Hyveet – Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 10

Sokratesta mukaillen voidaan sanoa, että tyytyväinen ihminen elää hyveellistä elämää. Toki ääripäitä kannattaa välttää. Aristoteleen mukaan hyveet ovat keskikohtia kahden paheen välissä. Kirjoitussarjan kymmenennessä osassa listaan Benjamin Franklinin ajatuksia mukaillen tyytyväisen ihmisen kymmenen hyvettä.

450px-Benjamin_Franklin_National_Memorial1. Uteliaisuus. Maailmaan ja muutoksiin kannattaa suhtautua uteliaasti. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mihin huomionsa kohdistaa ja pyrkiä oppimaan aina uutta. Valitseeko illalla television katselun vai kirjan lukemisen tai keskustelun, energisoiko itsensä suklaapatukalla vai juoksulenkillä. Franklin Rooseveltin sanoin: ”Ihmiset eivät ole kohtalonsa vankeja, he ovat oman mielensä vankeja.”

2. Kuunteleminen. Ihmiset kuuntelevat vasta kun kokevat tulevansa itse kuulluksi. Niitä kuunnellaan, jotka puhuvat harvoin. Niitä vihataan, jotka puhuvat pahaa toisista. Niitä arvostetaan, jotka puhuvat toisista hyvää. Jos et keksi toisesta mitään hyvää sanottavaa, ole hiljaa kunnes saat aiheen sanoa jotain hyvää.

3. Järjestys. Sotkuinen koti, työpaikka, kalenteri ja ylitsepursuileva sähköposti johtavat sameaan ajatteluun. Kannattaa päättää paikka ja aika kullekin esineelle ja asialle. Epäjärjestys johtaa itsekurin lopahtamiseen ja ajatusten harhailuun. Raskaan työpäivän jälkeen siivouksen jälkeinen mielihyvä palauttaa paremmin kuin television tuijottelu sohvalla.

4. Kohtuullisuus. Meillä on rajallisesti resursseja käytössämme. Aikaa, varoja, energiaa ja arvokkaita ihmissuhteita kannattaa säästää tärkeitä päämääriä varten. Energiaa ei kannata tuhlata kielteisiin tunteisiin. Taloudellinen riippumattomuus syntyy pidättäytymällä menoista. Se, joka on vähästä kiitollinen, on rikas. Kulutuskarkuri on niin rikas, että hänellä on varaa olla ilman.

5. Rehellisyys. Mitä puhtaammat ja julkisemmat motiivit sinulla on, sitä paremmin jaksat. Ihminen muistetaan siitä, mitä hänen tekonsa edustaa. Vilpitön ihminen näkee asiat muiden silmin. Voidakseen vaikuttaa, täytyy olla itse totuudenmukainen, uskottava ja vaikuttunut.

6. Oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisuutta on välittää itseään pienemmista ja heikommista olennoista. Oikeus on valintoja, itsensä alttiiksi laittamista ja vaaraan asettumista sen puolesta, jota pitää oikeana. Oikeutta tulee vaatia myös muilta. Gandhia mukaillen ihmisen mitta on se, miten hän kohtelee kaikkein huono-osaisinta.

7. Terveys. Terveys on kykyä palautua rasituksesta sekä kestää henkisiä ja fyysisiä takaiskuja. Mitä puhtaammin voi elää kehon, asenteiden, elämäntapojen ja ympäristön suhteen, sitä terveempi on. Ei kannata harjoittaa sellaisia tapoja, jotka myrkyttävät ruumiin ja mielen. Kun asettaa energian riittävyyden ja terveyden päivittäiseksi tavoitteeksi, ei tarvitse murehtia voimien riittävyydestä. Fyysinen rasitus, riittävä lepo ja pidättäytyminen riippuvuutta aiheuttavista turhakkeista luo pohjan tyytyväiseen elämään.

8. Rauhallisuus. Vähäpätöisten asioiden ei kannata antaa vaivata itseään. Kateellisuus, kauna ja syyllisyydentunto rikkovat mielenrauhamme. Kun pystyy välttämään vihastumista, kiihtymistä, turhautumista ja katkeruutta, voi elää tyytyväistä elämää. Energiaa ei kannata tuhlata asioihin, joille ei voi mitään. Mahdollisiin takaiskuihin kannattaa valmistautua, mutta niiden todennäköisyys ei vähene, vaikka niitä murehtisi kaikki illat. Huolia kannattaa vähätellä ja iloja korostaa.

9. Ystävyys ja rakkaus. Elämä ja sen tuomat hedelmät kannattaa jakaa muiden kanssa. Benjamin Franklinin mukaan hyveet, jotka eivät koidu ystävien hyväksi, eivät ole hyveitä lainkaan. Ahneus on heikkoutta. Tyytyväinen ihminen on niin vahva, että hänellä on voimia auttaa muita. Sosiaaliset suhteet ovat itsesi peili. Ihannetilanteessa paras ystäväsi on oma puolisosi.

10. Vaatimattomuus. Tyytyväinen ja vahva ihminen ei korosta itseään. Tyytyväisen ihmisen teot ja olemus puhuvat itsessään selvää kieltä. Mitä vähemmän pystyy ajattelemaan itseään, sitä vaikeampi kenenkään on satuttaa ja sitä suuremmaksi kasvaa toisia ihmisiä palvellessa.

Alexander_and_AristotleNäiden lisäksi hyveitä voisivat olla esimerkiksi lempeys ja empatia, kyky asettua toisen asemaan, viha, ymmärtämisen halu, rohkeus, toivo, onnellisuus, vapaus, urhoollisuus, innostus, energia, sympatia, suvaitsevaisuus, anteliaisuus, yltäkylläisyys, riemu, keskustelu, elämän kunnioittaminen, pitkäjänteisyys, kärsivällisyys ja ymmärrys sekä kyky arvostaa ja kannustaa toista.

Kannattaa lukea myös tämä: Tunne luonteen vahvuutesi ja elä onnellista hyveellistä elämää.

* * *

Tässä kirjoitussarjassa hahmottelen askelmerkkejä tyytyväisen ja hyvään elämään. Näitä ovat mm. positiivisen ajattelun voima, säännöllinen vierailu epämukavuusalueella, pitkitetty tarpeentyydytys, henkisen ja fyysisen kunnon ylläpitäminen, rohkeus, rakkaus, energia ja innostus sekä muiden palvelu ja monet muut jutut.

Ajatukset eivät ole suinkaaan omiani, vaan lainattu suoraan muilta sekä kirjoitettu ja sanottu eri yhteyksissä varmasti lukemattomia kertoja. Haluan kuitenkin välittää mielestäni parhaimpia käytäntöjä edelleen eteenpäin.

Kirjoitussarjan edellinen osa on luettavissa täältä: https://leostranius.fi/?p=1559

8.3.2010 Hyveet – Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 10

Sokratesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Sokrates mukaillen voidaan sanoa, että tyytyväinen ihminen elää hyveellistä elämää. Toki ääripäitä kannattaa välttää. Aristoteleen mukaan http://fi.wikipedia.org/wiki/Aristoteles#Etiikka hyveet ovat keskikohtia kahden paheen välissä. Kirjoitussarjan kymmenennessä osassa listaan Benjamin Franklinin ajatuksia mukaillen tyytyväisen ihmisen kymmenen hyvettä.

1. Uteliaisuus. Maailmaan ja muutoksiin kannattaa suhtautua uteliaasti. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mihin huomionsa kohdistaa ja pyrkiä oppimaan aina uutta. Valitseeko illalla television katselun vai kirjan lukemisen tai keskustelun, energisoiko itsensä suklaapatukalla vai juoksulenkillä. Franklin Rooseveltin sanoin: ”Ihmiset eivät ole kohtalonsa vankeja, he ovat oman mielensä vankeja.”

2. Kuunteleminen. Ihmiset kuuntelevat vasta kun kokevat tulevansa itse kuulluksi. Niitä kuunnellaan, jotka puhuvat harvoin. Niitä vihataan, jotka puhuvat pahaa toisista. Niitä arvostetaan, jotka puhuvat toisista hyvää. Jos et keksi toisesta mitään hyvää sanottavaa, ole hiljaa kunnes saat aiheen sanoa jotain hyvää.

3. Järjestys. Sotkuinen koti, työpaikka, kalenteri ja ylitsepursuileva sähköposti johtavat sameaan ajatteluun. Kannattaa päättää paikka ja aika kullekin esineelle ja asialle. Epäjärjestys johtaa itsekurin lopahtamiseen ja ajatusten harhailuun. Raskaan työpäivän jälkeen siivouksen jälkeinen mielihyvä palauttaa paremmin kuin television tuijottelu sohvalla.

4. Kohtuullisuus. Meillä on rajallisesti resursseja käytössämme. Aikaa, varoja, energiaa ja arvokkaita ihmissuhteita kannattaa säästää tärkeitä päämääriä varten. Energiaa ei kannata tuhlata kielteisiin tunteisiin. Taloudellinen riippumattomuus syntyy pidättäytymällä menoista. Se, joka on vähästä kiitollinen, on rikas. Kulutuskarkuri on niin rikas, että hänellä on varaa olla ilman.

5. Rehellisyys. Mitä puhtaammat ja julkisemmat motiivit sinulla on, sitä paremmin jaksat. Ihminen muistetaan siitä, mitä hänen tekonsa edustaa. Vilpitön ihminen näkee asiat muiden silmin. Voidakseen vaikuttaa, täytyy olla itse totuudenmukainen, uskottava ja vaikuttunut.

6. Oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisuutta on välittää itseään pienemmista ja heikommista olennoista. Oikeus on valintoja, itsensä alttiiksi laittamista ja vaaraan asettumista sen puolesta, jota pitää oikeana. Oikeutta tulee vaatia myös muilta. Gandhia mukaillen ihmisen mitta on se, miten hän kohtelee kaikkein huono-osaisinta.

7. Terveys. Terveys on kykyä palautua rasituksesta sekä kestää henkisiä ja fyysisiä takaiskuja. Mitä puhtaammin voi elää kehon, asenteiden, elämäntapojen ja ympäristön suhteen, sitä terveempi on. Ei kannata harjoittaa sellaisia tapoja, jotka myrkyttävät ruumiin ja mielen. Kun asettaa energian riittävyyden ja terveyden päivittäiseksi tavoitteeksi, ei tarvitse murehtia voimien riittävyydestä. Fyysinen rasitus, riittävä lepo ja pidättäytyminen riippuvuutta aiheuttavista turhakkeista luo pohjan tyytyväiseen elämään.

8. Rauhallisuus. Vähäpätöisten asioiden ei kannata antaa vaivata itseään. Kateellisuus, kauna ja syyllisyydentunto rikkovat mielenrauhamme. Kun pystyy välttämään vihastumista, kiihtymistä, turhautumista ja katkeruutta, voi elää tyytyväistä elämää. Energiaa ei kannata tuhlata asioihin, joille ei voi mitään. Mahdollisiin takaiskuihin kannattaa valmistautua, mutta niiden todennäköisyys ei vähene, vaikka niitä murehtisi kaikki illat. Huolia kannattaa vähätellä ja iloja korostaa.

9. Ystävyys ja rakkaus. Elämä ja sen tuomat hedelmät kannattaa jakaa muiden kanssa. Benjamin Franklinin mukaan hyveet, jotka eivät koidu ystävien hyväksi, eivät ole hyveitä lainkaan. Ahneus on heikkoutta. Tyytyväinen ihminen on niin vahva, että hänellä on voimia auttaa muita. Sosiaaliset suhteet ovat itsesi peili. Ihannetilanteessa paras ystäväsi on oma puolisosi.

10. Vaatimattomuus. Tyytyväinen ja vahva ihminen ei korosta itseään. Tyytyväisen ihmisen teot ja olemus puhuvat itsessään selvää kieltä. Mitä vähemmän pystyy ajattelemaan itseään, sitä vaikeampi kenenkään on satuttaa ja sitä suuremmaksi kasvaa toisia ihmisiä palvellessa.

Näiden lisäksi hyveitä voisivat olla esimerkiksi lempeys ja empatia, kyky asettua toisen asemaan, viha, ymmärtämisen halu, rohkeus, toivo, onnellisuus, vapaus, urhoollisuus, innostus, energia, sympatia, suvaitsevaisuus, anteliaisuus, yltäkylläisyys, riemu, keskustelu, elämän kunnioittaminen, pitkäjänteisyys, kärsivällisyys ja ymmärrys sekä kyky arvostaa ja kannustaa toista.

Kannattaa lukea myös tämä: Tunne luonteen vahvuutesi ja elä onnellista hyveellistä elämää http://www.vehmasassembly.com/tag/benjamin-franklin/

* * *

Tässä kirjoitussarjassa hahmottelen askelmerkkejä tyytyväisen ja hyvään elämään. Näitä ovat mm. positiivisen ajattelun voima, säännöllinen vierailu epämukavuusalueella, pitkitetty tarpeentyydytys, henkisen ja fyysisen kunnon ylläpitäminen, rohkeus, rakkaus, energia ja innostus sekä muiden palvelu ja monet muut jutut.

Ajatukset eivät ole suinkaaan omiani, vaan lainattu suoraan muilta sekä kirjoitettu ja sanottu eri yhteyksissä varmasti lukemattomia kertoja. Haluan kuitenkin välittää mielestäni parhaimpia käytäntöjä edelleen eteenpäin.

Kirjoitussarjan edellinen osa on luettavissa täältä: https://leostranius.fi/?p=1559

5 kommenttia artikkeliin ”Hyveet – Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 10”

  1. Ihania ohjeita ja niin helposti kaikkien omaksuttavissa. Olen miettinyt maailmankuvaasi ja minusta tuntuu, että psykologisfilosofisesti maailmankuvaasi kuvaavat erittäin tarkasti termit parsimony, frugality ja obstinacy. Ihailen sinua. Toivottavasti näemme sinut vielä jonakin päivänä tämän maan johdossa johtamassa koko Suomi hiilineutraaliin tulevaisuuteen.

  2. Hei Maria-Stina

    Kiitos positiivisesta palautteesta! Sitä tulee aina aivan liian vähän.

    Tosi kiva jos nuo tekstit ovat herättäneet ajatuksia. Tosin mulla ei ole aavistustakaan mitä tarkoittavat sanat: parsimony, frugality ja obstinacy 🙂

    Tsemppiä ja aurinkoisia kevätpäiviä!

    Parhain terveisin
    -Leo

  3. Komppaan Maria-Stinaa, vaikken minäkään tiedä noista käsitteistä sen enempää!

    Jatka ahkeraa ja laadukasta bloggailua elämästä ja ympäristönsuojelusta, Leo. Sinua kuunnellaan.

  4. Onko olemassa muita paikkoja kuin tämä blogi, josta voisi lukea Leon ajatuksia. Minusta on ihan tullut fani!

Kommentointi on suljettu.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!