Katu ei ole koti -kampanjassa kerättiin kodittomille nuorille 72000 euroa!

Ihan huikeaa! Alunperin ajattelin, että olen tyytyväinen, jos saan kerättyä rahaa kodittomille nuorille Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjassa yhteensä 1000 €. Pidin tätä haastavana, mutta mahdollisena tavoitteena. Halusin toimia kampanjassa vapaaehtoisena, jotta kukaan ei olisi suojaton, huomaamaton eikä toivoton. Jokainen on tärkeä eikä kukaan saa olla unohdettu. Lopulta kävi kuitenkin niin, että lahjoittajia löytyi verkostoistani peräti 237 ja lahjoituksia kertyi kolmen päivän aikana 12 625 €. Koko kampanjassa saatiin … Lue lisää

Katu ei ole koti! – Tee lahjoitus kodittomille nuorille

Katu ei ole koti! Suomessa on yli 800 koditonta nuorta, joista noin puolet pääkaupunkiseudulla.

Minäkin olin aikoinaan koditon, ja asia koskettaa syvästi. Omista kokemuksistani ja lapsuudesta olen kertonut hiljattain esimerkiksi Apu-lehden haastattelussa sekä sitä ennen omaelämäkerrassani Ekoistin muistelmat ja kirjassa Elämäni Vegaanina.

Siksi käytin tämän päivän keräämällä rahaa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan. Kampanjan tavoitteena on kerätä 50 000 euroa 55 tunnin aikana. Oma lupaukseni tuosta oli 1000 euroa.

Arvostan kovasti, jos käyt lahjoittamassa edes pienen summan tiistaihin 5.10. klo 17.00 mennessä osoitteessa https://katueiolekoti.com/sininauha/Leo

Ensimmäisen kuuden tunnin aikana saatiin saatiin kasaan yhteensä jo 18 500 euroa kodittomille nuorille eli 37 % 50 000 euron kokonaistavoitteesta!

Kampanjassa jokainen yksityislahjoitus tuplataan yrityssponsoreiden kautta.

Samalla on pakko kehua miten hienosti Sininauhasäätiö osaa vapaaehtoisten osallistamisen ja varainhankinnan elintärkeään asiaan.

Lue lisää

Nuorten utopiat ilmastonmuutoksen aikakaudella

Sitra julkaisi tänään (17.11.2020) erittäin kiinnostavan tutkimusraportin Nutopia – nuorten utopiat ilmastonmuutoksen aikakaudella.

Tutkimuksen ovat toteuttaneet Mikko Piispa, Anni Ojajärvi ja Tomi Kiilakoski. Itse osallistuin hankkeen ohjausryhmään. Raporttia varten kerättiin etnografista tutkimusaineistoa ja yhteensä 18 nuoren ilmastoaktivistin haastattelut kevään 2020 aikana. Raportissa annetaan 10 suositusta ja tuodaan muutenkin monipuolisesti esille nuorten näkökulmaa ilmastokriisiin.

Yksi teema, joka nousi sekä raportin julkistuksen yhteydessä pidetyssä webinaarissa että raportissa itsessään selkeästi esille oli se, että nuoret ymmärtävät varsin hyvin ilmastokriisin kytkeytymisen muihin teemoihin, kuten oikeudenmukaiseen siirtymään, luontokatoon ja talousjärjestelmään. Tämä kokonaisvaltainen asioiden tarkastelu on yksi asia, jota itse kaipaisin enemmän myös poliittiseen päätöksentekoon ja siihen kun keskustellaan ilmastotoimista.

Lue lisää

Nuorisotyön ja nuorison tulevaisuus

nuoret-voivat-hyvinOsallistuin tiistaina 11.10.2016 Nuorisotyön tulevaisuusfoorumiin. Tilaisuus järjestettiin sopivasti nuorisotyön viikolla, jonka teemana on yhdenvertaisuus.

Kaikkein kiinnostavinta antia oli tilaisuudessa julkaistu Nuorista Suomessa -tutkimuskooste (ks. pdf).

Tutkimus osoittaa, että enemmistö nuorista on tyytyväisiä elämäänstä. Toisaalta ongelmiakin on aika paljon – erityisesti niillä alueilla, joihin nuoret eivät itse voi vaikuttaa.

Julkaisussa listataan 9 asiaa, joissa nuorilla menee nyt paremmin kuin ennen. 

Lue lisää

Vuoden 2015 jälkeinen kehitysagenda: Nuoret mukaan päättämään

Kestävän kehityksen toimikuntaKestävän kehityksen toimikunta kokoontui uudella kokoonpanolla 15.12.2014 ensimmäisen kerran.

Puheenjohtajana toimii pääministeri Alexander Stubb ja varapuheenjohtajana ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen. Itse olen toimikunnassa Luonto-Liiton edustajana.

Kokouksen aiheena oli tällä kertaa Vuoden 2015 jälkeinen kehitysagenda, globaalit kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen kansalliset prioriteetit.

Kun puhutaan YK:n vuoden 2015 jälkeisistä kehitystavoitteista, olisi toivottavaa, että käsillä olevat ympäristöhaasteet, esimerkiksi ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, huomioitaisiin aiempia vuosituhattavoitteita selkeämmin. Myös nuoret tulisi ottaa mukaan valmisteluprosessiin prosessiin.

Itse käytin kokouksessa seuraavan puheenvuoron.

Lue lisää

Nuorten hyvinvoinnin lähteet

Olin viikonloppuna puhumassa puolueiden nuorisojärjestöjen yhteispoliittisessa seminaarissa kansalaisvaikuttamisesta.

Oli ilahduttavaa, että Allianssitalolle oli saapunut niin suuri joukko politiikasta kiinnostuneita nuoria.

Ennen omaa puheenvuoroa oli aikaa selailla Allianssin sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön Nuorten Paneeli 201 -raporttia Nuoret ovat nykypäivä ja tulevaisuus (pdf). Aineisto perustuu 883 pääasiassa 13-20 vuotiaan nuoren vastauksiin.

Mistä nuorten hyvinvointi oikein muodostuu? Silmiini tarttui pari kiinnostavaa havaintoa:

Lue lisää

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa