Hautaako ilmastonmuutos alleen luonnonsuojelukysymykset?

Helsingin Sanomat julkaisi keskiviikkona (4.11.) mielipidekirjoitukseni hiilidioksidipäästöjen pysymisestä ilmakehässä. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan noin 20 prosenttia nykyisistä hiilidioksidipäästöistämme on ilmakehässä vielä vuonna 3009. Tätä vauhtia olemme polttaneet tulevina vuosikymmeninä taivaalle kaiken sen hiilidioksidin, joka meillä olisi varaa laittaa sinne seuraavien satojen vuosien aikana.

Päästöjen riittävä vähentäminen on sekä teknisesti että taloudellisesti mahdollista. Tämä edellyttää kuitenkin poliittisen tahdon löytymistä Kööpenhaminan ilmastokokouksessa. Päätösten tekemisen ei uskoisi olevan liian vaikea nykyisille päättäjille, jotka ovat todennäköisesti viimeisiä, jotka kehityssuuntaan voivat vielä vaikuttaa.

Keskiviikko-aamupäivän (4.11.) istuin eduskunnassa Nuorten Akatemian hallituksen kokouksessa. Kävimme läpi mm. valmisteilla olevaa strategiaa ja meneillään olevia hankkeita. Yksi parhaimpia uusia projekteja on ollut mielestäni ”Anna mulle aikaa” -kampanja, jossa kiireeisiä aikuisia haastetaan antamaan aikaa nuorille.

Iltapäivällä jatkoin vapaamuotoisia keskusteluja Luonto-Liiton toimistolla työntekijöiden kanssa. On ollut inspiroivaa huomata, miten hienoja, motivoituneita ja kykeneviä ihmisiä Luonto-Liitossa on töissä.

Iltapäivällä ja alkuillasta osallistuin eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän 30-vuotisjuhlaseminaariin. On upeaa, miten tinkimättömästi muutamat kansanedustajat, kuten Pertti Salolainen, Erkki Pulliainen ja Pentti Tiusanen toimivat luonnonsuojelun puolesta.

Seminaarista jäi mieleen erityisesti kansanedustaja Pertti Salolaisen puheenvuoro. Hänen mielestään luonnonsuojelussa ollaan menettämässä saavutettuja asemia. Osaltaan tähän on johtanut se, että ilmastonmuutoskeskustelu on haudannut alleen alkuperäisen luonnonsuojelun.

Samaan aikaan nykyinen hallitus nakertaa useiden hankkeiden voimalla saavutettuja luonnonsuojeluvoittoja. Luonnonsuojelun kannalta tuhoisia hankkeita ovat esimerkiksi Pallaksen suurhotelli, puheet Kollajasta ja Vuotoksesta, aluehallinnon uudistushanke (ALKU), jossa ajetaan alas ympäristöhallintoa, Metsähallituksen organisaatiouudistus ja toimimattomuus Itämeren suojelukysymyksissä. Olen itsekin sivunnut aihetta aiemmin kirjoituksessani: Kuka suojelisi ympäristöä ympäristöministeriltä?

Yksi kommentti artikkeliin ”Hautaako ilmastonmuutos alleen luonnonsuojelukysymykset?”

  1. (En kommentoi nyt merkintääsi, vaan käytän blogin kommentointia röyhkeästi foorumina viitaten Twitterin merkintään.)

    Kiitos, Leo, tämänpäiväisestä Turun visiitistäsi. Koko tilaisuus päivitti tajuntani Köpiksen uusista tuulista, ja tosiaan Uusikaupunki hiilineutraaliksi -hanke kuulosti varsin mielenkiintoiselta. Pointtisi, jossa huomautit valtioiden sitoutumisen päästövähennyksiin liian pitkällä aikavälillä, oli järkevää kritiikkiä, joka näyttäisi olevan oikeutettua myöskin Suomen kohdalla.

    Kerkesit jo paeta junaan ennen kuin mieleeni tuli kysyä, että mikäli Kööpenhaminassa saadaan sopimus aikaiseksi, milloin tämän pöytäkirjan sopimuskausi alkaa ja kuinka kauan se kestää? Kioton pöytäkirjan kausi muistaakseni loppuu 2012.

    Toivottavasti VR huomioi sääolosuhteet paluumatkalla!

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!