Kansalaisaloite Suomessa

Osallistuin tiistaina (30.11.) oikeusministeriön kansalaisaloitetta koskevan lainsäädännön kuulemistilaisuuteen Säätytalolla. Lainsäädäntöä valmisteleva työryhmä koostuu muutamista ministeriöiden edustajista, parista asiantuntijasta sekä lähinnä eduskuntapuolueiden kansanedustajista.

Työryhmän tehtävänä on valmistella valtiollista kansalaisaloitetta koskeva lakiehdotus EU:n kansalaisaloitteen pohjalta.

Hassua, että kansalaisaloitetta valmistelevassa työryhmässä ei ole mukana yhtään kansalaisyhteiskunnan edustajaa.

Ohessa muutamia kuulemistilaisuudessa esittämiäni näkemyksiäni kansalaisaloittelun valmisteluun:

– Kansalaisaloitetta varten ehdotettu 50 000 allekirjoituksen määrä on liian korkea.
– Kansalaisaloitteen tulisi olla mahdollista allekirjoittaa vähintään 16-vuotta täyttänyt.
– Kansalaisaloite tulisi olla mahdollista jättää sekä lakialoitteen että toimenpidealoitteen muodossa.
– Kansalaisaloitteen nimet tulisi olla mahdollista kerätä sähköisesti.
– Allekirjoitusten sopiva määräaika voisi olla noin 12-18 kuukautta.
– On tarpeen asettaa aloitteen tekijälle jonkinlainen velvollisuus ilmoittaa mahdolliset rahoittajansa.
– Eduskunnalla tulisi olla määräaika aloitteen käsittelylle.
– Eduskunnalla tulisi olla velvollisuus kuulla aloitteen tekijöiden edustajia valiokunnissa.
– Aloitteen tekijällä ei voi olla oikeutta peruutta eduskunnalle jo toimitettua kansalaisaloitetta.
– Hallinto voi halutessaan perustaa kansalaisaloitetta varten oman verkkoalustan, jonka myötä voidaan varmistaa allekirjoitusten säilyminen ja tietotekninen turvallisuus.
– Kansalaisaloitteista voitaisiin järjestää aina myös kansanäänestys.

Mitä tahansa aloitteita ei ole mahdollista tehdä. Esimerkiksi EU:n kansalaisaloite tulee rekisteröidä komission verkkosivustolla ennen allekirjoitusten keräämistä. Asiattomia ja unionin arvojen vastaisia aloitteita ei rekisteröidä.

Tietysti saattaa herätä kysymys, mikä lisäarvo koko kansalaisaloitteella on. Kyllähän tälläkin hetkellä kuka tahansa voi tehdä aloitteen virkahenkillöille tai kansanedustajille mistä asiasta tahansa ilman yhtään allekirjoitusta.

Kansalaisaloitteen vahvuus on kuitenkin siinä, että aloite on pakko käsitellä ja siinä ihmiset pääsevät vaikuttamaan suoraan kansanedustajien ohi. Parasta olisi, jos kansalaisaloitteet voitaisiin viedä esimerkiksi neuvoa antavaan kansanäänestykseen.