Osallistuin maanantaina (29.11.) Lihateollisuuden tutkimuskeskuksen Vastuullisuus lihaketjussa –seminaariin yhtenä paneelikeskustelijana. Mukana keskustelemassa olivat Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara, LSO-Foods Oy:n laatupäällikkö Elias Jukola, Marttaliiton Helena Puhakka-Tarvainen ja MTK:n Kotieläinasiamies Jukka Rantala.
Seminaarissa pohdittiin vastuullisuuden eri osa-alueita. Erityisesti liha-alalla ja eläinteollisuudessa tulevat haasteet ovat isoja. Ohessa kolme tulevaisuuden trendiä, jotka johtavat siihen, että lihaa tullaan syömään Suomessa yhä vähemmän ja kasviksia enemmän.
Ohessa lihateollisuuden ja eläintuotannon kolme tulevaisuuden haastetta:
1. Ympäristöongelmat. Maatalouden päästöistä suurin osa tulee eläintuotannosta. Eläinperäiset tuotteet, erityisesti naudanliha kuluttaa luonnonvaroja suhteellisesti enemmän kuin kasvispohjainen ruoka. Yhä useampi vähentää lihansyöntiä ympäristö- ja ilmastosyistä.
2. Eläinten hyvinvointiin liittyvät ongelmat. Suomalaista eläintuotantoa on aina pidetty suhteellisen eettisenä verrattuna muiden maiden vastaavaan. Eläinoikeusaktivistien julkaisema kuvamateriaali (http://www.tehotuotanto.net ja http://www.sikatehtaat.fi) on kuitenkin osoittanut, että meillä on paljon tehtävää. Yhä useampi vähentää lihansyöntiä eettisistä syistä.
3. Terveyteen liittyvät ongelmat. Suomalaiset syövät jo nyt liikaa lihaa ja aivan liian vähän kasviksia suhteessa ravitsemussuosituksiin. Ikääntyvä väestö tarvitsee muutenkin vähemmän ravintoa. Yhä useampi vähentää lihansyöntiä terveyssyistä.
Miten lihaketju voi sitten vastata tuleviin haasteisiin? Ohessa neljä ehdotusta.
1. Vaihtoehtoisia ja korvaavia tuotteita. Kehitetään ja myydään vaihtoehtoisia tuotteita eli lihan korvikkeita, kuten vehnäproteiinia, soijavalmisteita ja muita kasvispohjaisia tuotteita.
2. Läpinäkyvyys ja avoimuus kunniaan. Tehdään tuotannosta läpinäkyvää ja avointa – avataan eläintilojen ja teurastamoiden ovet kameroille ja näytetään, mitä vastuullisuus käytännössä tarkoittaa.
3. Merkinnät pakkauksiin. Kuluttajilla on oikeus tietoon. Kehitetään yhtenäiset ympäristö- ja ilmastomerkinnät elintarvikkeisiin. Tämä auttaa myös tuottajia tunnistamaan oman toimintansa ympäristövaikutukset.
4. Alihankintaketju ja tuotanto haltuun. Otetaan alihankintaketju haltuun ja vaaditaan toimittajilta vastuullisuutta sekä varmistetaan, että oma tuotanto on eettistä ja ympäristöystävällistä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi alkutuotannossa typpi- ja fosforipäästöjen minimointia sekä energiankulutuksen vähentämistä.
Vastuullisuus on vaikea aihe. Vastuu tuntuu aina karkaavan johonkin muualle. Yksityiset ihmiset ajattelevat, että vastuu on hallinnolla ja lainsäätäjällä. Hallinto taas olettaa, että markkinat ja yritykset hoitavat homman. Yritykset taas väittävät tekevänsä vain sitä, mitä ihmiset ostavat. Seurauksena on se, että kaikki olettavat vastuun olevan aina jossain muualla eikä kukaan tee yhtään mitään.
Onneksi lihaketju on ottanut vastuullisuuden haasteen vastaan.
Vastuullisuus lihaketjussa
Osallistuin maanantaina (29.11.) Lihateollisuuden tutkimuskeskuksen Vastuullisuus lihaketjussa –seminaariin http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Tapahtumienhallinta.aspx?id=1188354 yhtenä paneelikeskustelijana. Mukana keskustelemassa olivat Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara, LSO-Foods Oy:n laatupäällikkö Elias Jukola, Marttaliiton Helena Puhakka-Tarvainen ja MTK:n Kotieläinasiamies Jukka Rantala.
Seminaarissa pohdittiin vastuullisuuden eri osa-alueita. Erityisesti liha-alalla ja eläinteollisuudessa tulevat haasteet ovat isoja. Ohessa kolme tulevaisuuden trendiä, jotka johtavat siihen, että lihaa tullaan syömään Suomessa yhä vähemmän ja kasviksia enemmän.
1. Ympäristöongelmat. Maatalouden päästöistä suurin osa tulee eläintuotannosta. Eläinperäiset tuotteet, erityisesti naudanliha kuluttaa luonnonvaroja suhteellisesti enemmän kuin kasvispohjainen ruoka. Yhä useampi vähentää lihansyöntiä ympäristö- ja ilmastosyistä.
2. Eläinten hyvinvointiin liittyvät ongelmat. Suomalaista eläintuotantoa on aina pidetty suhteellisen eettisenä verrattuna muiden maiden vastaavaan. Eläinoikeusaktivistien julkaisemat kuvamateriaalit (http://www.tehotuotanto.net/ ja http://www.sikatehtaat.fi/) ovat kuitenkin osoittaneet, että meillä on Suomessakin paljon tehtävää. Yhä useampi vähentää lihansyöntiä eettisistä syistä.
3. Terveyteen liittyvät ongelmat. Suomalaiset syövät jo nyt liikaa lihaa ja aivan liian vähän kasviksia suhteessa ravitsemussuosituksiin. Ikääntyvä väestö tarvitsee muutenkin vähemmän ravintoa. Yhä useampi vähentää lihansyöntiä terveyssyistä.
Miten lihaketju voi sitten vastata tuleviin haasteisiin? Ohessa neljä ehdotusta.
1. Vaihtoehtoisia ja korvaavia tuotteita. Kehitetään ja myydään vaihtoehtoisia tuotteita eli lihan korvikkeita, kuten vehnäproteiinia, soijavalmisteita ja muita kasvispohjaisia tuotteita.
2. Läpinäkyvyys ja avoimuus kunniaan. Tehdään tuotannosta läpinäkyvää ja avointa – avataan eläintilojen ja teurastamoiden ovet kameroille ja näytetään, mitä vastuullisuus käytännössä tarkoittaa.
3. Merkinnät pakkauksiin. Kuluttajilla on oikeus tietoon. Kehitetään yhtenäiset ympäristö- ja ilmastomerkinnät elintarvikkeisiin. Tämä auttaa myös tuottajia tunnistamaan oman toimintansa ympäristövaikutukset.
4. Alihankintaketju ja tuotanto haltuun. Otetaan alihankintaketju haltuun ja vaaditaan toimittajilta vastuullisuutta sekä varmistetaan, että oma tuotanto on eettistä ja ympäristöystävällistä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi alkutuotannossa typpi- ja fosforipäästöjen minimointia sekä energiankulutuksen vähentämistä.
Vastuullisuus on vaikea aihe. Vastuu tuntuu aina karkaavan johonkin muualle. Yksityiset ihmiset ajattelevat, että vastuu on hallinnolla ja lainsäätäjällä. Hallinto taas olettaa, että markkinat ja yritykset hoitavat homman. Yritykset taas väittävät tekevänsä vain sitä, mitä ihmiset ostavat. Seurauksena on se, että kaikki olettavat vastuun olevan aina jossain muualla eikä kukaan tee yhtään mitään.
Onneksi lihaketju on ottanut vastuullisuuden haasteen vastaan.
Yksi kommentti artikkeliin ”Vastuullisuus lihaketjussa”