Valtuustoblogi: Lähetekeskustelu vuoden 2014 talousarviosta ja maksuton joukkoliikenne

Valtuuston kokous Leo StraniusValtuuston kokous kesti tänään (ke 13.2.) poikkeuksellisen pitkään.

Vihreän valtuustoryhmän kokous alkoi klo 16 ja valtuusto klo 18.

Viiden tunnin valtuustokokoustelun jälkeen kellon tullessa yksitoista, päätti puheenjohtaja jättää pöydälle kaikki asiakohdat, joista haluttiin pitää vielä puheenvuoro.

Eniten puheenvuoroja kirvoitti vuoden 2014 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu.

Jussi Pajusen mukaan vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät ovat vähintäänkin huolestuttavat. Esimerkiksi vuosina 2011-2013 Helsingin toimintamenot kasvoivat 7,6 prosenttia ja verotulot vain 3,3 prosenttia. Velkaantumiskehitys täytyisi saada pysäytettyä ja nettomenojen kasvu olla verorahoituksen kasvua hitaampana.

Itse nostin talousarvioehdotuksen valmistelua koskevassa lähetekeskustelussa esille seuraavat kolmea asiaa:
– Talouskasvupakon sijaan tarvitsemme ihmisten hyvinvointia ekologisissa rajoissa.
– Helsingin Energian tuloutus tulee käyttää energiaviisaasti.
– Ympäristökeskukseen tarvitaan lisää valvontaresursseja.

Koko puheeni löytyy tämän tekstin alta.

Lisäksi vilkasta keskustelua herätti 30 valtuustoaloitetta. Tosin kaikkia ei ehditty käsittelemään. Käsiteltyjen joukossa oli kuitenkin mm. bussireittejä, kissapuiston perustamista, Helsingin kanipolitiikan muuttamista ja ikäihmisille ilmaista joukkoliikennettä.

Ilmainen joukkoliikenne kirvoittikin kokouksen päätteeksi napakan keskustelun.

Itse en kannata ilmaista joukkoliikennettä vain ikäihmisille. Ilmaista joukkoliikennettä ei ole. Ainahan sen joku maksaa. Käyttäjilleen maksuton joukkoliikenne voi kuitenkin olla.

Mielestäni olisikin hyvä kokeilla maksutonta joukkoliikennettä kaikille vaikka Tallinnan malliin. Liikkumisen tulee olla Helsingissä pidemmällä tähtäimellä maksutonta siinä missä koulutus ja terveydenhuoltokin. Lisää aiheesta myös tässä kirjoituksessani: Maksuton joukkoliikenne Helsinkiin

***

Kaupunginvaltuusto alkamassaVuoden 2014 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen valmistelua koskevassa lähetekeskustelussa haluan nostaa esille kolmea asiaa:
– Talouskasvupakon sijaan tarvitsemme ihmisten hyvinvointia ekologisissa rajoissa.
– Helsingin Energian tuloutus tulee käyttää energiaviisaasti.
– Ympäristökeskukseen tarvitaan lisää valvontaresursseja.

Ensinnäkin. Talouskasvupakon sijaan tarvitsemme ihmisten hyvinvointia ekologisissa rajoissa. Helsingin kannattaa varautua tilanteeseen, jossa talous ei enää kasva. Nyt on aika ottaa käyttöön suunnitelma B ja vapautua ympäristölle haitallisesta talouskasvusta.

On ilahduttavaa, että Lasse Männistö painotti täällä päästöjen vähentämistä ja Osku Pajamäki ekologisesti kestävää stadia.

Tulevaisuuden hiilineutraalissa Helsingissä yksityisautoilua tukevien investointien sijaan meillä on käytössä ruuhkamaksut tai tienkäyttömaksut. Joukkoliikenne on halpaa tai ilmaista ja pyöräilyinvestoinnit ovat kova juttu. Katuihin maalatut 100 km uusia pyöräkaistoja eivät paljon maksa. Uudet nollaenergiatalot, kaupunkimetsien suojelu sekä virkistys- ja luontoarvojen kannalta viisaat kaavat tuovat vain säästöjä.

Vuoden 2014 budjetti pitää rakentaa sille pohjalle, että varmistamme ihmisten hyvinvoinnin ekologisissa rajoissa.

Arvoisa puheenjohtaja,

Toiseksi. Helsingin Energian tuloutus tulee käyttää energiaviisaasti. Helsingin Energian johtokunta päätti eilen esittää, että vuonna 2013 kesäkuussa siirretään Helsingin Energian taseeseen kertyneistä voittovaroista 150 miljoonaa euroa Helsingin kaupungin taseen omaan pääomaan.

Helsingin Energian etuhan olisi pitää voitot itsellään ja käyttää ne omiin investointeihin.  On kuitenkin järkevää, että Helsingin Energian tuloksesta osa tulee kaupungin yhteiseen hyvään.

Helsingin Energian johtokunnan varapuheenjohtajana pidän tärkeänä, että Helsingin Energian kaupungille tulouttamia varoja käytetään kuitenkin tavalla tai toisella päästövähennysten toteuttamiseen, esimerkiksi rakennusten energiaparannuksiin tai energiasäästöhankkeisiin sekä uusiutuvan energian investointeihin.

Näin saavutettaisiin samalla myös tärkeitä säästöjä kaupungin taloudessa.

Arvoisa puheenjohtaja,

Kolmanneksi. Ympäristökeskukseen tarvitaan lisää valvontaresursseja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on arvioinut Helsingin kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaan 2010–2012 liittyvät terveydensuojelun sekä tupakka- ja kemikaalilain päivitykset vuodelle 2012 sekä tupakkalain valvontasuunnitelman päivityksen vuodelle 2011.

Arvioinnin mukaan ympäristöterveydenhuollon voimavarat ovat liian vähäiset verrattuna valvonnan tarpeeseen. Suunnitelmissa ja lautakunnan päätöksissä ei kuitenkaan ole otettu kantaa kuinka tilanne aiotaan korjata. Aluehallintovirasto muistuttaa, että ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma edellyttää, että valvontasuunnitelmassa on selostus siitä kuinka valvontavelvoitteet aiotaan hoitaa. Resurssien vähyyden vuoksi lakisääteisiä tehtäviä ei voi jättää tekemättä.

Ympäristökeskuksella on tällä hetkellä auki kuusi vakanssia, joita ei voida täyttää budjettiresurssien vähyyden takia. Valvonnan asianmukaiseen hoitamiseen ympäristökeskukseen tarvitaan kymmeniä uusia vakansseja.

Toivon, että vuoden 2014 budjetissa ympäristökeskuksen puutteellisiin valvontaresursseihin tulee korjaus.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Haluan toivottaa inspiroivaa ja energisoivaa keskustelua sekä mukavaa illan jatkoa kaikille!

***

Edelliset valtuustoblogin kirjoitukset ovat luettavissa täällä.

2 kommenttia artikkeliin ”Valtuustoblogi: Lähetekeskustelu vuoden 2014 talousarviosta ja maksuton joukkoliikenne”

  1. Miten esittämäsi lisämenot rahoitetaan jos talous ei kasva tai sen tavoittelu ei ole tärkeää? Esitit yhdessä puheenvuorossa useamman sadan miljoonan lisämenoja niin olis varsin vastuullista politiikkaa esittää realistinen rahoitusmalli. Velkaa ei kaiketi voi ottaa loputtomasti.

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa