Suihkussa alle minuutin

Jokaisen kotitalouden tulisi tietää reaaliaikaisesti oma sähkön, veden- ja lämmönkulutus. Reaaliaikaisen sähkönkulutuksen mittauksen olen saanut BaseN:n kautta. Esimerkiksi helmikuun ensimmäisellä puoliskolla 47,5 neliön asuntomme kulutti 37,6 kilowattituntia tuulisähköä ja maanantaina 15.2. sähkönkulutuksemme oli 2,21 kilowattituntia. Tammikuussa sähköä kului ennätyksellisen paljon: 93,3 kilowattituntia. Vuositasolla sähköä on kulunut noin 680 kilowattituntia.

Milloin reaaliaikainen vedenkulutuksen seuranta on todellisuutta?

Reaaliaikaisen sähkönkulutuksen seurannan lisäksi meillä on käytössä asuntokohtainen vedenmittari, josta saamme todelliseen kulutukseen perustuvan laskun kerran neljässä kuukaudessa. Ihmettelen vain, miksi mittarin lukemaa ei ole mahdollista saada reaaliaikaisesti suoraan asuntoon.

Laskujen perusteella kotitaloutemme vedenkulutus vuonna 2009 oli 70,36 kuutiota eli noin 193 litraa vuorokaudessa (96,5 litraa henkeä kohden). Tästä lämpimän veden osuus oli 56,5 litraa vuorokaudessa. Motivan mukaan Suomalaisten tyypillinen vedenkulutus on 90-270 litraa per asukas vuorokaudessa. Keskimäärin jokainen suomalainen käyttää vettä 155 litraa vuorokaudessa.

Verkossa toimivaa reaaliaikaista vedenkulutuksen mittausta odotellessa päätin kokeilla, kuinka pikään lotraan suihkussa. Suihkun valitsin siitä syystä, että se on yleensä kodin suurin veden tuhlari vessanvetämisen ohella. Keskimäärin minuutin suihkussa käynti kuluttaa yhteensä noin 15 litraa vettä, josta noin 60 prosenttia on lämmintä vettä.

Suihkussa alle minuutin

Kävin suihkussa ensin aivan normaalisti. Suihkuun kului aikaa yhteensä 1 minuutti ja 40 sekuntia. Yhteensä vettä kului tuossa ajassa (laskennallisesti) noin 25 litraa. Seuraavalla kerralla seuraavana päivänä kävin suihkussa niin nopeasti kuin pystyin. Sekuntikello pysähtyi aikaan 51 sekuntia. Mahtavaa! Vedenkulutus tippui näin 25 litrasta alle 13 litraan. Kun käyn melkein päivittäin suihkussa, on säästöpotentiaali vedenkulutuksestani tällä tempulla yli 12 prosenttia ja suurin osa tästä vielä lämmintävettä. Motivan mukaan jo perinteisten vesimittareiden myötä vedenkulutus pienenee 15-20 prosenttia henkilöä kohden.

Hämmenykseni oli suuri kun kuulin, että monet tuttavani saattavat olla suihkussa jopa kymmeniä minuutteja. Paras tapa vähentää vedenkulutusta on tietysti vähentää suihkussa käyntien määrää. Itse joudun kuitenkin liikuntaharrastusteni takia käymään suihkussa melkein päivittäin. Silloin on syytä kiinnittä jo oman ajankäytönkin kannalta vedenkulutuksen ohella huomiota siihen, että ei lotraa veden kanssa minuuttitolkulla. Lisäksi kannattaisi varmaankin hankkia EcoSmart-suihku.

Todellinen ongelma asunnoissa on lämmitysenergian kulutus

Sähkön ja vedenkulutuksen sijaan minulla ei valitettavasti ole aavistustakaan siitä, kuinka paljon E-energialuokkaan kuuluva kerrostaloasuntomme kuluttaa lämmitysenergiaa päivässä, kuukaudessa tai vuodessa. Toki asiaa voi laskea tilastojen valossa.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Ari Nissisen kokoamien energiatilastojen, aluevertailujen ja rakennuttajien seurannan mukaan kerrostalossa kuluu lämpöenergiaa yhtä asuinneliötä kohti keskimäärin 241 kilowattituntia (ks. Taloussanomat 20.9.2009: Kerrostalo onkin paha lämpösyöppö).

Näin laskettuna 47,5 neliön kerrostaloasuntomme vuosikulutus lämpöenergian suhteen olisi peräti 11 447,5 kWh. Tämä on moninkertainen verrattuna sähkönkulutukseemme. Onneksi olemme pian muuttamassa uuteen asuntoon, jossa lämpöpattreita on mahdollista säätää huonekohtaisesti pienemmälle. Samalla olisi varmasti aika hankkia vettä säästävä suihku sekä kiinnittää muutenkin erityistä huomiota sähkön-, lämmön- ja vedenkulutukseen. Kunhan vain olisi jonkinlainen mahdollisuus seurata sitä omaa kulutustaan.