Kansalaisaloite Suomessa

Osallistuin tiistaina (30.11.) oikeusministeriön kansalaisaloitetta koskevan lainsäädännön kuulemistilaisuuteen Säätytalolla. Lainsäädäntöä valmisteleva työryhmä koostuu muutamista ministeriöiden edustajista, parista asiantuntijasta sekä lähinnä eduskuntapuolueiden kansanedustajista.

Työryhmän tehtävänä on valmistella valtiollista kansalaisaloitetta koskeva lakiehdotus EU:n kansalaisaloitteen pohjalta.

Hassua, että kansalaisaloitetta valmistelevassa työryhmässä ei ole mukana yhtään kansalaisyhteiskunnan edustajaa.

Ohessa muutamia kuulemistilaisuudessa esittämiäni näkemyksiäni kansalaisaloittelun valmisteluun:

– Kansalaisaloitetta varten ehdotettu 50 000 allekirjoituksen määrä on liian korkea.
– Kansalaisaloitteen tulisi olla mahdollista allekirjoittaa vähintään 16-vuotta täyttänyt.
– Kansalaisaloite tulisi olla mahdollista jättää sekä lakialoitteen että toimenpidealoitteen muodossa.
– Kansalaisaloitteen nimet tulisi olla mahdollista kerätä sähköisesti.
– Allekirjoitusten sopiva määräaika voisi olla noin 12-18 kuukautta.
– On tarpeen asettaa aloitteen tekijälle jonkinlainen velvollisuus ilmoittaa mahdolliset rahoittajansa.
– Eduskunnalla tulisi olla määräaika aloitteen käsittelylle.
– Eduskunnalla tulisi olla velvollisuus kuulla aloitteen tekijöiden edustajia valiokunnissa.
– Aloitteen tekijällä ei voi olla oikeutta peruutta eduskunnalle jo toimitettua kansalaisaloitetta.
– Hallinto voi halutessaan perustaa kansalaisaloitetta varten oman verkkoalustan, jonka myötä voidaan varmistaa allekirjoitusten säilyminen ja tietotekninen turvallisuus.
– Kansalaisaloitteista voitaisiin järjestää aina myös kansanäänestys.

Mitä tahansa aloitteita ei ole mahdollista tehdä. Esimerkiksi EU:n kansalaisaloite tulee rekisteröidä komission verkkosivustolla ennen allekirjoitusten keräämistä. Asiattomia ja unionin arvojen vastaisia aloitteita ei rekisteröidä.

Tietysti saattaa herätä kysymys, mikä lisäarvo koko kansalaisaloitteella on. Kyllähän tälläkin hetkellä kuka tahansa voi tehdä aloitteen virkahenkillöille tai kansanedustajille mistä asiasta tahansa ilman yhtään allekirjoitusta.

Kansalaisaloitteen vahvuus on kuitenkin siinä, että aloite on pakko käsitellä ja siinä ihmiset pääsevät vaikuttamaan suoraan kansanedustajien ohi. Parasta olisi, jos kansalaisaloitteet voitaisiin viedä esimerkiksi neuvoa antavaan kansanäänestykseen.

4 kommenttia artikkeliin ”Kansalaisaloite Suomessa”

  1. Miksei sitovista kansanäänestyksistä edes keskustella tässä yhteydessä?

    • Kiitos kommentista Hanna!

      Valitettavasti tuntuu siltä, että kansalaisaloitteen yhteydessä ei keskustella mistään kansanäänestyksistä vaikka syytä mielestäni olisi.

Kommentointi on suljettu.

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.