Huolestuttaako lastesi tulevaisuus? Liity Ilmastovanhempien jäseneksi!

IlmastovanhemmatIlmastovanhemmat on ilmastonmuutoksesta huolestuneiden vanhempien ja muiden lasten läheisten etujärjestö ja kansanliike.

Ilmastovanhemmat vaativat päättäjiä tekemään ilmastokatastrofin hillitsemisestä politiikan ykkösasian. Vain siten voimme pelastaa maailman lapsillemme.

Ilmastonmuutos ei ole leikin asia.

Mitä vastaat kun nykyiset lapset kysyvät sinulta tulevina vuosikymmeninä: Mitä teit ilmastokysymyksen eteen silloin kun jotain oli vielä tehtävissä?

Äitienpäivänä on hyvä hetki liittyä Ilmastovanhempiin.

10 kommenttia artikkeliin ”Huolestuttaako lastesi tulevaisuus? Liity Ilmastovanhempien jäseneksi!”

  1. Niin.

    Olen jo muutaman vuoden pohtinut, mitä kansalaisjärjestöaktiivit aikovat vastata, jos lapset kysyvätkin näin:

    ”Miksi vastustit aktiivisesti ylivoimaisesti tehokkainta ja jo 1980-luvun kokemusten perusteella nopeimmin yhteiskuntia dekarbonisoinutta hiiletöntä energianlähdettä, vaikka tiesit, mitä ilmastonmuutoksesta voi seurata?”

    • Tarkoitatko J.M. Korhonen energiansäästöä? Ei en vastusta sitä. 🙂 Pidän sitä itsekin kaikkein tehokkaimpana keinona päästöjen vähentämiseen, koska kaikilla energiantuotantomuodoilla on omat haittavaikutuksensa.

      Sen sijaan ydinvoimaa (johon uskoisin, että tässä viittasit) en pidä sopivana ratkaisuna uraanin louhintaan ja jätteen loppusijoitukseen liittyvien ongelmien takia. Erityinen ongelma päästöjen vähentämisen kannalta ydinvoimassa on kuitenkin, että se on liian hidas tapa vähentää päästöjä (esim. OL3 ei ole vieläkään valmis – samassa ajassa olisi vähennetty enemmän päästöjä investoimalla vastaavat resurssin energiansäästöön tai uusiutuviin energialähteisiin). Vaikka myönnän toki, että voin hyvin olla väärässäkin.

      Ei ydinvoimaa Fukushiman onnettomuus kaatanut. Sen näytti/näyttää tekevän OL3-projekti, jonka myötä on käynyt aika selväksi, että homma ei ole kovin kannattavaa edes taloudellisesti – puhumattakaan ilmaston näkökulmasta.

      Parhain terveisin
      -Leo

  2. Miten vastaat, jos lapsesi kysyy, mihin perustit nämä käsityksesi? Tai jos hän kysyy, miksi yksikään kansalaisjärjestö ei koskaan verrannut eri energianmuotojen haittoja toisiinsa?

    Mainitsemistasi ongelmista vain jäteongelma on millään tavalla ydinvoimaa erityisesti koskettava. Esimerkiksi tuulivoimalla saman energiamäärän tuottaminen vaatii vähintään kolme ja todennäköisesti lähemmäksi kymmenen kertaa enemmän kaivostoimintaa kuin ydinvoimalla. Tähän tulokseen tullaan esim. tässä eri energianmuotojen elinkaarianalyysejä yhteenvetävässä tutkimuksessa:

    http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0360544213000492

    Jos pääset tuohon käsiksi, suosittelen lukemaan sekä sen että liitetiedostona olevan Excel-taulukon, jossa materiaalimäärät on selkeästi esitetty.

    Väitteesi erityisestä ongelmasta – hitaudesta – on yksikäsitteisesti ja selkeästi väärä. Todellisuus on AIVAN toisenlainen: ydinvoimaa voimakkaasti rakentaneet maat ovat kyenneet vähentäneet päästöjään paljon nopeammin kuin nopeimmin uusiutuvien ja energiansäästön avulla samaa yrittäneet. Ne ovat myös pääsääntöisesti päässeet parempiin tuloksiin: vertaa vaikka Saksan ja Tanskan per capita-päästöjä naapureiden Ranskan ja Ruotsin vastaaviin.

    Lähtökohta itsenäiselle perehtymiselle on esim. täällä:

    http://thebreakthrough.org/archive/which_nations_have_reduced_car

    Pyydän kiinnittämään myös erityistä huomiota mittakaavaeroihin: vaikka OL3 olisi vielä 10 vuotta myöhässä, se olisi silti nopeampi tapa lisätä hiilettömän energian tuotantoa kuin koko Tanskan tuulivoimaprojekti.

    Ja oli miten oli, vaikka olisit oikeassa ja ydinvoima olisi taloudellisesti kannattamatonta, miksi ihmeessä vastustatte sitten sitä? Hinta tai kannattavuus ei myöskään vaikuta olevan minkäänlainen este tai edes hidaste kun puhutte esim. tuulivoimasta (esim. tuo juuri linkkaamasi tutkimus 1900 megawatin ylimitoitetusta tuulipuistosta Helsinkiä varten), ja varmaan olet samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen vastustamiseksi pienikin apu olisi tarpeen?

    Mitä muuten vastaat, jos lapsesi kysyy vaikka tuosta – miksi hinta oli ongelma ydinvoimalle mutta ei tuulivoimalle? Tai miksi hitaus oli ongelma ydinvoimalle mutta ei uusiutuville? Tai miksi kaivostoiminta oli ongelma ydinvoimalle mutta ei tuulivoimalle? Tai miksi jätteet olivat ongelma ydinvoimalle mutta eivät aurinkovoimalle?

  3. Lapsesi saattaa kysyä muitakin epämiellyttäviä kysymyksiä. Tälläisiä voivat olla myös esim. se, miksi pelasitte koko planeetan tulevaisuuden yhden kortin – uusiutuvien voittokulun ja energiansäästön – varaan, vaikka ylivoimainen valtaosa asiantuntijoista piti kansalaisjärjestöjen energiaskenaarioita toivottoman epärealistisina utopioina.

    Hän saattaa kysellä esimerkiksi siitä, miksi kaikessa toiminnassanne uutisoitte 100% uusiutuvan energiatulevaisuuden olevan täysin mahdollista ja suorastaan vaaditte ydinenergian alasajoa, vaikka esimerkiksi IPCC:n SRREN-raportti totesi vielä 2011, että mediaani 164 uusiutuviin lähtökohtaisesti positiivisesti suhtautuvista energiaskenaariosta antaisi olettaa uusiutuvien osuuden maailman energiantuotannosta olevan noin 27% vuonna 2050. Tai kun IEA:n julkaisemat tilastot keväällä 2013 osoittivat, ettei uusiutuvista ollut ollut juuri mitään apua energiantuotannon dekarbonisoinnissa – että maailman energia oli yhtä likaista kuin 1990. Tai miksi kuuntelitte James Hansenia ilmastonmuutosasioissa, mutta vaikenitte tai jopa buuasitte, kun hän totesi saman minkä jotakuinkin kaikki energia-asiantuntijat: että ydinvoimaa tarvitaan aivan välttämättä jos ilmastotavoitteisiin halutaan päästä.

    Lapsesi saattaa kysyä, miksi 1970-luvulta periytyvä ydinvastainen ideologianne oli niin jäykkää, että parhaasta tuli riittävän hyvän vihollinen ja siten este onnistumiselle. Hän saattaa myös kysyä, miksi epäilyksiä ei herännyt edes silloin, kun kansalaisaktiivit yrittivät (ainakin vielä 10.5.2013 saakka turhaan) kysyä, mihin tutkimuksiin perustuivat esim. väitteet ydinvoiman poikkeuksellisesta haitallisuudesta ympäristölle muihin energianlähteisiin verrattuna.

    Aion nimittäin henkilökohtaisesti pitää osaltani huolen siitä, että näitä kysymyksiä kysytään ja ettei yksikään kansalaisjärjestötoimija pääse väittämään ”kukaan ei sanonut.”

  4. Olen liittynyt ja mulle on tullut yksi sähköposti. Tämä tapahtui muistaakseni talvella samoihin aikoihin, kun puhuit ko asiasta eka kerran blogissasi. Nyt odottelen, mitä seuraavaksi. Otanko minä yhteyttä jonnekin vai otetaanko minuun yhteyttä? Vai olenko nyt sitten vaan ilmastovanhempi omassa rauhassani, kun nimi on listoilla? 😉

    Lasten kysymyksistä puheen ollen. Meidän 6-vuotias kysyi tänään saadessaan käsiinsä tuoreen Suomen luonto – numeron, että miksi tällaisen luontolehden takakannessa mainostetaan autoa? Osaatko sinä vastata siihen – minä en!

    • Kiitos kommentista Hanna! Toivottavasti pääset sähköpostijakeluun noilla Liisan ohjeilla eli laita sähköpostia osoitteeseen: jasenrekisteri@ilmastovanhemmat.fi. Itse olen ainakin saanut säännöllisesti viestejä.

      Sinulla on varsin viisas lapsi! 🙂 Suomen Luonnon automainoksesta kannattaa käydä antamassa palautetta suoraan lehdelle: http://www.suomenluonto.fi/ Itse en lehden puolesta ja heidän mainoslinjauksista osaa valitettavasti sanoa.

      Parhain terveisin
      -Leo

  5. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ei ole mitään muuta kuin maailman suurin huijaus. Se on se fakta, jota minä olen omille lapsilleni kertonut.

    http://jarinyberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/137792-

    Mitenkä sinun todellisuuteesi istuu sellainen tosiasia, että CO2-pitoisuus nousee, mutta lämpötila ei? Oheisen linkin kuva voi olla ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutokseen uskovalle varsin kiusallinen. Se kun kumoaa täysin ihmisen oletetun ”suuren” vaikutuksen ilmastoon.

    http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2013_04_01_arc

    Minusta on vastuutonta, että meitä tavallisia ihmisiä pelotellaan asialla, jonka tieteellinen perusta on luokkaa 400 ppm. Kaikki todisteet viittaavat siihen, että ainoa ilmastoon todella vaikuttava ilmestys hehkuu keltaisena pallona päivisin Suomenkin taivaalla.

  6. Hanna, enemmänkin postia olisi pitänyt tulla: olemme lähettäneet jäsenille kevään aikana sähköpostilla kuukausittaisia jäsenkirjeitä ja viimeksi eilen lähetettiin kutsu yhdistyksen kevätkokoukseen. Jotain on siis jossain vaiheessa mennyt pieleen, jos et ole näitä viestejä saanut. Pahoitteluni siitä. Lähetäpä sähköpostia osoitteeseen jasenrekisteri@ilmastovanhemmat.fi, niin pääset mukaan postituslistoille.
    Samaa automainosta ihmettelin muuten minäkin.
    T. Liisa S-H, Ilmastovanhemmat ry:n puheenjohtaja

  7. Moi Hanna!

    Hyvä että otit asian esiin täällä, koska mä olen Ilmastovanhempien jäsenrekisterin ylläpitäjä, eikä sinua ole jäsenrekisterissä! En tiedä, mitä on voinut sattua, mutta minusta sinun jäsenhakemuslomakettasi ei ole tullut perille. Olisikohan lomakkeen toiminnassa ollut joku hetkellinen ongelma? Mietinkin, että oletkohan saanut viestin meidän Tiedotus-listalle liittymisestä, tai sitten sellaisen kirjeen, jonka lähetimme kaikille vetoomuksen allekirjoittaneille jotka ruksasivat kohdan ”haluan lisätietoja Ilmastovanhemmista”. Näitä viestejä ovat saaneet muutkin kuin jo jäsenet.

    Joka tapauksessa selvitetään asia, ja pahoittelen erittäin kovasti, mikäli kyseessä on oma mokani! Voitko ystävällisesti täyttää uudelleen jäsenhakemuslomakkeen sivulla http://ilmastovanhemmat.fi/liittymislomake/ tai laittaa mulle sähköpostia tuohon Leon ja Liisan mainitsemaan osoitteeseen. Hallitus hyväksyy käsittääkseni juuri uusia jäsenhakemuksia, joten pääset tuota pikaa jäseneksi ja lähetän sulle meidän edellisetkin jäsenkirjeet.

    Seuraava tapaaminen on jo viikon päästä sunnuntaina, toivottavasti pääset mukaan sinnekin tutustumaan porukkaan! Lisäksi pk-seudun paikallisryhmällä on tapaaminen kesäkuun alussa, minne olet myös erittäin tervetullut, mikäli paikallistoiminta sinua kiinnostaa. Kurjaa, ettet ole saanut tietoa edellisistä tapaamisista, mutta ei niitä ole vielä montaa kerinnyt olla, joten ehdit todellakin vielä hienosti mukaan toimintaan!

    Yst. Paula / Ilmastovanhemmat

  8. Palatakseni aiheeseen, tässä erään ympäristöinstituutin laskelma Olkiluoto 3:n ja aurinkovoiman hinnasta:

    http://thebreakthrough.org/index.php/programs/energy-and-climate/cost-of-german-solar-is-four-times-finnish-nuclear/?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+thebreakthrough+%28The+Breakthrough+Institute+Full+Site+RSS%29

    Kaikkine budjetinylityksineenkin, OL3 on neljä kertaa halvempi tapa rakentaa hiilivapaata energiaa kuin Saksan aurinkopaneelituki. Näin, vaikka laskelma on ainakin kapasiteettikertoimen osalta todennäköisesti optimistinen aurinkovoiman ja pessimistinen ydinvoiman suhteen. (Vaikka tuossa laskelmassa ei olekaan mukana kummankaan energiamuodon purkukustannuksia, niiden huomioiminen ei laskelmaa olennaisesti muuttaisi.)

    Huomattavaa on myös tämä: OL3 tulee tuottamaan sähköä hieman yli puolet siitä, mitä koko Saksan 2000-luvulla rakennettu aurinkovoima yhteensä.

    Väitteet siitä, että ydinvoima olisi uusiutuviin verrattuna liian hidasta tai kallista, ei vaan yksinkertaisesti pidä paikkaansa sen enempää kuin väite, että asiat putoavat ylöspäin.

Kommentointi on suljettu.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!