Ekoisi: Perheen päästöjen kompensointi

Pohdimme aikanaan puolisoni kanssa paljon lasten hankinnan/saannin ympäristövaikutuksia. Tämä aihe tuli jälleen mieleeni viikonloppuna. Pohdiskelin, miten voisin hyvittää paitsi omat, myös lapseni aiheuttamat ilmasto- ja ympäristövaikutukset.

Miten siis voisi esimerkiksi kompensoida perheen päästöt? Tein oheisen laskuharjoituksen.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2010 vastasivat 74,6 miljoonaa hiilidioksiditonnia (CO2- ekv.) Suomen väkiluvun ollessa joulukuun 2010 lopussa 5 374 499.

Tämä tarkoittaa noin 13,88 tonnia CO2-ekv päästöjä suomalaista kohden vuodessa.

Vastasyntyneen elinajan odote vuonna 2010 oli noin 80 vuotta. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2010 syntynyt suomalainen tuottaa noin 1110 tonnia CO2-ekv elämänsä aikana. Käytännössä esimerkiksi Atmosfairin laskurin mukaan noin 1291 edestakaista Helsinki-Bryssel -lentoa tai vastaavasti 150gCO2/km päästävällä autolla 7 400 000 ajokilometriä.

Miten nämä päästöt voisi sitten hyvittää tai kompensoida? Hiilidioksiditonnin hinta on tällä hetkellä Euroopan Unionissa päästökaupassa 6,83 euroa. Suomalaisen vuosittain aiheuttamat päästöt (13,88 tonnia CO2-ekv) tarkoittaisivat tällä hinnalla noin 95 euron vuosittaista kustannusta vapaaehtoisen maksun tai pakollisen veron muodossa.

Yksilöiden aiheuttamien päästöjen välillä on kuitenkin merkittäviä eroja. Esimerkiksi Helsingin Sanomien hiilijalanjälkitestin mukaan omat hiilidioksidipäästöni ovat 2867 kgCO2 (2,9 tonnia CO2-ekv) vuodessa (asuminen 1172 kg, liikkuminen 125 kg, ruokailu 787 kg ja elämäntapa 784 kg). Näin vastaavien päästöoikeuksien hankinta tarkoittaisi omalta osaltani vuosittain noin 20 euron kustannusta. Tämän lisäksi tulee sitten tietysti se yksi lapsi. Hänestäkin aiheutuu päästöjä.

Voisi olla perusteltua, että lasten päästöt allokoitaisiin vanhemmille. Näinkin laskettuna meidän kolmen hengen kotitalous tuottaa kuitenkin edelleen vähemmän päästöjä kuin yksi keskimääräinen suomalainen.

Olen kuullut, että monet avaavat vauvalle tai lapselle pankkitilin ja säästävät rahaa lapselleen tulevaisuutta varten. Itsekin haluan lapselle hyvän tulevaisuuden.

Ehkäpä teenkin niin, että pankkitilin sijaan lahjoitan vauvani puolesta 20-95 euroa vuosittain johonkin päästöjä vähentävään projektiin. Jokaiselle aikuiselle suosittelen taas ryhtymistä eettiseksi eläkesäästäjäksi.

Mitä muuta voisi tehdä? Mikä olisi hyvä tapa vanhemmille kompensoida lapsen aiheuttamat ympäristö- ja ilmastovaikutukset?

Edelliset Ekoisi-kirjoitukset ovat luettavissa täällä: Ekoisi

4 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi: Perheen päästöjen kompensointi”

  1. Kaikkein paras kompensointitapa on kasvattaa lapsesta ympäristötietoinen ihminen, joka ei esimerkiksi pidä autoa välttämättömänä, vaan on valmis järjestämään elämänsä ympäristöystävällisyyden ehdoilla.

  2. Käsittämättömän pieni tuo 95 euron summa. Ihan oikeastiko ihminen voi kompensoida henkilökohtaiset hiilidioksidipäästönsä maksamalla 95 euron hyvitysmaksun vuosittain (olettaen, että oma kulutus vastaa enintään keskimääräistä suomalaisen kulutusta)? Tätä kannattaisi markkinoida enemmänkin, luultavasti moni olisi valmis ostamaan 100 eurolla itselleen vuodeksi hyvän omantunnon. Tulee sitä rahaa käytettyä tyhmempäänkin. Kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta.

Kommentointi on suljettu.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa