29

    Kaikkine budjetinylityksineenkin, OL3 on neljä kertaa halvempi tapa rakentaa hiilivapaata energiaa kuin Saksan aurinkopaneelituki. Näin, vaikka laskelma on ainakin kapasiteettikertoimen osalta todennäköisesti optimistinen aurinkovoiman ja pessimistinen ydinvoiman suhteen. (Vaikka tuossa laskelmassa ei olekaan mukana kummankaan energiamuodon purkukustannuksia, niiden huomioiminen ei laskelmaa olennaisesti muuttaisi.)

    Huomattavaa on myös tämä: OL3 tulee tuottamaan sähköä hieman yli puolet siitä, mitä koko Saksan 2000-luvulla rakennettu aurinkovoima yhteensä.

    Väitteet siitä, että ydinvoima olisi uusiutuviin verrattuna liian hidasta tai kallista, ei vaan yksinkertaisesti pidä paikkaansa sen enempää kuin väite, että asiat putoavat ylöspäin.

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa