Lähiluonnon kauneus

Sanotaan, että kauneus on katsojan silmässä. Kauneudessa kyse on yksilön kokemuksesta ja siitä, mikä tuottaa henkilökohtaista mielihyvää.

Kysyin itse marraskuun harmaana ja sateisena aamuna ystäviltäni mikä on kaunista heidän mielestään juuri nyt. Sain vuorokauden aikana yhteensä 90 vastausta.

Näissä upeissa arjen havainnoissa nousi esille usein esimerkiksi lähiluonto, eläimet tai ihmisten ystävälliset teot. Kauneus on toisesta välittämistä. Elämä itsessään on kaunista. Tuulen tuiverrus, ohut jääkerros järvessä, linnut tai kissa sylissä tuovat meille arkeen kauneutta. Lasten halaus tai hiljainen hetki toimistolla luo kauneuden kokemuksen.

Kauneus ja sen kokemus tekee meistä onnellisempia. Pelkästään se, että luin uudestaan ja uudestaan ihmisten vastauksia siitä, mikä on heidän mielestään kaunista, teki minut hyvin onnelliseksi.

Samaan aikaan kuitenkin nakerramme kauneutta, tätä meille arvokasta hyvinvoinnin lähdettä, hassuilla tavoilla.

Ensinnäkin kuvittelemme, että meidän itsemme pitää olla kauniita jollain ulkoisilla kriteereillä. Ollaksesi kaunis, täytyy käyttää esimerkiksi erilaisia kemikaaleja iholla, pukea tietynlaisia vaatteita tai muokata kehoa. Mainokset kertovat meille, että emme oli tarpeeksi hyviä ellemme hanki sitä tai tätä. Markkinoiden luoma kauneuskäsitys luo meille enemmän ahdistusta kuin hyvinvointia.

Toisekseen kauneus arjessa on usein kokemuksia lähiluonnosta. Helsingissä lähiluonto on taas uhattuna monien uusien rakennushankkeiden myötä. Sen sijaan, että suojelisimme lähimetsiä, tuhoamme niitä. Nakerramme sitä perustaa, joka tuo meille aitoja kauneuden kokemuksia ja hyvinvointia päivittäin.

Voisimmeko toimia toisin? Niin, että kauneus olisi peilissä olevan joka aamuisen ahdistuksen sijaan jotain rikastavaa ja arkea vahvistavaa. Voisimmeko tuoda ja luoda myös kaupunkiympäristöön lisää kauneutta tai sen kokemusta?

Ehkä paras vastaus siihen, mikä on kaunista juuri nyt oli ystäväni napakka vastaus: ”Luonnonsuojelulain 49 §”. Tavallaan tähän tiivistyy juridisesti koko arjen kauneus. Luonnonsuojelulain tavoitteenahan on mm. luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen sekä luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen.

Tuossa yksittäisessä pykälässä vastaavasti määritellään Euroopan yhteisön lajisuojelua koskevat erityissäännökset, jonka mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Kun emme itse pysty pitämään luonnostamme huolta, tekee EU sen välillä puolestamme.

100-vuotiaan Suomen perustuslain 20 § mukaan ”Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.” Pidetään myös itse huolta luonnosta ja nautitaan sen kauneudesta.

Leo Stranius
Kirjoittaja on Helsingin kaupunginvaltuutettu ja järjestöjohtaja sekä kahden pienen lapsen isä.
www.leostranius.fi

Oheinen kirjoitus on julkaistu alunperin Arabianrannan, Toukolan ja Vanhakaupungin  Kuohu-lehdessä (04/2017)

Yksi kommentti artikkeliin ”Lähiluonnon kauneus”

  1. Leo,
    Kauniisti sanottu. Kerrot tulleesi onnelliseksi jo lukiessasi ihmisten vastauksia siihen kysymykseen, mikä on heidän mielestään kaunista. Ranskalainen Valistuksen Vuosisadan filosofi Voltaire totesi aikoinaan : ” Yksi onnen hetki vastaa tuhatta vuotta historiassa”.

    Luonto on kaunista, vielä tuhannenkin vuoden päästä , jos sen annetaan olla sellaista, vesistöt puhtaita ja pellot ja metsät reheviä. Ja näissä maisemissa elävät villieläimet säilytettyinä voimissaan ja omassa luonnollisessa ympäristössään. Pelkäämpä vain, että jo paljon aikaisemmin metsistä ei tule jäämään paljonkaan jäljellä. Suomessakin tuhotaan nykyaikana varsinkin metsiä ja tuhoamisvauhti vain kiihtyy. Tuhottujen metsien mukana hävitetään luonnon monimuotoisuutta, joka on ihmisenkin elinehto.

    Luonto on kaunista , rentouttavaa ja rauhoittavaa. Se on ihmisen ja villieläimen oma elementti. Me ihmisetkin oikeastaan olemme ” luonnon lapsia”, sieltä luonnosta lähtöisin olevia olioita, ja kaipaamme luontoa ympärillemme. Luonnon kauneudesta huolimatta monet ihmiset eivät silti näe ympärillään olevan kauneutta. He ovat etääntyneet luonnosta ja sen tarjomista onnen hetkistä.

    Susi on yksi kauneimmista eläimistä katsella luonnontilassaan. Mutta mielestäni ei ole lainkaan kaunista se mitä Suomessa tehdään susille. Niiden tappamiseksi keksitään jos minkälaisia kikkakonsteja ” kannanhoidollisesta” ( ? ) metsästyksestä ” koirasusiin ” ja susilla pelotellaan lapsiakin. Mielestäni kansainvälistä suojelua tarvitsevan ja kansainvälisillä sopimuksilla suojellun villieläimen, metsästyksestä ei pitäisi edes voida keskustella.

    Luin juuri erään ”susiongelmaa” yliopistotasolla tutkineen henkilön väittäneen, että ”kannanhoidollisella” metsästyksellä on vähennetty suden salametsästystä. Tätä väitettä en usko, sillä jatkuvasti tulee esille uusia tapauksia, jolloin susia on kaadettu laittomasti. Sudet halutaan pois maisemasta siksikin, että se syö ( sille kuuluvaa) riistaa, jonka metsästäjät ovat ”varanneet ” itselleen ! Susi ei ole metsänriistaan kuuluva eläin, eikä sen ”kannahoidollinen ” tahallinen hävittäminen ole hyvä keino turvata kansainvälistä suojaamista nauttivan eläimen olemassaolo Suomessa.
    Susien olemassaolon turvaamiseksi ja paremman susien ja ihmisten välisen yhteiselon parantamiseksi ( ? ) samainen ko. ”susiongelmaa ” tutkinut henkilö tekee lisäksi ennenkuulumattoman ruman ehdotuksen : sudesta pitäisi alkaa valtion maksaa ” sietokorvauksia ” paikalliselle väestölle niilla alueilla, joissa susia esiintyy !
    Mutta susiahan alkaa olla jo pitkin ja poikin Suomea. Tällainen hävytön rahastamisidea on kerjäämistä niiltäkin kansalaisilta, joiden asuinalueilla ei vielä ole susia, ja niiltä joita se ei mitenkään häiritse edes susien asuttamilla alueilla. Ja mihin nämä suoraan sanoen kiristämällä rosvotut rahat laitettaisiin ? Susien suojeluunko ? Höpö höpö. Ne katoaisivat taivaan tuuliin , kuten niin usein käy kansalaisilta rosvotuille varoille .Mistä ihmisten vielä pitäisi maksaa ? Ympäröivän luonnon katselu- ja käyttöoikeudestako ? Mutta luonnoneläimet ovat periaatteessa kaikkien omaisuutta . Vai puhtaan ilman hengittämisestä ?
    Usein tuntuu siltä, että Suomi on hölmöyden ja typeryyden huippumaa… Tämä ei ole kovin kaunista, eikä turvallista metsille ja metsien asukkaille .

    Minä ehdotan susille maksettavaksi ” sietokorvauksia” koko Suomen alueella ihmisten luvattomasta ja häiritsevästä tunkeutumisesta niiden alkukantaisille reviireille. Nämä rahat laitettaisiin susien lisääntymisen ja säilyttämisen turvaamiseen. Ja niillä pystytettäisiin susien reviirien ympärille tehokkaat ihmisiä estävät aidat susien rauhaiselon turvaamiseksi.Tämä olisi kaunista, ja toisi minulle ne tuhat vuotta historiassa.

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa